Olen usein vapaaseurakuntiin kuuluvien ystävieni kanssa törmännyt ristiriitaan ainakin kahdessa asiassa. Ensimmäinen asia koskee uskoontuloa/parannuksentekoa ja toinen asia armolahjoja, kuten kielillä puhumista, profetoimista, parantamista jne.
Uskoontulosta olemme eri mieltä mm siitä, onko ihmisellä vapaata tahtoa ja myös siitä, millä tavoin itse uskoontuleminen tapahtuu. Lestadiolaiskristillisyydessä armollisen Jumalan löytäneenä ja pikemminkin niin, että armollinen Jumala löysi minut, en osaa ajatella, että minulla itselläni olisi tässä asiassa mitään osaa eikä arpaa, eli siis Jumala vaikuttaa minussa tahtomisen ja tekemisen. Jumala antaa synninhädän, katumisen armon ja uskon siihen, että syntini ovat anteeksiannetut. Omakohtainen usko syttyy sydämeen Jumalan Sanan kuulemisen kautta, Pyhän Hengen vaikuttamana. Minun varassani ei ole ratkaisujen tekeminen, ei valintakaan. Kaikki on vain lahjaa.
Armolahjat toimivat seurakunnassa, syntinen sydän yhtyy kiitosvirteen, kiittää Jumalaa yletyin käsin saamastaan armosta. Kaikki muutkin armolahjat ovat; parantamisen ja profetoimisen. Tiedän, että näin on, ja että kaikki tapahtuu osana seurakunnantoimintaa, ei erillisinä tapahtumina niinkuin muissa kristillisissä piireissä on tapana.
Olen ystävieni kanssa keskustellut myös niistä epäraittiista piirteistä, mitä armolahjojen korostamiseen voi liittyä.
Minulla on asiasta vain yksi kokemus. Menin kerran kotikaupungissani iltakirkkoon ja siellä sattui olemaan rukoustapahtuma, jossa kaikki menivät penkeittäin alttarille puhujan rukoiltavaksi. Minun olisi pitänyt olla kuuliainen sille äänelle, joka sanoi, että älä mene, mutta menin jonon jatkona. Seisoessani alttarilla puhujan painaessa otsaani, koin aivan selvästi, että kysymyksessä oli joukkosuggestio, mihin en itse taipunut. Ihmisiä ympärilläni kaatui, minun ja puhujan katseet kohtasivat ja tiesin, että hän ymmärsi ajatukseni tilaisuuden ylihengellisyydestä ja epäraittiudesta. Lähdin kirkosta, vedin keuhkoihin raitista ilmaa ja tiesin, että minun paikkani ei milloinkaan ole kokemani tyyppisissä tilaisuuksissa.
Minun paikkani on seurapenkissä ja tavallisissa jumalanpalveluksissa, en tarvitse kokemuksia, vaan todellista Jumalan Sanaa, jota seuroissa minulle tarjotaan.
Uskoontulosta olemme eri mieltä mm siitä, onko ihmisellä vapaata tahtoa ja myös siitä, millä tavoin itse uskoontuleminen tapahtuu. Lestadiolaiskristillisyydessä armollisen Jumalan löytäneenä ja pikemminkin niin, että armollinen Jumala löysi minut, en osaa ajatella, että minulla itselläni olisi tässä asiassa mitään osaa eikä arpaa, eli siis Jumala vaikuttaa minussa tahtomisen ja tekemisen. Jumala antaa synninhädän, katumisen armon ja uskon siihen, että syntini ovat anteeksiannetut. Omakohtainen usko syttyy sydämeen Jumalan Sanan kuulemisen kautta, Pyhän Hengen vaikuttamana. Minun varassani ei ole ratkaisujen tekeminen, ei valintakaan. Kaikki on vain lahjaa.
