vaan tuolla oikeassa elämässä!
Tää palsta on ihan hullu!
Muistakaa tuo ettei tarvii katua sitten joskus...
Tää palsta on ihan hullu!
Muistakaa tuo ettei tarvii katua sitten joskus...
Kertokaa tunteistanne!!!
Älkää täällä
8499
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuinka paljon olisikaan onnellisia hymyjä kun kerrottaisiin reilusti kohteelle tunteistamme.
Mutta ei, me salaamme ne ja kirjoittelemme nimettöminä tänne.
Tavallaan, ei mihinkään eikä kelleen.
Peläten ties mitä tapahtuvan, jos kerromme hänelle sähköpostilla tai tekstiviestillä edes.
Sekään ei haittaa, vaikka se toinen ei tuntisi samoin, ompahan ainakin kerrottu!
Eri asia jos suhteet on sillä lailla kiellettyjä, ettei kohde ole ns.vapaa.
Muuten tätä aristelua on kyllä vaikea ymmärtää.
Olen täysin samaa mieltä, että omista tunteista pitää kertoa asianomaiselle henkilökohtaisesti eikä täällä.
Itse ainakin ajattelen sillä tavalla, että jos mies ei kerro minulle IRL tunteistaan, hänellä ei silloin niitä ole, ts. ei ole kiinnostunut minusta.
Kukaan ei siis minua täällä kaipaa, kirjoittelen tänne joskus ihan yleisellä tasolla asioista.
Eli minusta voisi myös ajatella, että tunteista kertomatta jätäminen kertoo myös jotain. Voihan se olla, että on tunteita, mutta ei halua suhteeseen. Ajatellaan nyt tilannetta jos sattuisi ihastumaan epäsopivaan ihmiseen niin eikös silloin odota, että ne ihastumisen tunteet menevät ohi kun ei tapaa ko. persoonaa.
yksinäisten, hyljättyjen, yksin rakkaudessaan riutuvien salattujen sanojen hautausmaa. Tänne vuodatetaan, kun ei muualle pystytä.
Olkaa te parisuhteessa elävät onnelliset ihmiset hiljaa ja älkää tulko neuvojanne jakelemaan - "Elämä on tuolla muualla" "Kyllä te vielä löydätte rakkaan, joka välittää teistä" varsinkaan pääsiäisenä, joka on perhekeskeinen juhla. Mitään sijaa ei ole yksinäisillä ihmisillä. Kun menet ihmisten pariin, pariskunnat katsovat kuin halpaa makkaraa.
Minä olen monta kertaa avautunut tunteistani ja joka kerta pettynyt. Kaikki eivät onnistu, mutta ei se tee minusta yhtään sen huonompaa ihmistä. Kaikki me kuollaan joskus ja silloin olemme yksin joka tapauksessa. Emme saa rahojamme, emme tavaroitamme, emmekä rakkaitamme mukaan.
Oikeastaan olen onnellisessa asemassa menetettyäni kaiken. Ei ole mitään menetettävää. Olen käynyt menetyksen surun niin perinpohjaisesti.
minkä koet olevan suurin menetyksesi? Tuli vaan mieleen sellaista josko ne menetykset ovat vain elämän opetusta siitä, että olet etsinyt jotain vääristä asioista, paikoista ihmisistä, ja sitä elämän ohjausta etsiä niitä niitä muualta.
Tunnen samoin. Olen kokenut nuo asiat. Me jollain tapaa kovia kokeneet olemme samanarvoisia ihmisiä ja meidän tunteemme ovat yhtä oikeutettuja kuin heidän, jotka voivat puhua kaikesta vierellään olevalle kumppanille. Ei ole kenellekään haitaksi, jos me yksin olevat puramme tuntojamme näille palstoille.
että minulla ei ole omaa perhettä. Sitten olen eronnut.
En ymmärrä tätä, että "olet etsinyt asioita vääristä paikoista" tai että "kyllä se sinullekin vielä elämä löytyy". Kaikki perheelliset ja varatut ihmiset hokevat näitä samoja mantroja päivästä ja vuodesta toiseen ihan vaan ilmeisesti tehostaakseen omaa paremmuuttaan, että he ovat onnistuneet, mutta sinä et. Eiväthän he ymmärrä mitään yksinäisen ihnmisen elämästä. Ihan naurettavaa!
Elämä vaan on epäoikeudenmukaista ja kilpailua. Se on aina sitä ja tulee olemaan. Heikot sortuu elon tiellä, jätkä senkun porskuttaa, lauletaan Rovaniemen markkinoilla.
jos sen kilpailuna ottaa, asenne kysymys. Jos leikkiin lähtee mukaan on siinä omat sääntönsä ja niitä pitää noudattaa, jos mielii olla kilpailussa mukana.
Vaihtoehtojakin on: täytyy uskaltaa menettää asioita joihin on aidinmaidossa opetettu uskomaan (Eikös ne menetetyt asiat monesti ole just niitä kaikkien hokemia: pitäs olla sitä ja tätä että menestyy ja on onnellinen).
Menetysten jälkeen näkee kirkkaammin.
- ei perhettä
ihastunut varattuun ja paljastin tunteeni. Arvaa mikä soppa siitä tuli? Hän paljasti eräänä iltana, että oli ollut ihastunut minuun jo ennen kumppaniaan ja halusi erota. Sanoin hänelle, että olin ihastunut myös, mutta en voinut tehdä mitään, koska hän oli mennyt naimisiin. Tämä henkilö sanoi, että oli pitkälti tämän kumppanin kanssa rahan takia ja oli tiennyt sen jo ennen papin aamenta. Me siinä selviteltiin sitä juttua. Seuraavana päivänä teimme treffit ja kiihkeästi suutelimme treffipaikassa, kunnes pistin pelin poikki. Sanoin, että teen väärin tässä. Hän sen ymmärsi, vaikka sitten soittelikin kännissä useita kertoja seuraavina päivinä töihin ja väitti rakkauttaan ja halusi erota ja muuttaa yhteen. Pöly laskeutui ja kului puoli vuotta. Tämä kaveri oli kännissä kertonut oman versionsa tälle kumppanilleen ja he soittelivat minulle kumpikin ja laittoivat välit poikki.
Se oli opetus, että älä ikinä usko satuihin. Vaikka kaikki muut säestäisivät, että te olisitte hyvä pari jne. Oli tilanteet minkälaisia tahansa, mutta raha ja omaisuus voittaa aina. Näin se menee.