Selailin eilen euroopan tuomioistuimen tuomioita ja silmiini osui 5.6.2007 annettu tuomio ruotsalaiset yksityishenkilöt vs Ruotsin valtio. Ruotsin korkein oikeus pyysi ennakkopäätöstä asiasta jossa kyseiset yksityishenkilöt tilasivat viiniä suoraan tuottajilta Espanjasta. Tulli takavarikoi viinit.
Kyseiset henkilöt olivat tiedustelleet ensin kyseistä viiniä Systembolagilta, joka ei viiniä toimittanut ja tilanneet sitä tämän jälkeen postimyynnistä.
Seuraava kohta tuomiossa kiinnitti huomioni:
"Määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä koskeva kielto, josta määrätään EY 28 artiklassa, koskee kaikkia jäsenvaltioiden säädöksiä, jotka voivat tosiasiallisesti tai mahdollisesti rajoittaa yhteisön sisäistä kauppaa suoraan tai välillisesti (ks. mm. asia 8/74, Dassonville, tuomio 11.7.1974, Kok. 1974, s. 837, Kok. Ep. II, s. 349, 5 kohta; asia C‑192/01, komissio v. Tanska, tuomio 23.9.2003, Kok. 2003, s. I‑9693, 39 kohta; asia C‑41/02, komissio v. Alankomaat, tuomio 2.12.2004, Kok. 2004, s. I‑11375, 39 kohta ja em. asia De Groot en Slot Allium ja Bejo Zaden, tuomion 71 kohta)."
"Nyt esillä olevassa asiassa on ensiksi todettava, että itse alkoholilain 5 luvun 5 §:n säännöksissä, sellaisina kuin ne olivat voimassa pääasian tosiseikkojen tapahtumahetkellä, annettiin Systembolagetille oikeus hylätä kuluttajan pyyntö siitä, että hänelle toimitettaisiin ja että siis tarvittaessa tuotaisiin maahan juomia, jotka eivät kuuluneet monopolin tarjoamaan valikoimaan. Näin ollen yksityishenkilöitä koskeva kielto tuoda suoraan tällaisia juomia Ruotsiin ilman, että he itse kuljettaisivat ne, on tuonnin määrällinen rajoitus, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kiellon vastapainona monopolilla ei ole velvollisuutta kaikissa tapauksissa tuoda tällaisia juomia maahan, kun asianomaiset esittävät tätä koskevan pyynnön."
"Edellisessä kohdassa mainitusta hylkäämisoikeudesta riippumatta on nimittäin niin, että ei ole kiistetty sitä, että kun kuluttajat käyttävät Systembolagetin palveluja hankkiakseen maahantuotavia alkoholijuomia, asianomaisille henkilöille aiheutuu tiettyjä epäkohtia, joita heille ei aiheutuisi, jos he itse ryhtyisivät maahantuontiin."
"Erityisesti on todettava, että kirjallisessa menettelyssä ja suullisessa käsittelyssä toimitettujen tietojen mukaan asianomaisten kuluttajien on täytettävä tilauslomake monopolin jossain myymälässä, palattava myymälään allekirjoittamaan tilaus, kun tavarantoimittajan tarjous on hyväksytty, ja sitten haettava tuotteet niiden maahantuonnin jälkeen. Sitä paitsi tällainen tilaus hyväksytään vain, jos se koskee tiettyä maahantuotavien pullojen vähimmäismäärää. Kuluttajalla ei ole määräysvaltaa kuljetusehtojen eikä tilattujen juomien pakkaamistavan osalta, eikä hän voi valita pullotyyppiä, joka tilataan. On vielä todettava, että kaiken tuonnin osalta ostajalta peritty hinta sisältää tavaratoimittajan juomista laskuttaman hinnan lisäksi korvauksen hallinnollisista kuluista ja kuljetuskuluista, joita Systembolagetille on aiheutunut, sekä 17 prosentin suuruisen marginaalin, jota ostajalle ei lähtökohtaisesti koituisi, jos hän itse toisi nämä tuotteet suoraan maahan."
