Kun puhutaan, että kässäri oli 200 sivua, niin paljonko se on. Onko sivulle jokin standardimitta, määrä sanoja tms?
Ja onko myös niin, että kässärisivu on eri pituinen kun julkaistava, vai onko ne jotenkin synkattu yhteen?
Mikiä on
17
2437
Vastaukset
- laske sanat
muutamalta sivulta ja ota keskiarvoluku.
Sitten kirjoita tekstiä suurin marginaalein ja rivinvälein, laske sanat. Sitten tiedät, miten ne vertautuvat. - keskimäärin
Kirjassa yleensä on n. 100 000 sanaa= 200 sivua
- mie--
Kyllä kelpo kirjan saa aikaan jo 20 000 lla sanallakin. Jos käyttää mittarina wordin sanalaskuria.
- sanat ovat
mie-- kirjoitti:
Kyllä kelpo kirjan saa aikaan jo 20 000 lla sanallakin. Jos käyttää mittarina wordin sanalaskuria.
pitkiä, ja meiltä puuttuu ne 'a' ja 'the', jotka pidentävät englantilaista tekstiä. vai lasketaanko 'sanaluku' aina kirjainmerkeistä, jakamalla vaikka viidellä?
- aloittaja
että sivu on hyvin epämääräinen käsite, noin siis laajuutensa puolesta? Nappasin kirjahyllystä summa mutikassa kaksi kirjaa; toisessa oli 136 sanaa (eräällä) sivulla ja toisessa 208 sanaa. Lähinnä minua kiinnostaisi se, kuinka paljon sanoja on standardikäsikirjoituksen sivulla? Ne kai kirjoitetaan aika harvalla rivivälillä.
- kustantaja
kyselee sana- ja merkkimääriä??? Keskity tarinaan, matemaatikko.
- pitää mua
kustantaja kirjoitti:
kyselee sana- ja merkkimääriä??? Keskity tarinaan, matemaatikko.
haukkua, kun et itse osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen? En etsi kustantajaa, vaan mielenkiinnosta vertailen asioita.
- kirjoittajien motiivit
kustantaja kirjoitti:
kyselee sana- ja merkkimääriä??? Keskity tarinaan, matemaatikko.
ovat hämärän peitossa. Yksi kysyy montako sivua pitää olla, toinen mitä saatekirjeessä pitää lukea. Useimmat kysyvät missä vaiheessa ja paljonko kirjasta saa rahaa. Kuka kertoisi heille, että julkaistaviksi päätyvät kirjailijat kirjoittavat täysin toisenlaisilla motiiveilla, ihan muut asiat kuin raha, saatekirje tai merkkimäärä mielessään? Kuka kertoisi heille sellaisesta kuin kirjoittamisen pakko; intohimo kirjoittamiseen, joka kumpuaa niin syvältä, että kaikki muu unohtuu? Sellaisten kirjailijanalkujen teoksia saamme aikanaan iloksemme selailla kirjastoissa ja kirjakaupoissa.
- Miten kirjani ovat syntyneet?
kirjoittajien motiivit kirjoitti:
ovat hämärän peitossa. Yksi kysyy montako sivua pitää olla, toinen mitä saatekirjeessä pitää lukea. Useimmat kysyvät missä vaiheessa ja paljonko kirjasta saa rahaa. Kuka kertoisi heille, että julkaistaviksi päätyvät kirjailijat kirjoittavat täysin toisenlaisilla motiiveilla, ihan muut asiat kuin raha, saatekirje tai merkkimäärä mielessään? Kuka kertoisi heille sellaisesta kuin kirjoittamisen pakko; intohimo kirjoittamiseen, joka kumpuaa niin syvältä, että kaikki muu unohtuu? Sellaisten kirjailijanalkujen teoksia saamme aikanaan iloksemme selailla kirjastoissa ja kirjakaupoissa.
