1. Mille alalle/mihin yliopistoon haen?
-Kukaan ei voi vastata tähän puolestasi. Sitä paitsi harva todellisuudessa tietää itselleen sopivinta alaa etukäteen. Vasta varsinaisissa opinnoissa näkee, tuliko valittua oikein.
2. Kuinka paljon opiskelu vie aikaa? Voinko opiskella etänä, voinko käydä töissä tms.
-Riippuu TÄYSIN alasta. Tähän ei voi vastata tuntematta alaa.
3. Millaista yliopisto-opiskelu on?
-Ks. edellinen vastaus.
4. Kannattaako yliopisto-opiskelu?
-Ihmisillä on monenlaisia preferenssejä. Jotkut suhtautuvat opiskeluun elämänkatsomuksellisesti, toiset välineellisesti. Elämä on myös harvoin suoraviivaista.
5. Milloin opinnot alkavat?
-Riippuu jälleen alasta. On kuitenkin tavallista, että lukuvuosi alkaa syyskuun alussa. Sitä ennen on usein orientoiva jakso elokuun lopulla. Esimerkiksi lääkis alkaa aiemmin.
6. Mikä yliopisto/ala on arvostetuin?
-Kenen mielestä? Millä kriteereillä? Voit tehdä gallupin/yhyttää sellaisen tai tutustua erilaisiin vertailuihin. Tunnettuja rankingeja ovat esimerkiksi Jiao Tongin ja Timesin tuotokset, joille molemmille löytyy monenlaista kritiikkiä. Vertailuissa huomioidaan esimerkiksi julkaisujen/siteerauksien määrä, yksikköjen koko, vertaisarvioinnit, voitetut palkinnot, ulkomaalaisten määrä yms. Valitse itsellesi tärkeät asiat vertailua varten.
7. Haluan opiskella ulkomailla. Mitä teen?
-Tietoa löytyy mm. CIMO:lta ja eri maiden lähetystöiltä. Erityisesti EU:n sisällä opiskelu onnistuu jouhevasti.
8. Haluan Suureksi Johtajaksi. Miten?
-Ihmiselämä harvoin etenee suoraviivaisesti. Voit kuitenkin tutustua eri Suurten Johtajien ansioluetteloihin ja elämäkertoihin.
9. Haluan muuttaa maailmaa. Missä onnistuu?
-Ks. edellinen vastaus.
10. Onko valitsemallani yliopistolla väliä tulevan uran kannalta?
-Ks. vastaus nro 8.
11. Miten pääsen helposti yliopistoon?
-Riippuu "helppouden" kriteereistä. Suoralla paperihaulla pääsee monille luonnontieteellisille/teknillisille aloille sekä Ruotsissa hyvin suurelle osalle aloista. Toisaalta sisäänpääsyprosentti on suuri monilla aloilla sekä vähemmän suosituissa instituutioissa.
12. Esiintyykö yliopistomaailmassa luokkaeroja?
-Tutkimusten mukaan akateemisuus on periytyvää. Vanhempien sosioekonominen asema sekä erityisesti äidin koulutustaso korreloivat nuorten valintojen kanssa.
13. Onko ruotsinkielisillä ylisuuret kiintiöt?
-Tilastojen perusteella ruotsinkielisen korkeakoulutuksen osuus on valtakunnallisesti jossain määrin korkeampi kuin ruotsinkielisten väestöosuus. Palstalla esitetyt luvut ovat kuitenkin yleensä liioiteltuja. Ruotsinkielistä opetusta on tarkasti laskettu "oikeudenmukainen" osuus esimerkiksi lääkiksissä (n. 5 %). Monella alalla osuus kuitenkin vaihtelee suurin piirtein välillä 0-20 %.
14. Kuinka voin opiskella nopeasti?
-Harjoita opiskelutekniikoita, hyödynnä erilaisia suoritusmahdollisuuksia (tentit, esseet, harjoitustyöt), valitse laaja-alaisesti kursseja/aineita.
15. Ikähimisenä yliopistoon?
-"Vanhana" opiskelemiselle ei ole mitään teknisiä esteitä. Rohkeuttasi voit pönkittää vaikkapa katselemalla tilastoja yliopisto-opintojen aloitus- ja päätösiästä, jotka ovat Suomessa kansainvälisesti korkeita.
16. Miksi opiskelijatoiminnassa juodaan niin paljon?
-Kysymys palautuu laajemmin suomalaisen juomakulttuurin olemukseen ja historiaan. Aiheesta löytyy lukuisia tutkimuksia.
17. Millaista ainejärjestötoiminta on?
-Ainejärjestöt pyrkivät järjestämään erilaista sosiaalista toimintaa, kuten juhlia, liikuntaa ja kulttuurista aktiviteettia. Hallitustasolla toiminta on byrokraattista kuten järjestöissä yleensä: kokouksia, suunnittelua.
