Voi kunpa voisin sanoa, että hirveän hyvin menee.
Maalliset asiat menevät toistaiseksi vielä kohtalaisen hyvin, mutta pään sisällä vähän heittää laidasta laitaan. Olen herännyt tilanteeseen, jossa olen alta 30 ja alkoholisoitunut. Duunit tulee vielä hoidettua, mutta alkaa käytännön asiatkin luisumaan päin persettä kun arjen suunnitteleminenkin meneen kuningas Alkoholin tahdin mukaan.
Alan olemaan henkisesti niin väsynyt, että tarvitsisin rehellisesti sanoen sairaslomaa ja jotakin apua pääkopan selvittämiseen. En uskalla kuitenkaan mennä työterveyslääkärille marisemaan tästä asiasta, koska A. NOLOTTAA NIIN HELVETISTI B. EN HALUA, ETTÄ TYÖNANTAJA SAA TIETÄÄ.
Ensinnäkin, eihän tämä mikään yllätys enää ole, mutta alkoholi on alkanut tuottamaan ongelmia. Lähinnä sen käyttämisen tarkoitus ja mittasuhteet. Olen tässä ajautunut tilanteeseen, jossa huomaan juovani useammin ja useammin, vieläpä täysin humaltumistarkoituksessa.
En oikein tiedä nyt, että miten tästä jatkaa ja aloittaa ns. selvä elämä.
On alkanut vain tuntumaan siltä, että alkoholi ohjaa minua, enkä minä sitä. Perusdokun tarina siis. En todellakaan tiedä mitä tehdä tai kuinka jatkaa nyt. Se on varmaa, että viina saisi jäädä katkolle aivan kokonaan nyt elämästä.
Ongelmana ovatkin eräät asiat ja fiilikset, jotka löytyvät altavastaajina tästäkin asiasta. Siis tietynlainen mielen heikkous. Olisi asioita, joiden kanssa pitäisi päästä vihdoinkin sinuiksi. Lähinnä perhesuhteisiin, lapsuuteen ja itsetuntoon liittyviä asioita. Olen nyt alkanut ottamaan vähän sellaista heikkouden linjaa, että tulee juuri laimennettua näitä erinäisiä paskafiiliksiä/ahdistuksia turhankin helposti.
En oikein pidä itsestäni enää ja homma alkaa karkaamaan lapasesta.
Olisipa jotakin myönteistä kirjoitettavaa, mutta näin se homma nyt vain perkele tällä hetkellä on. En oikein tiedä miten uskaltaa elää päihteettömänä, eli sinä ihmisenä kuka aivan oikeasti olen. En oikein edes tiedä kuka olen. En uskalla kohdata itseäni ja arjen haasteita.
Kaikki alkaa tuntumaan ylivoimaiselta.
Voimia muille saman ongelman kanssa painiville!
(ps. kunpa saisi nukuttua tänään. Arvaatte varmaan miten pyhät sujuivat)
Maalliset asiat menevät toistaiseksi vielä kohtalaisen hyvin, mutta pään sisällä vähän heittää laidasta laitaan. Olen herännyt tilanteeseen, jossa olen alta 30 ja alkoholisoitunut. Duunit tulee vielä hoidettua, mutta alkaa käytännön asiatkin luisumaan päin persettä kun arjen suunnitteleminenkin meneen kuningas Alkoholin tahdin mukaan.
Alan olemaan henkisesti niin väsynyt, että tarvitsisin rehellisesti sanoen sairaslomaa ja jotakin apua pääkopan selvittämiseen. En uskalla kuitenkaan mennä työterveyslääkärille marisemaan tästä asiasta, koska A. NOLOTTAA NIIN HELVETISTI B. EN HALUA, ETTÄ TYÖNANTAJA SAA TIETÄÄ.
Ensinnäkin, eihän tämä mikään yllätys enää ole, mutta alkoholi on alkanut tuottamaan ongelmia. Lähinnä sen käyttämisen tarkoitus ja mittasuhteet. Olen tässä ajautunut tilanteeseen, jossa huomaan juovani useammin ja useammin, vieläpä täysin humaltumistarkoituksessa.
En oikein tiedä nyt, että miten tästä jatkaa ja aloittaa ns. selvä elämä.
On alkanut vain tuntumaan siltä, että alkoholi ohjaa minua, enkä minä sitä. Perusdokun tarina siis. En todellakaan tiedä mitä tehdä tai kuinka jatkaa nyt. Se on varmaa, että viina saisi jäädä katkolle aivan kokonaan nyt elämästä.
Ongelmana ovatkin eräät asiat ja fiilikset, jotka löytyvät altavastaajina tästäkin asiasta. Siis tietynlainen mielen heikkous. Olisi asioita, joiden kanssa pitäisi päästä vihdoinkin sinuiksi. Lähinnä perhesuhteisiin, lapsuuteen ja itsetuntoon liittyviä asioita. Olen nyt alkanut ottamaan vähän sellaista heikkouden linjaa, että tulee juuri laimennettua näitä erinäisiä paskafiiliksiä/ahdistuksia turhankin helposti.
