Kofeiinin ja mielenterveysongelmien yhteyksien tutkiminen ja asiasta puhuminen on tabu suomalaisessa yhteiskunnassa monella tasolla. Poliitikot, terveydenhuoltoviranomaiset ja koululääketiede eivät halua asiaa tutkittavan, mediassa asiaa ei kaiketi ymmärretä. Toimittajat eivät taida olla penaalin terävimpiä kyniä.
Jos tällaista yhteyttä tutkittaisiin, niin miten tutkimus toteutettaisiin, miten voitaisiin osoittaa lääketieteellisin perustein kofeiinin aiheuttavan esimerkiksi masennusta? Yksinkertainen tilastotutkimus on pois laskuista, koska lähes koko väestö käyttää kofeiinia jossain muodossa. Ainoa keino kausaliteetin osoittamiseksi on todeta aiheuttaako kofeiinin käytön lopettaminen masennusta. Tämä on jo kokeiltu, ja käytön lopettamisen tiedetään aiheuttavan masennusta muiden vieroitusoireiden ohessa jo 100mg/vrk annostuksella, joka vastaa noin 1,5 desilitran annosta suodatinkahvia.
Tiedetään siis, että käytön lopettaminen aiheuttaa masennusta sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole ollut kroonista masennusta kokeen aikana. Nyt tarvittaisiin toinen koe, sellainen, jossa kroonisesti masentuneet kofeinistit lopettavat täydellisesti kofeiinin käytön ja seurataan oireiden kehittymistä 6 kuukauden ajan.
Voin kertoa kokeen tuloksen etukäteen. Oireet pahenevat nopeasti lopettamisen jälkeen, masennus ja ahdistuneisuus on huomattavasti voimakkaampaa kuin käytön aikana, mutta taustalla on kuitenkin paranemisen tuntu. Oireet heikkenevät noin 4 kuukauden kuluttua niin nopeasti, että se on selkeästi tiedostettavissa ja muodostaa jälkeenpäin selkeän rajan oirekuvan kehitystä tarkasteltaessa. Reagointi masennusta ja stressiä aiheuttaviin ärsykkeisiin muuttuu, reagointikynnys nousee, reaktion voimakkuus heikkenee ja kesto lyhenee. Jos tutkittaville on suoritettu ÄO-testi ennen käytön lopettamista ja vuoden kuluttua lopettamisen jälkeen, voidaan havaita niin selkeä ero, että voidaan todeta kofeiiniriippuvuuden aiheuttaman kroonisen kofeiinimyrkytyksen aiheuttavan merkittävää toksista dementiaa.
Jos tällaista yhteyttä tutkittaisiin, niin miten tutkimus toteutettaisiin, miten voitaisiin osoittaa lääketieteellisin perustein kofeiinin aiheuttavan esimerkiksi masennusta? Yksinkertainen tilastotutkimus on pois laskuista, koska lähes koko väestö käyttää kofeiinia jossain muodossa. Ainoa keino kausaliteetin osoittamiseksi on todeta aiheuttaako kofeiinin käytön lopettaminen masennusta. Tämä on jo kokeiltu, ja käytön lopettamisen tiedetään aiheuttavan masennusta muiden vieroitusoireiden ohessa jo 100mg/vrk annostuksella, joka vastaa noin 1,5 desilitran annosta suodatinkahvia.
Tiedetään siis, että käytön lopettaminen aiheuttaa masennusta sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole ollut kroonista masennusta kokeen aikana. Nyt tarvittaisiin toinen koe, sellainen, jossa kroonisesti masentuneet kofeinistit lopettavat täydellisesti kofeiinin käytön ja seurataan oireiden kehittymistä 6 kuukauden ajan.