Armolahjat toimivat seurakunnassa, syntinen sydän yhtyy kiitosvirteen, kiittää Jumalaa yletyin käsin saamastaan armosta. Kaikki muutkin armolahjat ovat; parantamisen ja profetoimisen. Tiedän, että näin on, ja että kaikki tapahtuu osana seurakunnantoimintaa, ei erillisinä tapahtumina niinkuin muissa kristillisissä piireissä on tapana.
Olen ystävieni kanssa keskustellut myös niistä epäraittiista piirteistä, mitä armolahjojen korostamiseen voi liittyä.
Minulla on asiasta vain yksi kokemus. Menin kerran kotikaupungissani iltakirkkoon ja siellä sattui olemaan rukoustapahtuma, jossa kaikki menivät penkeittäin alttarille puhujan rukoiltavaksi. Minun olisi pitänyt olla kuuliainen sille äänelle, joka sanoi, että älä mene, mutta menin jonon jatkona. Seisoessani alttarilla puhujan painaessa otsaani, koin aivan selvästi, että kysymyksessä oli joukkosuggestio, mihin en itse taipunut. Ihmisiä ympärilläni kaatui, minun ja puhujan katseet kohtasivat ja tiesin, että hän ymmärsi ajatukseni tilaisuuden ylihengellisyydestä ja epäraittiudesta. Lähdin kirkosta, vedin keuhkoihin raitista ilmaa ja tiesin, että minun paikkani ei milloinkaan ole kokemani tyyppisissä tilaisuuksissa.
Minun paikkani on seurapenkissä ja tavallisissa jumalanpalveluksissa, en tarvitse kokemuksia, vaan todellista Jumalan Sanaa, jota seuroissa minulle tarjotaan.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ilmeisesti olet toiminut aivan Raamatun mukaisesti:
"Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta..." 1Joh.4:1.
"...mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;" 1Tess.5:21.
Toisaalta oli hyvä että olit siellä koska autoit tuota puhujaa askeleen raittiutta kohti.
" minun ja puhujan katseet kohtasivat ja tiesin, että hän ymmärsi ajatukseni tilaisuuden ylihengellisyydestä ja epäraittiudesta"
Alkuseurakunta, oli yhteisö, jossa profetiat ja henget yhdessä tutkittiin. Ja niin kuin seurakuntakin oli, tulisi seurakunnan olla harmonnen yhteisö JEESUKSESSA KRISTUKSESSA, ELI HENGESSÄ. Jumala on Henki ja ne jotka Häntä rukoilevat, rukoilevat Hengessä ja totuudessa.
Tarkoitan sanoa tällä sitä, että -koetelkaa- tarkoittaa, että seurakunnassa henget koetellaan ja tutkitaan aina yhdessä toisten Jumalan lasten kanssa, ei yksin ja jokainen yksilö yksittäin.
Samoin kun yksilön saamat profetiatkin pitää Raamatun mukaan tutkia yhdessä. Mitä hyötyä siitä olisi jos minä saan profetian, ja alan itse tutkia saamaani profetiaa,joa voikin olla vain "profetia".
"Jos jollakin on joku profetia, niin olkoon uskon kanssa yhteinen" v.1776 kirkkoraamatun käännöksestä. Jumalalta tullut profetia ei koskaan julista myöskään mitään Jumalan Pyhää Sanaa vastaan.
-Koetelkaa-, ei siis tarkoittaisi yhden yksittäisen ihmisen mielikuvia ja mielleyhtymiä jostakin hengestä, joita hän itse koettelisi.
Individualismi taitaa olla tämän lopun ajan suurin vitsaus. Uskostakin uhkaa tulla vain väline itsekkyyteen ja parempaan viihtymiseen maailmassa, sen turhassa ja vahingollisessa elämässä.
Jumala on tarkoittanut, että me kuljemme seurakuntana yhdessä ja näemme vaivaa rakkauden ylläpitämisestä. Tämä tarkoittaa toinen toisensa rakkaudellista hoivaa, hänen tarpeidensa täyttämistä, hänestä aidosti välittämistä.