"Niinpä kolmanteen kysymykseen on vastattava, että alkoholilain 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltainen säännös, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti, on EY 28 artiklassa tarkoitettu tuonnin määrällinen rajoitus, vaikka kyseisessä laissa velvoitetaan vähittäismyyntimonopolin haltija toimittamaan ja tarvittaessa siis tuomaan maahan pyynnöstä asianomaiset juomat."
Kolmannen kysymyksen esitti siis korkein oikeus ja se kuului näin: "Onko artiklaa EY28 tulkittava niin että se lähtökohtaisesti estää kyseessä olevan tuontikiellon..."
EYT ratkaisi asian seuraavasti:
"1) Alkohollagenin (alkoholilaki), joka on annettu 16.12.1994, 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltaista kansallista säännöstä, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti, on arvioitava EY 28 artiklan valossa eikä EY 31 artiklan valossa.
2) Alkohollagenin 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltainen säännös, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti, on EY 28 artiklassa tarkoitettu tuonnin määrällinen rajoitus, vaikka kyseisessä laissa velvoitetaan vähittäismyyntimonopolin haltija toimittamaan ja tarvittaessa siis tuomaan maahan pyynnöstä asianomaiset juomat.
3) Alkohollagenin 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltaista säännöstä, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti ja
– jolla ei voida saavuttaa tavoitteena olevaa alkoholin kulutuksen yleistä rajoittamista ja
– joka ei ole oikeassa suhteessa siihen tavoiteltuun päämäärään nähden, että nuorisoa suojellaan alkoholin kulutuksen haitoilta,
ei voida pitää EY 30 artiklan nojalla oikeutettuna ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi."
EIKÖ TÄMÄ ENNAKKOPÄÄTÖS PÄDE MYÖS SUOMESSA? JOS OIKEIN YMMÄRSIN, TILAAMALLA ALKOSTA TUOTETTA JOTA SE EI VOI TOIMITTAA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN, VOIN TILATA VIINIÄ TOIMITTAJALTA SUORAAN JÄRJESTÄMÄTTÄ KULJETUSTA ITSE...
Ottakaa kantaa viisaat ja oppineet. Olisiko tämä päätös yksi naula lisää Suomalaiseenkin alkoholimonopolin arkkuun...?
Kyseiset henkilöt olivat tiedustelleet ensin kyseistä viiniä Systembolagilta, joka ei viiniä toimittanut ja tilanneet sitä tämän jälkeen postimyynnistä.
Seuraava kohta tuomiossa kiinnitti huomioni:
"Määrällisiä rajoituksia vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä koskeva kielto, josta määrätään EY 28 artiklassa, koskee kaikkia jäsenvaltioiden säädöksiä, jotka voivat tosiasiallisesti tai mahdollisesti rajoittaa yhteisön sisäistä kauppaa suoraan tai välillisesti (ks. mm. asia 8/74, Dassonville, tuomio 11.7.1974, Kok. 1974, s. 837, Kok. Ep. II, s. 349, 5 kohta; asia C‑192/01, komissio v. Tanska, tuomio 23.9.2003, Kok. 2003, s. I‑9693, 39 kohta; asia C‑41/02, komissio v. Alankomaat, tuomio 2.12.2004, Kok. 2004, s. I‑11375, 39 kohta ja em. asia De Groot en Slot Allium ja Bejo Zaden, tuomion 71 kohta)."
"Nyt esillä olevassa asiassa on ensiksi todettava, että itse alkoholilain 5 luvun 5 §:n säännöksissä, sellaisina kuin ne olivat voimassa pääasian tosiseikkojen tapahtumahetkellä, annettiin Systembolagetille oikeus hylätä kuluttajan pyyntö siitä, että hänelle toimitettaisiin ja että siis tarvittaessa tuotaisiin maahan juomia, jotka eivät kuuluneet monopolin tarjoamaan valikoimaan. Näin ollen yksityishenkilöitä koskeva kielto tuoda suoraan tällaisia juomia Ruotsiin ilman, että he itse kuljettaisivat ne, on tuonnin määrällinen rajoitus, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kiellon vastapainona monopolilla ei ole velvollisuutta kaikissa tapauksissa tuoda tällaisia juomia maahan, kun asianomaiset esittävät tätä koskevan pyynnön."