18. Pärjääkö opintotuella?
-Riippuu henkilökohtaisista tarpeistasi ja mahdollisista muista tulonlähteistäsi. Jotkut ihmiset selviävät tosiaan pelkällä opintotuella. Pelkkä asunto vie yleensä n. 100-600 euroa kuussa.
19. Tarvitseeko yliopistolla vain istua nenä kirjassa kiinni?
-Riippuu hyvin paljon alasta: joillakin aloilla opiskelu on osittain varsin käytännöllistäkin. Lisäksi harvan opiskelijan kaikki aika menee lukemiseen.
20. Voinko opiskella useaa tutkintoa yhtäaikaa?
-Teknisesti esteitä ei ole. Käytännössä riippuu alasta, kuinka paljon on pakollisia läsnäoloja.
Extrat:
E1. Vihaan pakkoruotsia!
-Äänestä eduskuntaan pakkoruotsin poistamista kannattavia henkilöitä tai ryhdy itse ehdokkaaksi. Suomi24-spämmäyksellä et asiaa ratkaise.
E2. Haluan keskustella maahanmuutosta.
-Mene toiselle palstalle. Täällä keksustellaan yliopistoasioista.
-Kukaan ei voi vastata tähän puolestasi. Sitä paitsi harva todellisuudessa tietää itselleen sopivinta alaa etukäteen. Vasta varsinaisissa opinnoissa näkee, tuliko valittua oikein.
2. Kuinka paljon opiskelu vie aikaa? Voinko opiskella etänä, voinko käydä töissä tms.
-Riippuu TÄYSIN alasta. Tähän ei voi vastata tuntematta alaa.
3. Millaista yliopisto-opiskelu on?
-Ks. edellinen vastaus.
4. Kannattaako yliopisto-opiskelu?
-Ihmisillä on monenlaisia preferenssejä. Jotkut suhtautuvat opiskeluun elämänkatsomuksellisesti, toiset välineellisesti. Elämä on myös harvoin suoraviivaista.
5. Milloin opinnot alkavat?
-Riippuu jälleen alasta. On kuitenkin tavallista, että lukuvuosi alkaa syyskuun alussa. Sitä ennen on usein orientoiva jakso elokuun lopulla. Esimerkiksi lääkis alkaa aiemmin.
6. Mikä yliopisto/ala on arvostetuin?
-Kenen mielestä? Millä kriteereillä? Voit tehdä gallupin/yhyttää sellaisen tai tutustua erilaisiin vertailuihin. Tunnettuja rankingeja ovat esimerkiksi Jiao Tongin ja Timesin tuotokset, joille molemmille löytyy monenlaista kritiikkiä. Vertailuissa huomioidaan esimerkiksi julkaisujen/siteerauksien määrä, yksikköjen koko, vertaisarvioinnit, voitetut palkinnot, ulkomaalaisten määrä yms. Valitse itsellesi tärkeät asiat vertailua varten.
7. Haluan opiskella ulkomailla. Mitä teen?
-Tietoa löytyy mm. CIMO:lta ja eri maiden lähetystöiltä. Erityisesti EU:n sisällä opiskelu onnistuu jouhevasti.
8. Haluan Suureksi Johtajaksi. Miten?
-Ihmiselämä harvoin etenee suoraviivaisesti. Voit kuitenkin tutustua eri Suurten Johtajien ansioluetteloihin ja elämäkertoihin.
9. Haluan muuttaa maailmaa. Missä onnistuu?
-Ks. edellinen vastaus.
10. Onko valitsemallani yliopistolla väliä tulevan uran kannalta?
-Ks. vastaus nro 8.
11. Miten pääsen helposti yliopistoon?
-Riippuu "helppouden" kriteereistä. Suoralla paperihaulla pääsee monille luonnontieteellisille/teknillisille aloille sekä Ruotsissa hyvin suurelle osalle aloista. Toisaalta sisäänpääsyprosentti on suuri monilla aloilla sekä vähemmän suosituissa instituutioissa.
12. Esiintyykö yliopistomaailmassa luokkaeroja?
-Tutkimusten mukaan akateemisuus on periytyvää. Vanhempien sosioekonominen asema sekä erityisesti äidin koulutustaso korreloivat nuorten valintojen kanssa.
13. Onko ruotsinkielisillä ylisuuret kiintiöt?
-Tilastojen perusteella ruotsinkielisen korkeakoulutuksen osuus on valtakunnallisesti jossain määrin korkeampi kuin ruotsinkielisten väestöosuus. Palstalla esitetyt luvut ovat kuitenkin yleensä liioiteltuja. Ruotsinkielistä opetusta on tarkasti laskettu "oikeudenmukainen" osuus esimerkiksi lääkiksissä (n. 5 %). Monella alalla osuus kuitenkin vaihtelee suurin piirtein välillä 0-20 %.