Ja joka tahtoo seurakunnassa olla suurin, OLKOON toisten palvelija, niinkuin Kristuskin oli toisten palvelija. Murhamiestensä palvelijaksi nöyrtyi -ajatelkaa-.
Lampaat juoksentelevat sinne tänne omien ajatustensa vieminä, ja seurakunnan vanhimmisto puolestaan ei nöyrry tutkituttamaan profetioitaan seurakunnalla, ovatko ne Jumalasta lähtöisin.
Hengen yhteys on siis todella kovilla, ja rauhan side, joka on rakkaus, uhkaa vallan jäähtyä ja jäädyttää monen sydämet. Rakkaus uhkaa kadota individualismin myötä.
Individualirmin piirteitä: "...tähdentää yksilön, yksityisen ihmisen ja hänen omalaatuisuutensa arvoa, vaatii hänelle vapautta sos. ja henkisestä sidonnaisuudesta..."
on pienoisesta "äkäisyydestään" huolimatta melko selkeitä näkemyksiä,, joten kommentoisitko !
Milloin Nuinista on tullut kaatajien kätyri.
Kaataminen ei ole raamatun mukaita sielunhoitoa, vaan saatanan eksytystä.
hyvä nimimerkki pirun kätyrille.
Tarok-korteista maksua vastaan?
sinulla on varmaankin vaikeaa ymmärtää kirjoitettua tekstiä kun yritit vääntää Nuinista sellaista, mitä minä en missään tapauksessa tarkoittanut. Pyysin vain Nuinia kommentoimaan, koska hän ei mielestäni sorru ylihengellisyyteen, Lutheristakin tietää paljon. Mutta antaapa olla koko keskustelu kun heti näytti typeräksi menevän. Jatkahan edellinen kirjoittaja samaan tyyliin, niin tänne ei eksy kirjoittamaan.
...myötäelämisestä, sinulle "edelliselle".
Toinen toisiamme me kristityt todella paljon tarvitsemme. Rakkautta! Lämmittää mieltä, kun joku asettuu puolustamaan minuakin, monessa suhteessa heikkoa ja epäonnistunutta kristittyä. Mutta olen Jeesuksessa Kristuksessa, hänen vanhurskautensa kautta Jumalan lapsi. Siunausta toivotan sinullekin ja Jumalan rauhaa, joka on kaikkea meidän ymmärrystämme ylempi.
Olen toisaalla kirjoittanut jotakin ajatuksiani aiheesta, tai oikeammin sen vierestä, otsikolla "Koetelkaa".
Itselläni ei ole kokemusta kaatumisesta, en ole myöskään hakeutunut "kaadettavaksi".
Puolestani on kyllä monesti rukoiltu ja olen omin korvin kuullut toisen suusta tiedon sanoja itsestäni ja uskostani. Toinen on rukoillessaan puhunut sellaista, mitä hän ei tiedä, mutta joka on minun tiedossani ja uskooni liittyvää. Kerran vaimolleni eräs rukoilija oli sanonut samat sanat, joita minä hänestä käytän, emmekä me tunteneet tuota ihmistä, eikä hän meitä.
Minulle on aina jäänyt sellainen ihana ja turvallinen tunne, kun tiedän että koko minun elämäni on Jumalan tiedossa ja Hänen hallinnassaan. Jokainen rukoilija on heti ja epäröimättä myös tunnistanut minusta Jumalan lapseuden ja sen rauhan Hengen joka on Jumalasta lähtöisin.
Mitä parantumisiin tulee, niin tiedän, että moni ihmisiä on myös parantunut. Eräs mies tuli synnin hätään, kun hänessä todettiin syöpä,
(hän itse kertoi minulle),
Kun hän sitten sai armon ottaa vastaan Jeesuksen syntiensä sovittajana ja maksajana, niin syöpä vain hävisi, ilman mitään rukouksen konsteja.
Tämä tapahtui nimenomaan lestadiolaisuudessa.
