Millä tavalla ei-toivottu

ihastuminen?

että toinen sanoo suoraan, ettei tunne mua kohtaan mitään erityistä. Ei mitään ystävyys- lässytyksiä, koska ne voi johtaa harhaan= toivomaan olemattomia ja roikkumaan siihen omaan ihastukseeni.

Ystävyys voi tulla siten, kun olen selvinnyt pettymyksestäni, jos tulee. Mutta reiluinta ja selvintä on sanoa ihan suoraan tai vaikka tekstarilla, jos ei naamatusten kykene, että ei ole ihastunut minuun. Onhan se noloa hieman, jos sellaisen saa, sitä itse elää niin siinä tunteessa ja toivossa, mutta ainakin itselleni on ollut parasta, mitä mies on ikinä sanonut. Sen voi sanoa ihan kiltisti ja neutraalisti, ei se toinen siihen kuole, vaikka itse olenkin sattuneessa tapahtumassa halunnutkin vajota maan alle. Mutta se selvitti pään tehokkaasti.

Inhottavinta on kun itse kertoo ihastuneensa ja toinen vastaa tyyliin"Joo on mullakin tunteita" ja liukenee. Sitä miettii sitten mitä tunteita. Ihastusta? Vihaa? Ystävyyttä? Ainoa mitä voi päätellä, että ei kuitenkaan tykkää samalla lailla, jos ei sano takaisin, että "mäkin tykkään sinusta"...

ihmistenvälisessä kanssakäymisessä aina voi ja kannattaa olla reilu, rehellinen ja ystävällinen.

Se ettei vastaa ollenkaan tai on ilkeä, tyly, on musta huonointa käytöstä ja kertonee usein sen vastapuolen huonoista ihmissuhdetaidoista noin muutenkin.

Toivottavasti niiden kirjoittajat/palstalaiset eivät pahastu tekstien lainaamisesta:

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kirjoittaja 1:

”Jos et kerran välitä niin tee se selväksi. Pitkitetty tuska aiheuttaa vain katkeruutta, ja tuplaten kipua. Ei se ole kuule helppoa ihailijalle, nin miksi sen pitäisi olla helppoa sinullekaan? Sen verran ymmärrän vielä inhimillisyyden periaatteiden päälle, ihmisten tunteita pitää kunnioittaa. Toinen ihminen on ansainnut inhimillisen kohtelun ilman nöyryytystä.

Ei ihastuksen kohteen tarvitse lyödä lyötyä. Asiat voidaan käsitellä hienovaraisestikin. Ihastuksen kohteelle tulisi jäädä se olo, että arvostat häntä ja pidät hänestä, vaikka et rakastakaan. Näin säästät itsesi paskapään maineelta ja muita kohtuuttoman rankoilta kokemuksilta. ”

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kirjoittaja 2:

”Ei-toivottu ihastuminen on paras käsitellä sen toisen kanssa. Törkeintä on jättää asia lojumaan ja jättää vastaamatta viesteihin yms. Antaa itsestä aika huonon ja välinpitämättömän kuvan. Ja se jos mikä satuttaa sitä toista eniten. Asiat voi käsitellä hienovaraisestikin. On täällä maailmassa pahempiakin asioita kun uhrata hetki jollekin lähimmäisenrakkauden nimessä. En ymmärrä miksi asioista ei voisi puhua. ”

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kirjoittaja 3:

"EN jaksa ymmärtää miksi ihmiset valitsevat sen hiljaisuuden. Vaikka se onkin yksi kauneimmista tavoista unohtaa ja mennä eteenpäin..Se on myös raastavin ja eniten kipua tuottava tapa unohtaa.
Sanotaan että mille kääntää selän se asia vaan voimistuus entisestään.

Joten ihmisten olisi hyvä puhua asiat toistensa kanssa selviksi...ennen eteenpäin menoa.
mut jokainen tallaa omalla tyylilläänsä....

Parempi hetkellinen pettymys ja kipu...kuin ikuinen kaipaus..."

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

että joku on ihastunut minuun, jonka en toivo sitä olevan, vai että olen itse ihastunut johonkuhun, joka toivoo että en olisi ihastunut häneen?

Ensimmäisessä tapauksessa ottaisin ihastumisen kohteliaisuutena ja pyrkisin suhtautumaan ihastuneeseen mahdollisimman hienotunteisesti ja ystävällisesti.

Jälkimmäisessä tapauksessa: samantekevää. Jos on syvästi ihastunut ihmiseen, josta tietää, että vastakaikua ei tule eikä tule koskaan tulemaan, kaikki muu on samantekevää.