Voin kertoa kokeen tuloksen etukäteen. Oireet pahenevat nopeasti lopettamisen jälkeen, masennus ja ahdistuneisuus on huomattavasti voimakkaampaa kuin käytön aikana, mutta taustalla on kuitenkin paranemisen tuntu. Oireet heikkenevät noin 4 kuukauden kuluttua niin nopeasti, että se on selkeästi tiedostettavissa ja muodostaa jälkeenpäin selkeän rajan oirekuvan kehitystä tarkasteltaessa. Reagointi masennusta ja stressiä aiheuttaviin ärsykkeisiin muuttuu, reagointikynnys nousee, reaktion voimakkuus heikkenee ja kesto lyhenee. Jos tutkittaville on suoritettu ÄO-testi ennen käytön lopettamista ja vuoden kuluttua lopettamisen jälkeen, voidaan havaita niin selkeä ero, että voidaan todeta kofeiiniriippuvuuden aiheuttaman kroonisen kofeiinimyrkytyksen aiheuttavan merkittävää toksista dementiaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joo,mutta täytyyhän tossa ottaa huomioon millainen se kofeiiniriippuvuus on. Itse juon kahvikupin päivässä ja vaikka kärsinkin kaiken maailman ahdistuksista sun muista masennuksista,niin voin vain pelkästään sanoa,että toi yksi kuppi kahvia päivässä pitää ton masennuksen loitolla. Tai niin haluan uskoa,sillä olen kokeillut olla kahvia useamman kuukauden ja mitään vieroitusoireita ei ollut havaittavissa,mutta silti teki kahvia mieli,joten jatkoin juomista.
Tohon sun teoriaan voisin vaikka uskoakkin,jos kyseessä olisi henkilö,joka juo pannullisen tai enemmän päivässä. Meinaan,että mulle toi yksikin kuppi päivässä saa välil mun vatsan sekasin(olen herkkä kofeiinille,mutta juon sitä silti).
kun ei pullamania.
kofeiinista ja siis kahvista.Itse en käytä kofeiinia lainkaan.Teen työtä pirteänä ja 11 tuntia vuorokaudessa.Ennen kofeiinin lopettamista olin väsynyt ja huonovointinen.Linkkejä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kofeiini
http://www.raol.roiakk.fi/kt/rake/02-virt/turvalla/vasymys.htm
http://www.tkukoulu.fi/~kastul/elintarvike/kofeiini.html
http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=11876.0
Mä olen ollut "kahvilakossa" useamman kerran elämäni aikana. Olen aina juonut kahvia mielestäni erittäin kohtuullisesti ja kerman tai maidon kanssa. Aamulla ja päivällä max. 2dl kerrallaaan. Iltaisin en yleensä juo. Lopettamiskerrat ovat olleet helvetillisiä. Mulle tuli tärinää, voimakasta päänsärkyä äkillisestä lopettamisesta (kofeiinin vieroitusoire) ja myös levottomat jalat- oireyhtymää, joka tuntui jatkuvana "repimisenä" pitkin sääriä ja reisiä ja varsinkin paheni makuuasennossa, nukkumista tämä häiritsi myös. Levottomat jalat meni ohitse tosi hitaasti 2-3 viikkoa kesti ainakin. Päänsärky on sikäli hankalaa, kun siihen ei buranat auta. Mulla ainakin oli jatkuva invalidisoiva lievemmän migreeninkaltainen tila päällä. Sotki ajattelua kovasti ja olo oli huono. Mulla ainakin on selvä kofeiiniriippuvuus. Uskon, että addiktoiminen on hyvin yksilöllistä ja jokaisen yksilön elimistö reagoi eri lailla esim. kofeiiniin ja vaikutukset erilaisia. Täöllaisia tutkimuksia on siis sangen vaikea suorittaa. Ja vielä verrokkiryhmäkin tarvittaisi. Todeksi näyttäminen on siis ongelma. Kukin voi itse kokeilla onko riippuvainen ja mitkä vaikutukset kahvin poisjättämisellä esim. ahdistukseen tai masennukseen on omalla kohdalla.
Amerikassa tehtiin laaja terveystutkimus sairaanhoitajilla, jossa todettiin, että runsaasti kahvia juovat tekivät selvästi vähemmän itsemurhia, kuin vähän kahvia juovat.
Mutta liittyikö tämä ehkä siihen, että masennukseen liittyy ahdistusta ja ahdistusta välttääkseen masentuneet vähensivät kahvin juontia?
on tehty muistakin yhteyksistä, ikävä kyllä, tilastoja on tutkittu mainonnallisista, ei lääketieteellisistä lähtökohdista, ne ovat näennäistieteellisiä kahvimainoksia. Mainitsemasi tutkimus todistaa vain, että sellaisilla sairaanhoitajilla, joiden elimistö sietää hyvin kofeiinia, on myös harvemmin taipumusta masennukseen, joka useimmiten on itsemurhan suurin tekijä.
Kofeiinin määrä ei ole ratkaiseva, vaan yksilöllisen aivokemian herkkyys aineelle sekä maksan kyky pilkkoa kofeiinia ja sen aineenvaihduntatuotteita.
todellista tietoa asiasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kofeiini