Milloin RKP sanoutuu irti rasistisesta 1800-luvun lopun ihanteestaan, Axel Olof Freudenthalista?
RKP:hän jakaa edelleen Freudenthal-mitaleja niille, jotka ovat edistäneet ruotsin kieltä. Suomessa ruotsin kielen edistäminen tarkoittaa suomen kielen alentamista. Mm. Astrid Thors ja Paavo Lipponen ovat vastaanottaneet rasistisen Freudethal-mitalin RKP:n juhlassa.
Kun puolueet allekirjoittivat rasismin vastaisen, RKP:n heille kirjoittaman paperin, olisivat he voineet kysyä, mikä on RKP:n oma asenne suomen kieltä kohtaan. Ja milloin Freudenthal-mitalien jakelu lopetetaan.
Freudenthal kirjoitti törkeästi suomalaisista, joita hän piti alempana rotuna. Lähteitä löytyy. Täytyy ihmetellä, että Lipponenkin otti vastaan mitalin. Ja Lipponen sai lisäksi 8000 euroa rahaa.
RKP=Rasistinen freudenthal-puolue
suomea vastaan
31099
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Wikipedia kertoo Freudenthalista mm.: "Rasismi Freudenthal yhdisti liberaalin maailmankatsomuksen ja suomenkielisiin kohdistuvat syrjivät ajatukset. Hän esitti voimakkasti ajassaan liikkuneita näkemyksiä ja filosofisia ja yhteiskunnallisia mietteitä. Väitöskirjassaan professori L. A. Puntila erittelee ruotsalaisuuden vaikutuksia Suomessa ja eritoten 1800-luvun loppupuolen svekomaanista liikettä. Puntila luettelee joukon ajatuksia, jotka hänen mukaansa edustavat Freudenthalin maailmankuvaa äärimmäisellä tavalla. Puntilan mukaan nämä Freudenthalin teesit olivat: Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa; Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria; Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole erityisiä luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla; Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalaiset ja ylipäänsä koko turaanilainen suku; Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille; Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä. Ruotsinkielisen kansallistunteen voimistumisen kanssa samaan aikaan alkoi myös uuden yhteiskunnallisen voiman eli työväenliikkeen voimakas kasvu. Työväenliike ei pannut kovin suurta painoa kielikysymykselle. Kahdesta vastakkaista aatteesta kansallisuutta korostanut ruotsinmielisyys sai ruotsinkielisten keskuudessa voiton. Freudenthalin ajatukset edustavat ajakohdan germanistista henkistä ilmapiiriä ja jopa tieteellistä ajatteluakin. Fennomaanit eivät kannattaneet rotuoppeja.Se on ymmärrettävää, sillä rotuopit luokittelivat juuri suomenkieliset usein muita eurooppalaisia alemmaksi roduksi. Suomenkieliset eivät kuitenkaan yleisesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kiistäneet mongolien alemmuutta, vaan pyrkivät vapautumaan mongolin maineesta. Ruotsalaisen puolueen synty Ennen RKP:tä Varsinainen ruotsalainen puolue perustettiin 1880-luvun alussa pohjalle, jonka Freudenthal oli kirjoituksissaan luonut. Puolueen synty oli tietenkin monimutkainen prosessi, eivätkä Freudenthalin aatteet sellaisinaan tulleet määrittelemään ruotsalaisen puolueen ideologista kantaa. Usein kansallisuusaate jäi puoluepolitiikassa vähemmälle huomiolle, mikä merkitsi myös sitä, että johtavan ruotsinkielisen luokan demokraattinen liittyminen yhteen ruotsinkielisen rahvaan kanssa ei ollut ruotsalaisen puolueen näkyvimpiä tunnusmerkkejä. Freudenthal ei itse ottanut osaa valtiolliseen elämään, ja oltuaan pitkään Uudenmaan osakunnan inspehtorina vuosina 1884 1886 hän siirtyi kokonaan syrjään myös ylioppilasmaailmasta, jonka välityksellä hän oli suurimman työnsä tehnyt. Ruotsalainen kansanpuolue Axel Olof Freudenthal oli keskeinen henkilö Ruotsalaisessa puolueessa, joka toimi 18701906. Eduskuntauudistuksen yhteydessä aiemmin lähinnä pääkaupunkiseudulla toimineet porvarilliset puolueet (nuor- ja vanhasuomalainen sekä ruotsalainen puolue) loivat kenttäorganisaatiot. Tällöin ruotsalaisen puolueen nimeksi tuli Ruotsalainen kansanpuolue, jonka toimintaan 80-vuotias Freudenthal ei kuitenkaan enää osallistunut. RKP pitää häntä kuitenkin puolueen henkisenä isänä.Rasismista puolue on jo aikoja sitten sanoutunut irti Puolueen perinteisiin kuuluu jakaa vuosittain pidettävien puoluepäivien yhteydessä Freudenthal-mitaleja, joita on jaettu vuodesta 1936 lähtien. Saajan tulee olla ansioitunut ruotsin kielen asemaa edistänyt suomalainen. Mitalia jaetaan pronssisena, hopeisena ja kultaisena. Elisabeth Rehn on toistaiseksi ainoa kultaisella mitalilla palkittu henkilö..."
