tänään kännit huomenna kännit sunnuntai masentuneena maanantai ankaraa työn tekoa niin mieli vähän virkoaa, kummasti toi työn teko kohentaa henkistä puolta näin viikonloppu juoppoo ajatellen täys alkkis on tietty eri, kuis muuaalla
Viikonloppu dokaus
daa daa
10992
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kännit ja nyt kyllä alkaa pikkuhiljaa kyrsimään. En jaksa enää ryypätä mutta kippis sulle vaan.
Perjantai-ilta koko lauantai kännissä, sunnuntaina joskus loiventavaa, joskus ei. Maanantaina puolikuolleena töissä ihmisten välttelyä, tiistaina edelleen väsynyt ja pahalla tuulella, keskiviikkona neutraali olotila, torstaina mieliala nousussa, perjantaina täynnä tarmoa ja hauskalla tuulella -> uusi känni. Kuluttavaa, hyvin kuluttavaa. Normaalioloa ei käytännössä koskaan, mielessä jatkuvasti juominen tai morkkis jostain, rahat loppu viikon-parin sisällä tilipäivästä, ruokavaliossa paljon suolaa ja rasvaa krapuloiden takia, yleinen vitutus koko ajan. Selvän viikonlopun pitäminen pikkuhiljaa yhä vaikeampaa, kun mielenkiinto muuta kuin juomista kohtaan melko nollassa. Ei ikinä tuota enää.
Koskahan voisi huokaista että ei ikinä tuota enää....voi, voi...tätä elämää...
Kirjoituksesi luettuani tuli mieleeni vuoden takaiset ajat, jolloin olin todella stressaantunut jatkuvasta alkoholin vahtimisesta. Aina aamulla tsekkaus paljonko viinaa on kotona ja se häpeä, kun taas piti mennä hakemaan Alkosta täydennystä. Enää ei riitänyt ruokakaupan siiderit, joiden jokapäiväinen ostaminen oli myös sellaista, että aina piti katsoa, ettei mene samalle kassalle joka päivä ja ettei kassajonossa ole naapureita ym. Alkossa käynnit olivat kaikkein nöyryyttävimmät, kun ensin hain parempia viinejä ja sitten hintaa piti alentaa ja sitten siirryin pieniin Koskenkorvapulloihin ja jossain vaiheessa pullokoko kasvoi ja sitten lukumääräkin lisääntyi ja käyntikerrat tihentyivät. Se oli hirveän rankkaa elämää. Ei todellakaan halua siihen suuntaan enää yhtään. Onneksi olen saanut olla tämänkin päivän raittiina.
Tiedän tasan tarkkaan mitä kirjoitit...
Kyllä Sprite puhuu asiaa, mahdoton energiamäärä meni viinan kanssa säätämiseen. Olen varmaan kertonutkin, että pahimmillaan olen ollut seitsemän aikaan aamulla huoltsikalla tai yhdessä pikkukaupassa hakemassa kaljaa. Voi sitä onnea, kun tärinä loppui puolen pullon jälkeen. Sinänsä ei kyllä ole hävettänytkään niitä juomia hakea, mutta kyllä se, mitä itselleen ja elämälleen teki, alkoi hävettämään. Myös pelottamaan, vaikka terveenä sitten onneksi selvisin. Elämää on kurjaa katsoa pullon läpi.
Kävin tuossa talvella pitkästä aikaa alkossa ostamassa ruokavierailleni viiniä ja muistelin samalla menneitä. Just siinä vähän ennen kassaa on niitä pikkupulloja ja kossulahnoja, joita koppasin mukaani viime metreillä, ettei jengi näkisi niin pitkän aikaa minun niitä pyörittelevän siinä korissa ja maksettuani ihan ekana piilotin ne reppuni kätköihin. Hienona naisena tietysti olin tätä ennen tutkinut muka asiantuntevasti kaikenlaisia viinipulloja ja prosenttejakin katselin, matalimmat lukemat jäivät hyllyihin. Valitsin aina sieltä vähän arvokkaammasta päästä, vaikka se halvin porvoon lankku olisi ajanut ihan saman asian. Muuten, se talvinen punkkupullo on yhä edelleen kaapissani, sillä vieraani tajusivat tuoda viinit mukanaan, tietävät raitistumisestani. No, tarjoonpa sitä joskus toiste.
Mitä tarkoittaa täys alkkis, mitä taas puolialkkis tai pikkasen alkkis? Kokeile olla pari viikonloppua ilman ja jos se on vaikeaa tai ylitsepääsemätöntä, niin olet vaikeuksissa alkoholin kanssa. Myös se on hälyyttävää, jos tunnet hapeää ja morkkista juomisen takia tai se, että koet krapulan joka juomisen jälkeen, aina uudestaan. Siinä mielessä ihminen on outo otus, että tekee samaa uudestaan, vaikka "palkintona" on kaamea olo. se on kai jo päihderiippuvuutta vakavassa määrin. Ei millään pahalla, mutta koeta saada oikea kuva juomisestasi. Et suinkaan ole ainoa tässä maassa, päinvastoin.
Olen samaa mieltä sun kanssa. Olen itse viikonloppujuoppo ja tuntuu tosi vaikealta muuttaa tapojaan. Jotkut vähättelevät ja sanovat, ettei se nyt niin paha ole jos viikonloppusin...Mutta mun mielestä on, jos en pysty olemaan sitä ilman, kuin tosi harvoin!. Tapani häiritsee mua itseäni, silti kun viikonloppu tulee niin baarista itseni löydän, silloin puhun jo riippuvuudesta, sanokoot muut mitä hyvänsä!!Ja joka sunnuntai poden henkistä krapulaa, se on suurempi kuin fyysinen krapula. Ja se määrä minkä juon, niin huh, huh...moni äijä olis "pöydän alla", enkä sano tätä leuhkiakseni.
Hitto, kun ollut koko päivän hirveä krapula ja korjannut sitten sitä oluella ja nyt lipsahti kännin puolelle eli en mitenkään pysty huomenna menemään mihinkään, mutta mikähän olis hyvä tekosyy? Pistänkö viestin, että oon ripulissa vai mitä?