Apua, kohtaukset aivan hirveitä...
Sairastan nuoruusiän yleistynyttä myokloonista epilepsiaa. Kun kohtaus tulee, joskus tuntuu siltä, että kehoni on täynnä pelkkiä matoja ja ne tulevat ulos kaikki yhtä aikaa ihoni läpi ja korvissani "kuuluu" valtavan "matoarmeijan" luikertelu kun ne läsähtävät lattialle. Joskus toiste taas tuntuu, että silmieni taakaa ovat jotkut aivonesteet lähteneet valumaan pois, alas jalkoihin, ja ne on pakko - aivan pakko - saada takaisin silmien taakse. Ainoa keino saada ne sinne, on kiemurtelu sellaiseen asentoon, jossa kaikki luuni murtuvat. Kerran taas tuntui siltä, että kaikki ruumiinosani ovat vaihtaneet paikkoja ja minä huusin, sätkin ja potkin - ja purasin äitiäni todella lujaa kaulasta - mikä ei ollut meille kummallekaan mikään miellyttävä kokemus (silti jokin pakotti minut siihen!?) Yhdesti taas tuntui, että kaikki raajani ovat toisella puolella taloa ja minun on saatava ne takaisin, mutta vihreät, limaiset oliot pitävät minusta kiinni enkä pääsyt liikkumaan minnekään. Kun isäni yritti koskettaa silloin minua, luulin hänen kättään liskon kädeksi ja pelästyin.
Tunnen itseni aivan hermoheikoksi.
Nämä kohtaukset ovat aivan kamalia.
Olen vaaraksi itselleni ja muille.
Onko kellään muulla samanlaisia kohtauksia, tai vähintäänkin yhtä outoja? Auttakaa minua, kertokaa että en ole yksin "tällainen kummajainen".
Sairastan nuoruusiän yleistynyttä myokloonista epilepsiaa. Kun kohtaus tulee, joskus tuntuu siltä, että kehoni on täynnä pelkkiä matoja ja ne tulevat ulos kaikki yhtä aikaa ihoni läpi ja korvissani "kuuluu" valtavan "matoarmeijan" luikertelu kun ne läsähtävät lattialle. Joskus toiste taas tuntuu, että silmieni taakaa ovat jotkut aivonesteet lähteneet valumaan pois, alas jalkoihin, ja ne on pakko - aivan pakko - saada takaisin silmien taakse. Ainoa keino saada ne sinne, on kiemurtelu sellaiseen asentoon, jossa kaikki luuni murtuvat. Kerran taas tuntui siltä, että kaikki ruumiinosani ovat vaihtaneet paikkoja ja minä huusin, sätkin ja potkin - ja purasin äitiäni todella lujaa kaulasta - mikä ei ollut meille kummallekaan mikään miellyttävä kokemus (silti jokin pakotti minut siihen!?) Yhdesti taas tuntui, että kaikki raajani ovat toisella puolella taloa ja minun on saatava ne takaisin, mutta vihreät, limaiset oliot pitävät minusta kiinni enkä pääsyt liikkumaan minnekään. Kun isäni yritti koskettaa silloin minua, luulin hänen kättään liskon kädeksi ja pelästyin.
Tunnen itseni aivan hermoheikoksi.
Nämä kohtaukset ovat aivan kamalia.
Olen vaaraksi itselleni ja muille.
Onko kellään muulla samanlaisia kohtauksia, tai vähintäänkin yhtä outoja? Auttakaa minua, kertokaa että en ole yksin "tällainen kummajainen".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hurjia kokemuksia, täytyy sanoa. Olethan puhunut niistä neurologillesi? Hän varmaan osaa ohjata sinut tarvittaessa myös psykiatriseen apuun, sillä usein epilepsian kylkiäisenä tulee myös psyykkisiä ongelmia. Niin minullekin tuli. Please, älä loukkaannu, se on yksi mahdollisuus. Puhu kaikille mahdollisille tahoille, jotta saisit avun. Yksi mahdollisuus on tietenkin lääkityksen epäsopivuus. Nyt ekaksi yhteys neurologiin ja siitä sitten eteenpäin. Tsemppiä sinulle, todellakin toivon sitä!