Intohimo kirjoittamiseen kumpuaa syvältä, joiltakin niin syvältä ettei sinne päiväkään paista. Todellisuudessa kirjoittaminen on puurtamista. Se on sitä jokaiselle, joka kirjansa saa julki tai ylipäänsä käsikirjoituksen valmiiksi. Kirjastossa on kirja, jonka nimi on "Miten kirjani ovat syntyneet" tai jotain sinnepäin. Kannattaa tutustua. Siitä selviää, että intohimo kirjoittamiseen on yksi (toisilla pienempi, toisilla suurempi) osa kirjoitusprosessia ja toinen, merkittävämpi on se kuuluisa istumalihaksisto. Työtä tarvitaan, ja sinnikkyyttä, silloinkin, kun intohimo puuttuu ja inspiraatio loistaa poissaolollaan. Siinä vaiheessa joku saa voimia sanamäärästä, joka pikkuhiljaa kasvaa ja lähestyy käsikirjoituksen ohjeellista tai keskimääräistä mittaa. Kirjansa saa julkaistua ainoastaan se, joka saa käsikirjoituksensa valmiiksi. Useimmilla pelkkä syvältä kumpuava intohimo ei siihen riitä, kumpusi sitten millaisista syövereistä hyvänsä.
- jos kirjoittajaa
Miten kirjani ovat syntyneet? kirjoitti:
Intohimo kirjoittamiseen kumpuaa syvältä, joiltakin niin syvältä ettei sinne päiväkään paista. Todellisuudessa kirjoittaminen on puurtamista. Se on sitä jokaiselle, joka kirjansa saa julki tai ylipäänsä käsikirjoituksen valmiiksi. Kirjastossa on kirja, jonka nimi on "Miten kirjani ovat syntyneet" tai jotain sinnepäin. Kannattaa tutustua. Siitä selviää, että intohimo kirjoittamiseen on yksi (toisilla pienempi, toisilla suurempi) osa kirjoitusprosessia ja toinen, merkittävämpi on se kuuluisa istumalihaksisto. Työtä tarvitaan, ja sinnikkyyttä, silloinkin, kun intohimo puuttuu ja inspiraatio loistaa poissaolollaan. Siinä vaiheessa joku saa voimia sanamäärästä, joka pikkuhiljaa kasvaa ja lähestyy käsikirjoituksen ohjeellista tai keskimääräistä mittaa. Kirjansa saa julkaistua ainoastaan se, joka saa käsikirjoituksensa valmiiksi. Useimmilla pelkkä syvältä kumpuava intohimo ei siihen riitä, kumpusi sitten millaisista syövereistä hyvänsä.
askarruttaa pääasiassa se, montako sivua käsikirjoituksessa pitää "virallisesti" olla, miten kirjoittaa mahdollisimman myyvä saatekirje tai kuinka paljon julkaistusta teoksesta maksetaan, se kaikki näkyy tekstissä. Ikävällä tavalla. Jos kirjoittajan ajatukset ovat jossain muualla kuin itse pääasiassa, ei synny julkaisukelpoista tekstiä. Tarvittavan työn määrää en ole väheksynyt missään. Se on hirvittävä.
- vielä vähän
jos kirjoittajaa kirjoitti:
askarruttaa pääasiassa se, montako sivua käsikirjoituksessa pitää "virallisesti" olla, miten kirjoittaa mahdollisimman myyvä saatekirje tai kuinka paljon julkaistusta teoksesta maksetaan, se kaikki näkyy tekstissä. Ikävällä tavalla. Jos kirjoittajan ajatukset ovat jossain muualla kuin itse pääasiassa, ei synny julkaisukelpoista tekstiä. Tarvittavan työn määrää en ole väheksynyt missään. Se on hirvittävä.
