Hyvä torialueen asukas.
Oletko varma,että Sinulla on omat henkiset- ja
maalliset asiat kunnossa.
Mistä johtuu vihasi juoppoja kohtaan?
Jokaisella Suomen torilla,ostoskeskuksissa,linja-autoasemilla ja muuallakin liikepaikoilla on sama ongelma.
Ei Ilomantsi ole sen kummempi paikka.
Tällä aloittamallasi kirjoitussarjalla teet
hallaa Ilomantsille.
Kerron Sinulle tarinan alkoholistista.
En ole lukenut olen elänyt sen.
Kaksikymmentä vuotta kannoin rahani eri
kapakoihin ympäri Helsingiä.
Useita kertoja tuona aikana olin eri katkaisupaikoissa hoidossa milloin vei vaimo
milloin jokin muu taho.
Olin juonut suhteellisen hyvin menestyneen firman,asunnon,
perheeni lähti läppäsemään,konkurssi
niin taloudellisesti kuin henkisesti oli edessä.
Pyörin Helsingin puistoissa,epämääräisissä
asuntoloissa,Helsingin kaikki putkat tuli tutuksi
jne. Minua sanottiin pultsariksi ja yhteiskunnan
luopioksi.Olin Sinun ehdottamaasi kansaa joka
pitäisi sijoittaa näkymättömiin.
Eräänä päivänä entinen linnan venkula ja
puliukko tuli kertomaan,että Jumalalla on Sinulle
tarjota pärempi elämä.Tuo ihminen ei osoittanut
vihaa vaan Hän osoitti Jeesuksen Hänelle antaman
rakkauden. Juomiseni ei loppunut siihen vaan
entinen elämä jatkui. Tuo ihminen ei luovuttanut
vaan aina silloin tällöin Han tavoitti minut
ei syyttävin sormin vaan kysyen miten voin auttaa.
Maaliskuussa 26 päivä 1983 Jeesus tuli sydämmeeni.
Nämä vuodet sen jälkeen olen maksanut takaisin sitä tuskaa
mitä lähimmäisilleni aiheutin en rahalla,enkä
millään poppaskonstilla vaan olemalla selvinpäin.
Hyvä ystävät;
Sinun silmiesi edessä on optinen haitta vaan
tuo ihminen joka juo käy sisästä tuskan helvettiä.
Sinä kysyt mistä tiedän, niinkuin edellä mainitsin
olen elänyt sen.En voi kehua elämääni tänäänkään
mutta sen tiedän en kävele hädässä olevan lähimmäisen ohi.
Ettet pääse sanomaan mitä Helsinkiläinen puuttuu
meidän asioihin kerron Sinulle.
Olen syntynyt Ilomantsissa,käynyt kouluni siellä,
viettänyt nuoruusvuoteni jne.Sitten vei maailman
tuulet.
Hyvää tulevaa kesää ei vihassa vaan RAKKAUDESSA
Oletko varma,että Sinulla on omat henkiset- ja
maalliset asiat kunnossa.
Mistä johtuu vihasi juoppoja kohtaan?
Jokaisella Suomen torilla,ostoskeskuksissa,linja-autoasemilla ja muuallakin liikepaikoilla on sama ongelma.
Ei Ilomantsi ole sen kummempi paikka.
Tällä aloittamallasi kirjoitussarjalla teet
hallaa Ilomantsille.
Kerron Sinulle tarinan alkoholistista.
En ole lukenut olen elänyt sen.
Kaksikymmentä vuotta kannoin rahani eri
kapakoihin ympäri Helsingiä.
Useita kertoja tuona aikana olin eri katkaisupaikoissa hoidossa milloin vei vaimo
milloin jokin muu taho.
Olin juonut suhteellisen hyvin menestyneen firman,asunnon,
perheeni lähti läppäsemään,konkurssi
niin taloudellisesti kuin henkisesti oli edessä.
Pyörin Helsingin puistoissa,epämääräisissä
asuntoloissa,Helsingin kaikki putkat tuli tutuksi
jne. Minua sanottiin pultsariksi ja yhteiskunnan
luopioksi.Olin Sinun ehdottamaasi kansaa joka
pitäisi sijoittaa näkymättömiin.