Axel Olof Freudenthal -mitali Wikipedia Axel Olof Freudenthal -mitali on Ruotsalaisen kansanpuolueen vuosittain pidettävien puoluepäiviensä yhteydessä jakama mitali. Se on nimetty tunnetun kielentutkijan ja svekomaanin Axel Olof Freudenthalin mukaan. RKP jakaa mitaleja niille henkilöille, joiden se katsoo ansioituneen ruotsin kielen aseman edistämisessä erityisesti Suomessa. Vuonna 2006 jaettiin viisi Axel Olof Freudenthal -mitalia. Tähän asti ainoa kultainen Freudenthal-mitali on myönnetty Elisabeth Rehnille. Hopeisia mitaleita on jaettu 16 ja pronssisia 29. 1 Freudenthal-mitalistit 1.1 Kultainen 1.2 Hopeinen 1.3 Pronssinen Freudenthal-mitalistit Kultainen 1994 Elisabeth Rehn Hopeinen 1937 Ernst Estlander Wilhelm Lundström Göteborg (Fören För Svenskhetens Bevaranden puheenjohtaja) Eric von Rettig Turku Sven Tunberg Åbo Akademi (sai oikeuden hankkia yhden mitalin) 1938 Rafael Colliander Turku 1941 Nils Källström Ruotsi (Svenskfinl. Vännerin puheenjohtaja) Max Haneman Ruotsi 1942 John Österholm Tammisaari 1945 Ernst von Born Pernaja 1946 Arvid Mörne 1948 Lars Österberg Tukholma 1950 Kurt Antell Helsinki Albinus Ringvall Houtskari Karin Spoof Turku 1981, 75-vuotisjuhla Erik Allardt Helsinki Lars Erik Taxell Turku Pronssinen 1937 Gerhard Hafström Ruotsi 1944 Julius Eriksson Pietarsaari 1945 Edvin Sundqvist Vaasa 1975 Frank Jernström Tammisaari 1976 Erik von Frenckell Helsinki Kuno Nyman Helsinki Evald Häggblom Ahvenanmaa 1981, 75-vuotisjuhla Brage Sten Vaasa Erik Fordell Kokkola John Forsberg Vaasa Victor Procopé Helsinki Meta Torvalds Turku Levi Ulfvens Helsinki 1984 Johannes Virolainen Lohja 1986, 80-vuotisjuhla Lars Huldén Porvoo Ole Jakobsson Pietarsaari Rafael Paro Helsinki 1988 Harry Granberg Porvoo lk 1992 Per-Henrik Nyman Porvoo Alf Snellman Pietarsaari Jarl Olof Tallqvist Helsinki 1995 Olle Siren Loviisa 1996 Jutta Zilliacus Helsinki 2006 Håkan Andersson Christer Hummelstedt Mikael Reuter Benedict Zilliacus Merete Mazzarella 2007 Henrik Cederlöf Paavo Lipponen
Freudenthal-mitalistit
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/uskon-etta-rkp-voi-paasta-eroon-omasta-rasistisesta-menneisyydestaan/