Kun minä hänet sen toistaiseksi ainoan kerran tapasin, hänellä oli nyt monta, jo aikuista lastakin. Parantumisensa aikaan hän oli nuori poikamies.
Sinun silmäsi on piru kääntänyt nurinpäin.
Hetkinen kukahan tässä ei ymmärrä. Tuossa avauksessa kerrottiin kaatamisesta. Juuri tuosta kaatamisesta halusin kertoa en uskonut että alias Nuin olisi kaatamisen kannalla, mutta mene ja tiedä nyt sitten vaikka olisikin sen kannattaja.
Itse en näe siitä olevan mitään hyötyä se ei vanhurskauta ei se ole Pyhällä Hengellä täyttymystäkään. Sen sijaan se on omalla vanhurskadella täyttymystä ja sen vahvistamista. Olen vahvasti että se on saatanasta.
Jeesus sanoi sairaille ja halvatuille ota vuoteesi ja käy, tai nouse ja käy. Hän nosti sairaat ylös terveille jaloille. Mutta nämä tämän maailman parantajat kaatavat maahan.
Voi teitä, jos maailma kiittää teitä.
Ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjan oppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taiovasten valtakuntaan.
säälin sinua vl-ry-megafoni.
"Minun varassani ei ole ratkaisujen tekeminen, ei valintakaan. Kaikki on vain lahjaa."
Kaikille usko on lahja. Jumala vaikuttaa uskon jokaisessa ihmisessä. Usko ei tule töillä eikä teoilla. Pyhä Henki synnyttää ihmisessä synnintunnon ja kaipauksen Jumalan puoleen.
MUTTA...
Ratkaiseva askel uskon ovesta sisään meidän jokaisen on otettava ITSE. Se on jokaisen ihmisen tahdonratkaisu - hyväksytkö sinä kohdallesi Jeesuksen sovitustyön vai et.
Kukaan ei kaada uskoa sinun päähäsi ilman sinun omaa päätöstäsi. Tämä ei kumoa millään tavalla sitä, että usko on lahja, johon ihmisellä ei sinällänsä ole mitään osaa tai arpaa. Sen sijaan lahjaa ei ole pakko ottaa vastaan. Tahi parempi vaihtoehto: Lahjan ja lahjavanhurskauden voi ottaa vastaan.
Minulla on vähän sellainen käsitys, että vl-piireissä opetetaan siten, että usko tulee äidinmaidossa ja "vain me"-harhaopetus, joka alkaa kapaloiässä jatkuen hiekkalaatikkoiän, kouluiän ja nuoruuden kautta aikuisuuteen antaa ymmärtää, että kun synnyt vl-kotiin olet automaattisesti myöskin uskovainen.
Näinhän asia ei tietenkään ole. Siksi vl-joukoissa varmasti hengailee paljon sellaista väkeä (esim. nuoria), jotka ovat mukana ilman henkilökohtaista uskoa, koska se on tapa.
"Armolahjat toimivat seurakunnassa, syntinen sydän yhtyy kiitosvirteen, kiittää Jumalaa yletyin käsin saamastaan armosta."
Armolahjat eivät toimi vanhoillislestadiolaisuuden piirissä. Syyn me kaikki tiedämme. Raamatun vastainen opetus on karkoittanut herkän Pyhän Hengen pois kyseisestä herätysliikkeestä. P.H. jakaa lahjojaan siellä, missä Raamatun sanaa kunnioitetaan ja sitä julistetaan raittiisti.
Viimeinen kappale:
Ikävä kyllä mainittuihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin liittyy myöskin paljon "omaa astiaa" ja sielullisuutta. Samoin kuin kaikkiin armolahjojen käyttöön.
Joku sielullinen ihminen saattaa alkaa "pälättää kielillä", kun näkee muidenkin niin tekevän, vaikka hänen kohdallaan kyse on yksinomaan oman astian tuotoksesta.
