mul on joku hiton paranoidikausi tän helvetillisen masennuskauden lisäks.tuntuu et mä vaa saastutan ympäristöni mun pahalla ololla ja jos joku ei esim. vastaa puhelimeen mä ajattelen heti et "nyt se ei enää haluu olla missää tekemisis mun kaa" ja vastaavaa.jos joku läheinen on surullinen tai vähänki käyttäytyy tavallista poikkeevasti niin mä kelaan että vika on minussa. "satutinpa totakin sanoillani/teoillani/katseellani/olemassaolollani....." tuntuu niin pahalta. mä jo tos yks ilta kirjottelin itsemurhaviestei läheisille,mut mun mies sai mut kiinni siitä ja luki ne.se itki.mä itkin.mä tajusin miten paljon se musta välittää ja miten paljon se rakastaa mua. silti on vieläkin itsetuhovietti aika kova.melkein koko ajan haluan satutttaa itteeni,rankasta itteeni.monta itsariyritystä on ollu,mut aina ne on menny vituilleen.aina mut on keretty pelastaa.ehkä mun vaan ei oo aika viel kuolla...
...vaikka haluaisin.
...vaikka haluaisin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
häh,mitä?Kuka suo syyllistää jos et itte ittees.Kuuleppa.Ota ittees nyt aikuisen tavalla niskasta kiinni ja yritäppä olla ihan silleen niinku tavallisesti.Sun nyt tarttis ihan ekaks hakkee apuvaa jostakin lekurilta.Toi et sä kirjottelet noita viestejä kertoo kyllä et apua sä sillä pyydät.Ja sit yks juttu,niin apua sä nyt tarttet,eiks niin.Jotenka ,mene psykiatrille eiks jeh.
mä oon käyny 12 vuotiaast asti psykiatril ja kontaktei on edelleen.on vaan paska olla niin on.
Onko sulla joku lääke päällä nyt?Mä oon ite depispotilas/asiakas ja kyllä tollanen masennus aiheuttaa melko kovaa itsariajatteluu,jos se pääsee pahemmaksi.Mulla on Seronil-lääke päällä.
juu mul menee seroguel 400mg illas,opamox 15mg 3x2 päiväs ja ennen meni efexor,se vaihettiin kuukaus sit cipralexiin,joka pahenti mun tilannetta,nyt se on sit lopetettu ja saan lähiaikoin jonki muun aamulääkkeen. toivon vaan että elämä lähtis jo menee parempaan suuntaan.. eihän tämmöstä paskaa kukaan kaun jaksa.mullakin toi masennus on ollu jo monta vuotta,kevät ja syksy on aina ollu pahimmat ajat.aina sattuu ja tapahtuu ikäviä asioita ja itsari on jo melkein todellisuutta.. en vaan halua tappaa itteeni,toisaalta taas haluan.läheiset vaan kärsii mun olemas olost,jos heitän veivit,ne kärsii sit siitäkin. paha tilanne...