Moi,
Olen asentamassa kahta tuommoista
http://www.kylpyhuonemarket.fi/epages/PPO.sf/secEg9Cl1WdE72/?ObjectPath=/Shops/07022007-1568661/Categories/Aurinkolämpö/Aurinkokeräimet
4,4m2 keräintä käyttöveden esilämmitykseen. Suunta ja kulma hyvä, mutta onko riski että 300L varaaja käy kesällä liian kuumana jos käyttö pientä. Jos jollain kokemusta niin tietoa otetaan mielellään vastaan:)Myyjä ehdotti 500L varaajaa..
Kiitos
Olen asentamassa kahta tuommoista
http://www.kylpyhuonemarket.fi/epages/PPO.sf/secEg9Cl1WdE72/?ObjectPath=/Shops/07022007-1568661/Categories/Aurinkolämpö/Aurinkokeräimet
4,4m2 keräintä käyttöveden esilämmitykseen. Suunta ja kulma hyvä, mutta onko riski että 300L varaaja käy kesällä liian kuumana jos käyttö pientä. Jos jollain kokemusta niin tietoa otetaan mielellään vastaan:)Myyjä ehdotti 500L varaajaa..
Kiitos
Vastaukset 13
Vanhimmat
Lue ensin viime RM:n testi tyhjiöputkista. Halpojen tyhjiöputkikeräinten hyötysuhde oli vain puolet kalliin tyhjiöputkikeräimen tai tyypillisen tasokeräimen hyötysuhteesta.
Keskieuroopassa ei tyhjiöputkia enää juurikaan asenneta, sillä halvat ja huonot ovat pilanneet niiden maineen. Hyvät tyhjiöputket taas maksavat vähintään kaksinkertaisesti tasokeräimeen verrattuna. Hyvää tyhjiöputkikeräintä on näet mahdotonta tuottaa halvalla.
kumman haluat ostaa halvan vai hyvän? Samassa niitä et voi saada.
Olen sen kantapään kautta kokenut.
Ostin Ricalta ja tietysti oli "kallit" mutta toimivat.
Itselläni on kaksi vastaavaa kiinalaista keräintä katolla ja 300L varaaja. Asennettu viimme vuonna elokuussa. Lokakuun lopussa sillä paketilla oli varaajassa vielä yli 55 astetta, ja nyt esim eilen kun oli melko aurinkoinen päivä niin noin 70 astetta. Joten väittäisin olevan hintansa arvoinen paketti.,
Onhan se helppoa kehua täällä keskustelupalstoilla tuotetta jota itse tai "velipoika" edustaa. Vähän tuollainen "laskennallinen teho" viittaa siihen, että mitään virallisia mittauksia ei ole tehty, tai sitten tulokset ovat olleet sellaisia, ettei niitä voi ilmoittaa. Reilusti mittaustulokset ja authoritoidun mittauslaitoksen nimi, niin sitten vasta uskotaan. Sitäpaitsi jos tuo ilmoitettu teho pitäisi paikkansa, niin keräin tuottaisi energiaa enemmän kuin se auringosta saa. Keräinala ei ole sama kuin aktiivinen ala.
Virallisten mittaustulosten tarpeellisuudesta kyllä kertoo RM:n tulos. Siinäkin olleiden keräinten hyötysuhteet ilmoitettiin nettisivuilla puolta suuremmiksi kuin ne todellisuudessa virallisessa mittauksessa olivat.
Kyllä keräimistä kuumaa saa jos virtaus on pieni, teho laskemiseen tarvitaan lämpötilaero ja virtausmäärä.
Reaaliaikaiset aurinkotehot löytyy internettisivuilta jos kiinnostusta piisaa. 20 asteisen varaajan lämmittäminen 50 asteiseksi on nopeampaa jos verrataan 50 ast. lämmittäminen 80ast., jos varaaja on 90 ast ei se paljon lämpene päivän aikana.
Taisi käsittääkseni olla aika paljon mittaustapa ja asiavirheitä. Korjauksia luvassa ilmeisesti
Tiedä noista wateista, mutta samassa 300 l varaajassa on tänään nyt 18.22 72 astetta, ja kun sitä käyttää 4henkinen perhe niin aika pohjalta aamulla lähdettiin.On toki paistanut melkein koko päivän.
Tää riittää mulle..
Kirjoitit mm: "Taisi käsittääkseni olla aika paljon mittaustapa". Mitä mahdat tarkoittaa?
Joku väittää että mm. virtausnopeus vaikuttaa tehoon... Väitteen mukaan putkikeräin tuottaa parhaiten siirtonesteen ollessa paikallaan. Tällöin energiaa ei saada varaajaan sitten millään. DiBBloomi-insinöörin ajettelua :) Siirtonopeudella ei paranneta huonojen keräimien toimintaa. Korkea keräinlämpötila ei ole verrattavissa tehoon, mittaus pitää tehdä varaajasta.
Tuossa testissä ei mitattu keräimen lämpötiloja, vaan nimenomaan, miten paljon keräin tietyllä virtausnopeudella -joka sitäpaitsi oli keräinten valmistajien ilmoittama optimi virtaama-pystyy nostamaan siihen tulleen veden lämpötilaa. Vesi siis virtasi koko ajan keräimen läpi. Näin saatu hyötysuhdekäyrä on kaikkialla maailmalla käytössä ja sitä pidetään ainoana oikeana mittaustapana verrattaessa eri keräimiä keskenään. Varaajasta mittaus on oikea, vain mikäli keräinalat ovat samat. Systeemi kuluttaa aina tietyn määrän energiaa -käytännössä siis siirtoputkiston, pumpun ja varaajan lämpöhukka. Tämä lämpöhukka on sama, olkoonpa keräinala suuri tai pieni, mikäli nämä em. tekijät pysyvät samana. pieni keräin siis joutuu käyttämään suuren osan tuottamastaa energiasta tämän systeemin pyörittämiseen, kin taas suuren keräimen alasta vain pieni prosentti kuluu tähän. Aivan sama, kuin jos laitat autoon vaikkapa 10 heppaisen moottorin. lähtee tosi hitaasti liikkeelle. Jos laitat 20 heppaisen, niin vetokykyky varmasti nelinkertaistuu, ja jos laitat 40 heppaisen, niin kyllä jo löytyy alkuun kiihtyvyyttäkin. Tuossa 10 heppaisessa kun kului melkein kaikki teho vaihteiston ja vetopyöraästön pyörittämiseen.
Kysehän on yksinkertaisesti sijoitetun rahan takaisinmaksuajasta. Siihen virtausnopeuksilla ei ole mitään merkitystä. Onpas hassuttajia taas paljon liikkeellä :)
En vieläkään tajua, miten tämä liittyy tuohon RM testiä kohtaan esittämääsi kritiikkin.
Kiinnostais nähdä numeroina mitä tarkoitat.