14. Kuinka voin opiskella nopeasti?
-Harjoita opiskelutekniikoita, hyödynnä erilaisia suoritusmahdollisuuksia (tentit, esseet, harjoitustyöt), valitse laaja-alaisesti kursseja/aineita.
15. Ikähimisenä yliopistoon?
-"Vanhana" opiskelemiselle ei ole mitään teknisiä esteitä. Rohkeuttasi voit pönkittää vaikkapa katselemalla tilastoja yliopisto-opintojen aloitus- ja päätösiästä, jotka ovat Suomessa kansainvälisesti korkeita.
16. Miksi opiskelijatoiminnassa juodaan niin paljon?
-Kysymys palautuu laajemmin suomalaisen juomakulttuurin olemukseen ja historiaan. Aiheesta löytyy lukuisia tutkimuksia.
17. Millaista ainejärjestötoiminta on?
-Ainejärjestöt pyrkivät järjestämään erilaista sosiaalista toimintaa, kuten juhlia, liikuntaa ja kulttuurista aktiviteettia. Hallitustasolla toiminta on byrokraattista kuten järjestöissä yleensä: kokouksia, suunnittelua.
18. Pärjääkö opintotuella?
-Riippuu henkilökohtaisista tarpeistasi ja mahdollisista muista tulonlähteistäsi. Jotkut ihmiset selviävät tosiaan pelkällä opintotuella. Pelkkä asunto vie yleensä n. 100-600 euroa kuussa.
19. Tarvitseeko yliopistolla vain istua nenä kirjassa kiinni?
-Riippuu hyvin paljon alasta: joillakin aloilla opiskelu on osittain varsin käytännöllistäkin. Lisäksi harvan opiskelijan kaikki aika menee lukemiseen.
20. Voinko opiskella useaa tutkintoa yhtäaikaa?
-Teknisesti esteitä ei ole. Käytännössä riippuu alasta, kuinka paljon on pakollisia läsnäoloja.
Extrat:
E1. Vihaan pakkoruotsia!
-Äänestä eduskuntaan pakkoruotsin poistamista kannattavia henkilöitä tai ryhdy itse ehdokkaaksi. Suomi24-spämmäyksellä et asiaa ratkaise.
E2. Haluan keskustella maahanmuutosta.
-Mene toiselle palstalle. Täällä keksustellaan yliopistoasioista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiitos tästä. Vast edes voi pommittaa linkkiä tähän aiheeseen kun näitä typeriä kysymyksiä satelee.
nyt tää palsta kuolee ..
Loistava lista vastauksineen, erityisesti extrat :-D
8. Haluan Suureksi Johtajaksi.
- LOL.
12. Esiintyykö yliopistomaailmassa luokkaeroja?
- Onneksi en ole. Voi tosin vaihdella yliopistoittain. Itse opiskelemassani yliopistossa en voisi kuvitellakaan, että esiintyisi luokkaeroja. Ehkä jotkut tosi snobit, mutta harvoin.
16. Miksi opiskelijatoiminnassa juodaan niin paljon?
- Samaa ihmettelen itsekin. Ja miksei sellaisessa instituutiossa kuin yliopisto nosteta tätä esille ja oteta huomioon myös absolutisteja. Tuntuu kuin yhteiskunnan normit tulisivat yliopistoon, vaikka meidän kuuluisi asettaa kyseenalaiseksi yhteiskunnan normit. Ilmeisesti suomalaiset eivät pysty keskustelemaan ilman alkoholia, joka on aika surullista.
- Tai otetaan absolutistit huomioon järjestämällä bileitä Nyyti ry, eli syrjäytyneille ja mielenterveyden kanssa painiskeleville tarkoitetuissa peli-illoissa. Jokainen voi vetää tuon pohjalta omat loppupäätelmänsä asiasta.
18. Pärjääkö opintotuella?
- Ehkä soluasunnossa. Maksimissaan määrä on 500 euroa kuussa, opintotuki asumistuki, jota annetaan suhteessa vuokraan.
19. Tarvitseeko yliopistolla vain istua nenä kirjassa kiinni?
- Koko kysymys yliopistossa on naivi. Mikäli olet hakenut alalle, joka ei oikeasti kiinnosta ja et lue kirjoja mielenkiinnosta, suosittelen jättämään väliin. Toki yliopistossa oppii 'valikoivan tiedonetsinnän ja opiskelun'.
- HUOM! Yliopistojen kirjastoissa olevat tenttikirjat on joskus alleviivattuja, joka on mielestäni TODELLA solidaarista nykyisessä itsekeskeisessä yhteiskunnassa!