Tuo kielillä puhuminen "astian maulla" on väärin, mutta ei niin vaarallista. Sen sijaan, jos aletaan esim. profetoida samalla "astian maulla" jollekin ihmiselle, niin silloin liikutaan vaarallisilla vesillä. Tällöin olisi hyvin tärkeä, että läsnä olisi toinen henkilö, jolla on henkien erottamisen armolahja. Hän voi kylmästi sanoa "astiaprofetoijalle": "Vaikene!"
Niilo Yli-Vainion aikana esim. ihmisten kaatumisesta tehtiin ikäänkuin ykkösasia. Ei siihen Niilo varmasti syyllistynyt vaan muut. Tiedotusvälineet yms. Jos kaatumisesta tehdään number one, niin silloin homma on tietenkin ihan metsässä.
Minä esim. en ole koskaan rukousalttarilla kaatunut. Joskus on rukoilija selvästi painanut otsaani voimakkaammin, kun en olekaan "pudonnut persuuksilleni". Koska kaatuminen ei ole tapahtunut Pyhän Hengen toimesta, niin minä olen painanut vastaan ja sitten ukko on luovuttanut.
Vaimoni taas oikean Jumalan Pyhän Hengen "renkipojan" rukoillessa menee yleensä aina selälleen alle aikayksikön niin että "hupsista vaan".
Siellä lattialta saattaa sitten kuulua aikamoiset "kalatukset", kun vaimoni puhuu kielillä.
Vaikutukset ovat erilaiset, mutta Henki on sama.
...tähän:
"hyväksytkö sinä kohdallesi Jeesuksen sovitustyön vai et."
Tämä lause kuuluisi olla Raamatun mukaannäin:
Haluatko sinä kuulla todistuksen Jeesuksen sovintotyöstä syntien anteeksi antamisesta omalle kohdallesi.
Kuulemisesta ei ole vielä mitään hyötyä. Olkaa sanan tekijät, eikä ainoastaan kuulijat pettäen teitänne.
valehdella palstan lukijoille näin sunnuntaina.
Mitäs sinä sillä kuulemisella teet, ellet halua tehdä sydämen ratkaisua Jumalan puoleen. Saa vl-äijät paahtaa vaikka kuinka paljon hukkaputkeen, ellei ihmisen sydän ole halukas vastaanottamaan veren evankeliumia ja pelastuksen sanomaa OMALLE KOHDALLEEN.
Melkoinen PELLE olet, kun rupeat korjailemaan VALHEEKSI Raamatun mukaista kirjoitusta.
Ei sinulla ainakaan pokka petä eikä kalsarit pyöri jalassa, kun VALHETTA paahdat palstalle.
Mutta tuon taidon sinä ilmeisesti sait siinä kuuluisassa vl-äidinmaidossa.
Ihminen voi kääntyä Jumalan puoleen IHAN MISSÄ VAIN. Tärkeintä on sydämen jano juoda sitä Kristus-vettä, josta Jeesus itse puhuu Joh. 4:14: "mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi , jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".
Tälle elämän veden lähteelle ihminen voi mennä yksin ollessaan tahi toisen uskovaisen sinne saattelemana. Ihan sama asia.
Sen sijaan te vanhoillislestadiolaiset opetatte, että kaikkivaltias Jumala ei pysty pelastamaan syntistä ihmistä ilman veeällän apua. Järjetöntä!
Sellaiselle opetukselle, että ihminen voi tulla uskoon ainoastaan siten, että toinen henkilö julistaa hänelle synninpäästön, on annettava Raamatun valossa arvosana:
HÖPÖ HÖPÖ!!!
...niin, että se on ihmiselle mieleen ja omaa kunniaa tavoittelet helpolla liirumillasi, mutta kuuleppa ystäväni:
Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanan kautta. Jos tätä muutat niin muutat Jumalan sanaa ja näin on usko ja armoevankeliumi liikkunut akutta aikain jalkain päällä. Paavali ei kirjeissään julistanut yhtään parannuksen saarnaa, mutta aina rukoili Jumalalta, jotta Hän johdattaisi Paavalin seurakuntaan heitä hoitamaan ihan elävästi ja käsin kosketeltavasti.