Eräänä päivänä entinen linnan venkula ja
puliukko tuli kertomaan,että Jumalalla on Sinulle
tarjota pärempi elämä.Tuo ihminen ei osoittanut
vihaa vaan Hän osoitti Jeesuksen Hänelle antaman
rakkauden. Juomiseni ei loppunut siihen vaan
entinen elämä jatkui. Tuo ihminen ei luovuttanut
vaan aina silloin tällöin Han tavoitti minut
ei syyttävin sormin vaan kysyen miten voin auttaa.
Maaliskuussa 26 päivä 1983 Jeesus tuli sydämmeeni.
Nämä vuodet sen jälkeen olen maksanut takaisin sitä tuskaa
mitä lähimmäisilleni aiheutin en rahalla,enkä
millään poppaskonstilla vaan olemalla selvinpäin.
Hyvä ystävät;
Sinun silmiesi edessä on optinen haitta vaan
tuo ihminen joka juo käy sisästä tuskan helvettiä.
Sinä kysyt mistä tiedän, niinkuin edellä mainitsin
olen elänyt sen.En voi kehua elämääni tänäänkään
mutta sen tiedän en kävele hädässä olevan lähimmäisen ohi.
Ettet pääse sanomaan mitä Helsinkiläinen puuttuu
meidän asioihin kerron Sinulle.
Olen syntynyt Ilomantsissa,käynyt kouluni siellä,
viettänyt nuoruusvuoteni jne.Sitten vei maailman
tuulet.
Hyvää tulevaa kesää ei vihassa vaan RAKKAUDESSA
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oikein tuli hyvä mieli lukiessa. Elämän heitellessä sitä avartuu. Häipyy suvaitsemattomuus. Tulee tilalle ymmärrys ja kyky rakastaa myös heikompia. Kyky hyväksyä jopa niitä jotka menestyvät.
En ole syntyperäisiä, mutta kauan olen saanut paikanpäällä seurata tätä ilomantsilaista elämänmenoa. Hyvin samanlaiseen tulokseen kuin Kaukaa seurannut olen päätynyt, vaikkei edes omassa lähipiirissäni ole alkoholiongelmaisia. Eivät ole he yleensä niitä pahoja, kovia muiden tuomitsijoita. Herkkiä, pehmeitä itseltään liian paljon vaativia ihmisiä useimmiten. Viinaan on helppoa turvautua, kun elämä koettelee eivätkä omat voimat riitä. Tätä herkkyyttää ja pehmeyttä olen ollut huomaavinani olevan ilomantsilaisissa keskivertosuomalaista enemmän. Herkkiä, laulavia Karjalan lapsia, joilta kyynel irtoaa herkästi, työtä tehdään sitkeästi, mutta joista taistelutahto ainakin vääryyksiä vastaan on useimmiten hukassa. Periksi antaminen on täällä se tavanomaisin valinta. Rihtautujaksi ei kukaan halua leimautua.
Toinenkin puoli tässä ilomantsilaisessa elämänmenossa on tullut nähtyä. Suvaitsemattomuutta, häijyyttä, kovuutta riittää. Vaan harvoin suoraan ja julkisesti. Edessäpäin ollaan maireata ja nöyrää, mutta silmän välttäessä tai nimimerkin suojatessa on niin makeata solvata, pilkata, parjata ja ottaa omakseen toisten tekemät hyvät työt.
Tätä kun vähemmäksi saataisiin, olisi asteen verran parempi paikka tämä Ilomantsi - ihan hyvä paikka jo näinkin.
niinhän asiat on.joku on juoppo,joku on hullu.ja moni on jotain muuta.Minä olen joku,en hyvä enkä omasta mielestäni huonokaan ihminen.Mutta ihminen joka haluaisin auttaa niin,niin monia joilla on vielä huonommin.Mutta kuinka sen nykyaikana uskaltaa tehdä.Tulee vaikka turpiin,ehkä muuten loukataan.En uskalla.Mutta onhan meillä kaikilla auttaja kun vain uskomme ja rukoilemme.
asia on lähestyä toista samalta tasolta, toista arvostaen ja kunnioittaen. Olipa autettava sitten vaikka rapajuoppo.
Omahyväisistä "minä-olen-onnistunut-ihminen", sinä "surkea luuseriraukka" asetelmista lähestyminen aiheuttaa lähinnä v-sta.
Olisi hyvä mietiskellä myös auttamisen motiiveita.