Jos siis joku kysyy nettipalstalla että mikä on standardisivumäärä tai myyvän saatekirjeen sisältö, niin tarkoittaako tämä mielestäsi, että kirjoittajaa askarruttaa PÄÄASIASSA tämä kysymys? Mitähän sitä enää voi kysyä..? Netti on minusta siitä kiva, että siellä voi kysellä kaikenlaista enemmän tai vähemmän tärkeää helposti ja nopeasti, ja saada vastauksia kysymyksiinsä. Omaa kirjoittamista, tekstiä ja sen sisältöä ehtii kyllä pohtia öin ja päivin siitä huolimatta, että tulee välillä keskustelupalstalle heitettyä kevyempiäkin kysymyksiä.
- muudan räpeltäjä
Standardinomainen käsikirjoitussivu = tavallinen A4, normaalit marginaalit, 12 pisteen tasalevyinen kirjasin (courier tms), tasattu vasemmalle, kaksoisrivinväli, kappaleen eka rivit sisennetty. Käsikirjoitussivulle menee eri määrä tavaraa kuin ladotulle kirjan sivulle, koska kirjojen latomisessa on omat lainalaisuutensa (pienempi sivu, reunoihin tasatut normaaliväliset rivit, kohtausten ja lukujen välit isompia, mahdollinen kuvitus ja muu kilke, jne). Minun mielestäni käsikirjoituksen sivumäärä on aika turha mitta, kannattaa enemminkin katsoa sanamäärää.
- sanoina?
No mikä siis on keskimääräinen suomenkielisen kirjan sanamäärä, jos englanniksi 100 000?
- dfsdfgadgs
Ihme lukuja on täällä heitelty sanamääristä...
Tässä tosiasiaa.
Esim. tasan 300 sivuisessa kirjassa, joka on painettu pokkarimuotoon ja teksti on ladotu melkoisen tiheään (36 riviä sivulla) on yhdellä sivulla (jossa melko vähän vuoropuhelua) noin 280 sanaa. Se kerrottuna kolmellasadalla antaa lukemaksi 84 000 sanaa.
Sanoisin, että tuo on aika perussanamäärä. Olen aika monesta kirjasta laskeskellut sanamääriä sivuilla ja normaaleissa kovakantisissa romaaneissa ne ovat lähes aina tuota luokkaa 250-300 sanaa per sivu. Eli siitä voi sitten helposti kertoa sivumäärällä koko kirjan sanamäärän noin suunnilleen.
Ja sinulle joka puhuit inspiraatiosta ja intohimosta ja siitä, että miksi kyselee tällaisia käytännön asioita ylipäätään, niin mielestäni nämä kaksi eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia asioita. Voi olla intohimoa kirjoittaa, mutta silti myös välillä miettiä sanamääriä, saatekirjeitä ym. Ihmeen mustavalkoista ajattelua! - 19+16
Kässäriin isot marginaalit, esim. 3-4 cm sivuille ja riviväliksi 2. SIksi, että tällaiseen on helppo tehdä korjauksia.
Ja kässärin pituushan on tarinasi pituus. Kyllä kustantaja supistaa, jos on liian lavea. Eli kässärin pituus ei ole sama kuin uunituoreen kirjasi pituus. Olen tämän joskus aikaisemmin palstalla maininnut, mutta hyvänä standardina yhdelle sivulle pidetään 30 riviä joilla jokaisella on noin 67 merkkiä. Tämä merkitsee suunnilleen 2000 merkkiä per sivu. Siitä voi siis sanalaskurin avulla laskea, että suunnilleen kuinka pitkä siitä omasta tekeleestä olisi painossa tullut.
- 3+9
Kun sitä sun tekelettä ei sellaisenaan paineta. Kustantaja muokkaa tekstiäsi, niin että siitä tulee painokelpoinen, ja samalla sanamäärä oleellisesti muuttuu. Ja sivumäärän pitää sopia taittosivujen määrään.
Esim. jossain viestiketjussa mainittiin Stieg Larssonin ensimmäisen kässärin olleen 2000 sivua. Ehkä valmiissa kirjassa ei ihan niin paljon ollut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 165313
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2212751- 352163
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella392045Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon332006Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731717Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme91358- 1641282
- 381270
Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o651257