Ihminen voi todella kääntyä Jumalan puoleen missä ja milloin vain, mutta älä luule, että usko tulee minkään muun kautta kuin sydämmen kuulon ja Kristuksen armoevankeliumin kautta omakohtaisesti.
Mikä usko? Mitä usko sinulle on?
Jos määritellään usko näin
usko = vakuuttuneisuus siitä että omat synnit on anteeksiannettu Kristuksen Sovituksen vuoksi
niin voihan tällaisen uskon saada vaikka lukemalla Raamattua. Vai yritätkö väittää ettei voi? Tai jos joku sanoo olevansa vakuuttunut tästä niin väität tälle että et VOI OLLA ellet ole kuullut sitä vanhoillislestadiolaiselta, niinkö?
Mitä sinä oikeastaan yrität sanoa tällä viestilläsi?
...sama asia, jossa kandasen kamaripalvelija ei ymmärtänyt mitä luki, ennen kun Filippus tuli ja selitti mitä se kohta tarkoittaa Raamatussa. Filippus selitti sen Pyhä Hengen voimasta ja kamaripalvelija uskoi ja ymmärsi.
Lestadiolaisuuteen liittyy vahvasti mukaan ns. "tunnekristillisyys", etsitään ja haetaan vahvoja hengellisiä tunnekokemuksia.
Voiko lestadiolaisuuden keskuudessa puhua joukkosuggestiosta, joukkohysteriasta. Saarnassa tunnetasolla kosketellaan herkkien ihmisten, erityisesti naisten tunteita, ja tällä tavalla saadaan herkät ja psyykkisesti heikot ihmiset tietynlaiseen tunnetilaan.
Lainaan itseäni väkevämpää ajattelijaa, Lestadiusta, kun hän arvioi Hulluinhuonelaisessa senaikaista kirkkoa ja kirkon puhujia. Vääjäämättä tulee mieleen yhtymäkohtia herätysliikearkeen.
" Hengellisten puhujiemme pyrkimys on enimmäkseen tehdä vaikutus ja pehmittää luonnollisia tunteita. Vaikuttaakseen tunteellisiin saarnamies itkee itse, vaikkei kukaan muu itkisi. Välistä hän määkyy saarnastuolissa mitä suloisemmalla pukin äänellä koskettaakseen tunteikkaiden hermoja. Välistä hän pehmittää luonnollisia tunteita ja panee vanhan aatamin lämpimään kylpyyn. Välillä hän lypsää tunteellisten utareita saadakseen niistä kyyneleitä. Hän pusertelee maalaismuorin pehmeitä rintoja ja pusertelee kyynelrauhasia. Välistä hän saa koko kiulullisen kyyneleitä, mutta nuo kyyneleet on turhaan tuhlattu Herran temppelissä, mikäli niistä ei seuraa mitään parannusta. Toisinaan hän panee toimeen hirmuisen pommituksen maalaisukkojen rumpukalvoja vastaan; on niinkuin kivet vierisivät kirkon katolla. Mutta kaikki tämä romina ei auta pappia eikä seurakuntaa , mikäli mitään parannuksen hedelmää ei seurakunnassa ilmaannu".
Edellinen on suora lainaus Lestadiuksen hulluinhuonelaisesta.
Eikö olekin?
Onpa se Lars Leevi ollut kiihkeä mies. Ainakin
sai juoppouden lähtemään.
On mies ollut asiansa takana.
Hän on todella ollut mies paikallaan, toisin kuin tämän päivän egumenisti haihattelijat, jotka tekevät Lestadiuksen työtä tyhjäksi.
Hän on sytyttänyt sitä tulta jota vapahtaja alkoi sytyttää aikanaan. Sitä paloa on levinnyt kaikkiin pohjoismaihin ja amerikan mantereelle.