Haluaako vilpittömästi toiselle hyvää. Vai onko takana oma pätemisenhalu ja innokkuus tonkia toisten elämää ja levitellä siitä herkkupaloja pitkin pientareita.
Tunnen muutamia ihmisiä, jotka ovat ihan oikeasti hyväsydämisiä ja avuliaita, tehden kaikessa hiljaisuudessa paljon hyvää lähimmäisilleen. Arvostan heitä.
Kiitos asiallisesta ja rakentavasta palautteesta.
Auttamisessa en voi neuvoa ketään voin vain
kertoa mitä itse ja ryhmä jonka mukana kuljen
tehdään.
Asuin Helsingin Pihlajamäessä vastaani tuli joka
aamu (olen koiraihminen)nuori mies yksikseen
naureskeli ja katsoi yleensä toiseen suuntaan.
Sanoin joka aamu kaverille terve.Kerran Hän
pysähtyi ja rupesi juttelemaan niitä näitä.
Joka sunnuntai aamu "kaveri" tuli kylään n.1.5 vuoden ajan,yhtenä sunnuntaina Hän kysyi saako
Hän kertoa yhden asian. Asia oli se,että Hän
kertoi olevansa eläkkeellä mielenterveyssyistä.
1.5 vuotta meni aikaa sadakseni kaverin luottamuksen.Muutimme pois enkä nähnyt Häntä
moneen aikaan.
Tapasimme sattumalta ja Hän kutsui kylään
tauti oli mennyt pahemmaksi.En tiedä joutuiko
Hän hoitoon en nähnyt pitkään aikaan.
Eräässä yhdistyksemme kokouksessa yllättäin
nousi esille em. kaverin nimi. Ajatus askarrutti
mitä Hänelle kuuluu. Voin sanoa näin HYVÄÄ.
Tänäkin pääsiäisenä Hän on Lapissa seurakunnan
eläkeläisten kanssa, ajaa seurakunnan bussia.
Toisten auttaminen alkaa hyvin,hyvin pienistä
asioista, hyvän huomenen toivotus saattaa avata
oven lähimmäisen läheisyyteen tai vaikkapa
ystävällinen ele.
Itse asun tällähetkellä (14 vuotta)sanoisinko
kovamaineisen vanhan ostoskeskuksen vieressä
Espoon puolella.
Ostoskeskuksessa on useampi juottola päivät
toisensa jälkeen 9.00-04.00 talon ohi kulkee
toinen enemmän toinen vähemmän juovuksissa.
Samoja on henkilöt joku välillä kuolee,joku
tulee tilalle. Koiran kanssa kävellessä olen
aina tervehtinyt "kavereita" mitä se on saanut
aikaan, ovat ottaneet tavallaan "omaksi".
Monta kertaa olen pysähtynyt keskustelemaan
ns.juoppojen kanssa.
Ihan mukavan oloista porukkaa.
Tietenkin joukossa on niitä joille viina ei
sovi.
Työkenttä josta meidät tapaa lauantaisin
on "hyvin,hyvin" rauhallinen paikka.
Olemme lauantaisin Helsingin rautatieaseman
asematunnelissa.Meidät tuntee siitä,että me
joskus laulamme siellä,todistamme Jeesuksesta,
autamme pulassa olevia lähimmäisiä.Mitenkä
se on tapauskohtainen.Joskus ystävällinen sana
on tärkein ,joskus kahvikuppi,joskus hoitoon-ohjaus jne. Ei ole mitään suoranaista ohjetta
on vain toisen ihmisen läheisyys.
Taloyhtiössämme on ns."piha-akka" ryhmä joka
hoitaa pihamaata ohjailee välillä"kännikaloja"
kotipolulle jne,sitten meillä on yksi mamma
jolle koko maailman touhu on vastenmielistä.
Hän käy kiirreellä kaupassa,narisee joka asiasta
ja kantaa kaunaa varmaankin aidan seipäällekkin.
Olemme yrittäneen saada Häntä mukaan taloyhtiön
toimintaan ei Hän on valinnut "narisian" osan.
En osaa vastata nauttiiko Hän elämästä.
En ainakaan itse haluaisi kuolla katkeruus
sydämmessä.
Jätän nyt YSTÄVÄT Teidät miettimään hhaluatko
olla;
-nariseva "kurttuturpa" vai
-valoisa lähimmäinen?