"Edellisessä kohdassa mainitusta hylkäämisoikeudesta riippumatta on nimittäin niin, että ei ole kiistetty sitä, että kun kuluttajat käyttävät Systembolagetin palveluja hankkiakseen maahantuotavia alkoholijuomia, asianomaisille henkilöille aiheutuu tiettyjä epäkohtia, joita heille ei aiheutuisi, jos he itse ryhtyisivät maahantuontiin."
"Erityisesti on todettava, että kirjallisessa menettelyssä ja suullisessa käsittelyssä toimitettujen tietojen mukaan asianomaisten kuluttajien on täytettävä tilauslomake monopolin jossain myymälässä, palattava myymälään allekirjoittamaan tilaus, kun tavarantoimittajan tarjous on hyväksytty, ja sitten haettava tuotteet niiden maahantuonnin jälkeen. Sitä paitsi tällainen tilaus hyväksytään vain, jos se koskee tiettyä maahantuotavien pullojen vähimmäismäärää. Kuluttajalla ei ole määräysvaltaa kuljetusehtojen eikä tilattujen juomien pakkaamistavan osalta, eikä hän voi valita pullotyyppiä, joka tilataan. On vielä todettava, että kaiken tuonnin osalta ostajalta peritty hinta sisältää tavaratoimittajan juomista laskuttaman hinnan lisäksi korvauksen hallinnollisista kuluista ja kuljetuskuluista, joita Systembolagetille on aiheutunut, sekä 17 prosentin suuruisen marginaalin, jota ostajalle ei lähtökohtaisesti koituisi, jos hän itse toisi nämä tuotteet suoraan maahan."
"Niinpä kolmanteen kysymykseen on vastattava, että alkoholilain 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltainen säännös, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti, on EY 28 artiklassa tarkoitettu tuonnin määrällinen rajoitus, vaikka kyseisessä laissa velvoitetaan vähittäismyyntimonopolin haltija toimittamaan ja tarvittaessa siis tuomaan maahan pyynnöstä asianomaiset juomat."
Kolmannen kysymyksen esitti siis korkein oikeus ja se kuului näin: "Onko artiklaa EY28 tulkittava niin että se lähtökohtaisesti estää kyseessä olevan tuontikiellon..."
EYT ratkaisi asian seuraavasti:
"1) Alkohollagenin (alkoholilaki), joka on annettu 16.12.1994, 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltaista kansallista säännöstä, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti, on arvioitava EY 28 artiklan valossa eikä EY 31 artiklan valossa.
2) Alkohollagenin 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltainen säännös, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti, on EY 28 artiklassa tarkoitettu tuonnin määrällinen rajoitus, vaikka kyseisessä laissa velvoitetaan vähittäismyyntimonopolin haltija toimittamaan ja tarvittaessa siis tuomaan maahan pyynnöstä asianomaiset juomat.
3) Alkohollagenin 4 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevän säännöksen kaltaista säännöstä, jossa kielletään yksityishenkilöiltä alkoholijuomien maahantuonti ja
– jolla ei voida saavuttaa tavoitteena olevaa alkoholin kulutuksen yleistä rajoittamista ja
– joka ei ole oikeassa suhteessa siihen tavoiteltuun päämäärään nähden, että nuorisoa suojellaan alkoholin kulutuksen haitoilta,
ei voida pitää EY 30 artiklan nojalla oikeutettuna ihmisten terveyden ja elämän suojelemiseksi."
EIKÖ TÄMÄ ENNAKKOPÄÄTÖS PÄDE MYÖS SUOMESSA? JOS OIKEIN YMMÄRSIN, TILAAMALLA ALKOSTA TUOTETTA JOTA SE EI VOI TOIMITTAA KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN, VOIN TILATA VIINIÄ TOIMITTAJALTA SUORAAN JÄRJESTÄMÄTTÄ KULJETUSTA ITSE...