En oikein pidä itsestäni enää ja homma alkaa karkaamaan lapasesta.
Olisipa jotakin myönteistä kirjoitettavaa, mutta näin se homma nyt vain perkele tällä hetkellä on. En oikein tiedä miten uskaltaa elää päihteettömänä, eli sinä ihmisenä kuka aivan oikeasti olen. En oikein edes tiedä kuka olen. En uskalla kohdata itseäni ja arjen haasteita.
Kaikki alkaa tuntumaan ylivoimaiselta.
Voimia muille saman ongelman kanssa painiville!
(ps. kunpa saisi nukuttua tänään. Arvaatte varmaan miten pyhät sujuivat)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Etsis kuule A_klinikka ja mee sinne joko suoraan. Tai kun oot töissä, varaa aika. Sano että akuutilta tuntuu.
Siellä sittten rehellisesti selität asiasi, että kaikki näkökohdat tulevat esiin.
Koulutettua ammattilaisporukkaa. Pura niitten kanssa tilannetta.Ja, siellä on vaitiolovelvollisuus tottakai. Mitään tietoa ei mene terkkariin, eikä töihin, että asioit siellä.
Jos tarvitset pakosta sairaslomaa, mene yksityiselle. Niilläkin on vaitiolovelvollisuus.
Juopotteluun ei kukaan anna sinulle lomaa. Ja viinaongelmstakaan ei kannat lomaa ottaa. Kerro ahdistuksista, huonoista tunteista jne. Kertomatta syytä. Saat sairasloman ahdistuksesta ja masennuksta.
Sairista ei kannata pyytää klinikalta. Lomalapussa kun on organisaation nimi. ja tetenkin kaikissa lapuissa on sairausluokitus.
Työterkkaria koita kiertää kuin ruttoa. Onhan niilläkin vaitiolovelvollisuus. Mutta kuka maksaa niitten palkat. Joo asiakkaat.
Kipinkapin A_klinikkaa yhteyttä. Aloita tilanteen purkaminen mahdollisimman nopeasti kuitenkin. Kyllä siellä keinot on olemassa sullekin sopivat.
Samaa mieltä.
Itse vastaavassa tilanteessa lähtisin avun hakuun tarvittaessa samalla kaavalla.
A-klinikka ja yksityislääkäri, kun niiden vaitioloon voi luottaa.
Itsellä seuraa vieläkin riippakivenä ilkeä kauna, kun parikymmentä vuotta sitten sattunut känniröntyily, josta päädyin terveyskeskukseen, putkahti melkein päällimmäisenä eteen työterveyshuollossa, siis vuosien päästä, ja sieltä töihin palattuani oli kaikki asiani jo lörpötelty henkilöstöpäällikölle, jolta asia paljastui, kun sattui olemaan tuttavani.
Ja yleisessä terveydenhuollossa ja työterveyshuollossa kehtaavat vielä puhua jostain vaitiolovelvollisuudesta, jota siis käytännössä ei ole.
Leimakirveellä lyödään otsaan molemmissa, ja vielä asia levitellään.
"Työterkkaria koita kiertää kuin ruttoa. Onhan niilläkin vaitiolovelvollisuus. Mutta kuka maksaa niitten palkat. Joo asiakkaat. "
Tarkoitit varmaan, että niiden palkan asiakkaana maksaa työnantaja.
kertoi kerran, että parasta mitä hänelle koskaan on sattunut oli alkoholistiksi tulo.
se ja sen myöntäminen kun mahdollisti uudenlaisen elämän.
tämä herrasmies juhlisti silloin muistaakseni 20 vuotta aiemmin tapahtunutta muutosta, loppuelämän mittaista muutosta.
...että olet havahtunut tilanteesi vakavuuteen ja haluat tehdä asialle jotain jo tässä vaiheessa, kun isoja menetyksiä et ole vielä ehtinyt juoda?
Olin itse luultavasti aika samassa pisteessä kuin sinä tuossa aikaisemmin talvella. Olen pian täyttämässä 30 v. ja ollut juomisen takia monenlaisissa vaikeuksissa jo vuosien ajan. Oma halu raitistua oli suurempi kuin koskaan ja päätös on pitänyt, mutta tämän sairauden luonteen tuntien katsoin viisaammaksi hakea myös ulkopuolista apua. AA:ssa olin käynyt jo joitakin vuosia aiemmin, nyt hakeuduin A-klinikalle. En rupea pistämään kumpaakaan tahoa paremmuusjärjestykseen, jälkimmäinen tuntuu vain minulle sopivammalta paikalta.
Voisit halutessasi ainakin soittaa sinne, muutahan et voi menettää kuin kurjuutesi? :) Yhteystietoja löytyy täältä: http://www.a-klinikka.fi/yhteystiedot/kaikki.html
Hyvää keväänjatkoa,
t.Kaffeemuki
kokoontuvan AA-ryhmän osoite ja mene sinne. Ei tarvi ilmoitella työnantajalle eikä kellekään muulle
Sinähän se vitsin murjaisit :))))
millaisilla ihmisillä ? niin-pä.