Ottakaa kantaa viisaat ja oppineet. Olisiko tämä päätös yksi naula lisää Suomalaiseenkin alkoholimonopolin arkkuun...?
Vastaukset 14
Vanhimmat
mutta verovapautta se ei koske - verot on maksettava ennakoon tai viimeistään kun tuotteet saa haltuunsa tietyn viiveen kera.
Tarkemmat ohjeet löytyvät:
http://www.tulli.fi/fi/04_Julkaisut/01_Asiakastiedotteet/04_Tulliselvitys_ja_tilastointi/ostaisinko_Internet_kaupasta.pdf
Ovatko tullin ohjeet oikeita tai vääriä, sillä ei ole merkitystä - niitä pitää kuitenkin noudattaa. Jos koet, että ole joutunut väärin kohdelluksi voi valittaa asiasta ensin Tullille ja aina on mahdollisuus myös viedä asia käräjille.
..valmisteveroa? Arvonlisäverohan on jo maksettu lähtömaahan. Maksaako Alko valmisteverot tuomistaan alkoholituotteista, jos ei niin eikö se aseta yksityisen maahantuojan eriarvoiseen asemaan? Ja jos niin miksi valmistevero olisi erityyppinen vero kuin arvonlisävero? Tuomioistuimen päätöksessä nimenomaan puututtiin kuluttajan kohtuuttomiksi nouseviin kustannuksiin tilattaessa juoma monopoliliikkeen kautta. Kaikki me ymmärrämme että pohjoismainen alkoholipolitiikka ei suojaa kansalaisia alkoholin haitoilta, vaan on valtioiden rahasampo. Tavaran vapaa liikkuvuus ja kilpailu on hyvin rajoitettua kyseisissä jäsenmaissa kyseisillä tuotteilla, siitä kai ei kukaan ole eri mieltä. Tullin ohjeistuksilla ei ole painetun paperin arvoa sinä päivänä, kun tuomioistuin antaa ennakkopäätöksen kyseisestä asiasta. Onneksi me kansalaiset emme ole luovuttaneet: autoverojen osalta saimme jo muutosta aikaan. Nyt kaikkien on vain taisteltava tätä mieletöntä lainsäädäntöä vastaan, ehkä jonakin päivänä mekin elämme sivistyneessä Euroopassa.
Alko ostaa suurimman osan tuotteistaan toimittajilta valmisteveroisina, eikä siis maksa enää näistä tuotteista valmisteveroa Suomeen. Kuluttaja taas joutuu maksamaan tilatuista valmisteverollisista tuotteista valmisteveron uudelleen Suomeen. Näinkö asia on?
Jos on niin eikö tämän voisi rinnastaa autoverotuksen elviin joka juuri todettiin yksityistä kansalaista syrjiväksi? Eli pitääkö nyt alkaa väsätä kanteita EYT:lle alkoholin valmisteveron syrjivyydestä?
Alko ei osta verollista eikä verotonta alkoholia. Altia tuo maahan tuotteet joita Alko myyty, toki muitakin maahantuojia on, mutta Alko ei tuo maahan yhtään mitään.
Valmisteverolaki on aivan yksi selitteinen, kannattaa lukaista läpi samalla voit lukea mitä sanoo laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta.
Mikäli koet tulleesi väärinkohdelluksi valmisteveron osalta, ei muuta kuin valittelemaan. Tosin tiedät itsekin miten siinä käy, nämä asiat on jo kertaalleen käsitelty kotimaisessa oikeudessa ja EU:ssa. Valmisteverot on maksettava. Alkoholi ei ole mitenkään poikkeus, samaan kastiin kuuluvat mm. tupakka ja polttoaineet.
En keksinyt näitä omasta päästäni. Tässä lainaus Alkon osavuosikatsauksesta:
"Alko Oy ostaa tuotteet tavarantoimittajilta pääosin valmisteverollisina
toimitusehdosta riippuen. Laskennallinen veroton liikevaihto oli 379,9 M€
(365,2 M€). Alko Oy maksoi verottomien ostojensa osalta jaksolta
valmisteveroa 32,6 M€."
Enkä toki usko että näitä asioita korjataan yhdessä yössä, mutta keskustelua näistä epäkohdista on käytävä.
Valmisteverotuslain (29.12.1994/1469) 10§:n mukaan valtuutettu varastonpitäjä on verovelvollinen verottomasta varastosta kulutukseen luovutetuista tuotteista ja varastossa todetusta verotettavasta hävikistä.
Lain 7§:n mukaan valtuutetulla varastonpitäjällä tarkoitetaan laissa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolle tulliviranomainen on myöntänyt oikeuden ansiotoiminnassaan verottomassa varastossa valmistaa, jalostaa, varastoida, vastaanottaa yhteisöstä tai tuoda varastoon yhteisön ulkopuolelta taikka lähettää tällaisesta varastosta valmisteveron alaisia tuotteita väliaikaisesti valmisteverottomina.
Laki ei estä, mikäli Alko Oy:llä on asianmukainen lupa toimia valtuutettuna varastonpitäjänä, siitä sopimista, että valmisteveron maksaa joko tavarantoimittaja, jolloin vero on jo maksettu valmisteveronalaisen tuotteen siirtyessä vähittäismyyntiin Alko Oy:n vähittäismyymälään taikka muun elinkeinonharjoittajan anniskelutoiminnassa käytettäväksi, tai Alko Oy, jolloin Alko Oy maksaa veron sen siirtäessä valmisteveronalaisen tuotteen verovapaasta varastosta em. käyttöön.
mutta kyse olikin siitä kuka alkoholit tuo maahan - Alko ei tuo yhtään mitään maahan. Kaiken Alkon myymän alkoholin tuo maahan joko Altia tai yksityiset maahantuojat - ja kukaan ei tuo ilmaiseksi yhtään mitään - kyllä se Alkokin viinastaan maksaa myyjille.
Tästä oli kyse ei siitä kuka ostaa ja myy.
Ei taida kanne kantaa :)
Täytyy käydä itse hakemassa Virosta, pieni vaivahan se toki on.
Tilanne Suomessa ja Ruotsissa on ollut kovin erilainen. Ruotsin alkoholilaki (ainakin ennen tätä päätöstä) kielsi yksityishenkilöiden alkoholin maahantuonnin mikä puolestaan ei koskaan ole ollut tilanne Suomessa. Tilaaminen tuli hoitaa Systembolagetin kautta, toisaalta Systembolagetilla oli lain sallima mahdollisuus kieltäytyä hankimasta yksityisten haluamia juomia ja tässä tapauksessa heillä ei ole ollut mitään laillisia mahdollisuuksia hankkia haluamiaan juomia.
Tämä päätös koskee siis vain Ruotsia.
Tämä selvitti asian. Tähän on siis tyytyminen. Ilmankos ei tästä tuomiosta ei ole täällä kirjoiteltu.
kiitos teille, hyödytti meitä muitakin.
Tiedän, että juristi Snell (autoveroja palautettiin 80 milj.) on asialla. Tiedän, että homma etenee ja tiedän, että kohta ropisee ja vapaus koittaa tähän maahaa.
Täytyy muistaa kuitenkin, että mm. omaisuuden suojaa koskevat Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklat eivät mainitun sopimuksen mukaan saa millään tavoin heikentää valtioiden oikeutta saattaa voimaan lakeja, jotka ne katsovat välttämättömiksi...taatakseen verojen tai muiden maksujen tai sakkojen maksamisen (EIS 1. lisäpöytäkirjan 1 artikla). Toisaalta verotus kuuluu hyvin rajoitetusti EU-oikeuden alaiseuuteen, erityisesti valmisteverotukseen liittyen. Valmisteverotukseen liittyvään EU -sääntelyyn sisältyy määräyksiä lähinnä verotuksen minimitasosta, joka ei Suomessa ole kovinkaan relevantti asia.
aiheesta, alkoholiverot ovat aivan eri juttu. Mitään ei ole kukaan edes vaatimut saati saanut tai tuleva saamaan - tämä on aivan varma asia.