Olen mielenkiinnolla lukenut tätä keskustelupalstaa ja todennut, että monelle on tärkeää se, että perseen alla on sellainen vene, jota naapurit kadehtien katsovat. Omistan itse pienen matkapurren, jolla olemme perheeni kanssa tehneet monta ikimuistoista reissua. Ei ole kiire ressannut, eikä ole itku tullut puseroon, vaikka naapurit ovat menneet ohi isommilla veneillään. On ollut aikaa valmistaa kunnon ateriat ja ottaa vaikka pienet päiväunoset. Nauttikaa hyvät ihmiset siitä purjehtimisen hiljaisuudesta, älkääkä vaivatko turhaan päätänne ajatuksella, että mitä naapurit tästä sanoo...
juppien hommaako vain ?
iskä - 56
427626
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Juuri näin!
on ihan omia seurojakin ja saaria.
Jos omistaa pienen matkapurren, just noin pitää ajatellakkin, tai ainakin viestittää ulospäin, ei kiire mihinkään, nokosia vaan jos nukuttaa keskellä päivää. Voi herttileidi kuinka somaa, ihan liikutun.
Kaikki firmojen veneillä purjehtivat kapitalistit ei osaakkaan nauttia purjehduksesta,............................................., sitä sanotaan kateudeksi.
Totuus on sitten jotain ihan muuta.
... harvinaisen oikeassa! Huvittavaa sinänsä, mutta juuri kuvaamasi filosofia toteutuu hyvin näillä palstoilla parjattujen Merikarhujen keskuudessa!
Mistä sitten johtuu Merikarhujen joukossa esiintyvä kireys ja töykeys muita veneilijöitä kohtaan? Jos kerran tunnelma on kiireettömän leppoisa, ei nyrkkien pitäisi heilua ilmassa niin tiuhaan, mitä tälläkin palstalla ja vene-lehtien jutuista on saatu lukea? Vai onko se Merikarhujen virallinen tervehdys?
Käsittääkseni Merikarhujen arvostelu saa lähinnä pohjansa siitä, että yhdistykseen kuulumattomia on kehoitettu olemaan kiinnittymättä heidän saaripaikkoihinsa. On kummallista, että näin yksinkertaisesta asiasta, kun toisen omaisuuden kunnioittaminen, on tullut veneilypiireissä näin iso ongelma, jota jaksetaan puida vuodesta toiseen. Onhan myös pursiseuroilla (ainakin sillä, mihin itse kuulun) lukuisia, vain jäsenistölle tarkoitettuja, saarikiinteistöjä.
......saa lukea yhtä sun toista, kuten yleisöosastoilta muutoinkin..............
On kummalista että pursiseurojen rantaan EI saa kiinnityä, mutta joidenkin
mielestä merikarhujen rantaan saa.
Kummatkin seurat hoitaa talkoilla retkisatamansa.
Jos joku tulee meidän pursiseuran retkisatamaan ei jäsen ajan välittömästi POIS.
Merkarhusatamaan en pyri en ole jäsen.
Veneilijä on tyly ihminen: "Jos joku tulee meidän pursiseuran retkisatamaan ei jäsen ajan välittömästi POIS."
Minä taasen tarjoaisin kupposen kahvia tai keppanan - kumpi nyt sattuisi olemaan enemmän saapuvilla. Siinä sitä voisi höpötellä mukavia ja vaikka pohdiskella yhdessä lähiseudun parhaita luonnonsatamia, mikäli "MEIDÄN IKIOMA RETKISATAMA" on vaarassa täyttyä seuraavaksi yöseuduksi.
merikarhuihin liittyminen ja ensimmäinen veneen rekisteröintimaksu on lähes 3000EUR! (lähde: http:\\www.merikarhut.fi )
tälla rahalla saa käyttöön mm. useita saaripaikkoja, joiden käyttöoikeudesta tälläkin palstalla nuristaan.
jos joku pysäköisi autonsa minun autopaikalle, jonka käyttöoikeudesta maksan kuukausittain, voisin olla hieman näreissäni. miksi asia on niin vaikea ymmärtää kun kyse on veneilystä.
jos kyseessä on AITO HÄTÄ, luulen että kuka tahansa auttaa mielellään toista veneilijää näin kyetessään, joten ei sotketa sitä tähän hässäkkään.
itse en ole merikarhujen jäsen.
Nimimerkki veneilijän tylyn kommentin takana ei välttämättä ole "tylyys" itsessään, vaan pursiseuran sääntöjen noudattaminen. Pursiseurojen kiinteistöillä on valitettavan usein tilaa hyvin rajallisesti. Mikäli kaikki toimisivat nimim. "viki":n ehdottamalla - hyvinkin ystävällisellä - tavalla, saattaisi se kuitenkin ääritapauksessa aiheuttaa tilanteen, jossa seuraan kuulumattomien veneet täyttäisivät sataman, ja veisivät täten kiinnittymismahdollisuuden halukkailta seuran jäseniltä.
Yhden tai muutaman "ylimääräisen" veneen kiinnittymisestä tuskin olisi kenellekään ongelmaa - varsinkin, jos se tapahtuu sesongin ulkopuolella. Tästä huolimatta seurojen sääntöihin ei voi tässä suhteessa jättää minkäänlaisia tulkinnanvaraisuuksia, vaan niiden on oltava muodoltaan hyvin selkeitä. Sääntöjen kunnioittamisella ja niiden noudattamisella vältetään muun muassa sellaiset rajanvetotilanteet, kuinka monta "ylimääräistä" venettä missäkin tilanteessa sallitaan, ja kuka tästä tekee päätöksen.
Heh, heh... joteskin tämän ketjun aloitusotsikko iskee suoraan suoleen! Vähän sama juttu kun lentoasemien "lounget" jossa bättre folk voi suojautua rahvaan vaikutukselta.
lentoasemien lasikopit ovat lentoyhtiöiden omia yritelmiä, jolla he yrittävät parantaa palvelua. harva varmaan on ostanut osuuden siitä lasikopista vaan siksi, että pääsee sinne istumaan?
itse en istu niissäkään lasikopeissa, ei lentokilometrit riitä.
ps. eikö palveluntarjoja saa panostaa niihin asiakkaisiin, jotka tuovat heidän elannon?
Segmentointiapa hyvinkin, ja merikarhusegmentti sekä 1st klass segmentti sekä juppisegmentti saattavat jossain kohtaa leikata toisiaan. Kyse on kuluttajaryhmästä, jolle ostopotentiaali sinänsä tuo nautintoa, joka saattaa luulla ettei ilmaiseksi mitään saa.
Eikä siinä mitään - maailmankatsomukseni ei aivan kohtaa heidän kanssaan, parempaakin juttuseuraa löytyy vaikka Konnunsuon baarista.
Nythän on kokonainen teollisuuden ala kehitelty - sisällöntuottajat. Kyse on siitä miten kätevimmin voi OSTAA sisältöä elämään tuhlaamatta paljon aikaa, koska ajankäytön prioriteetti on kuitenkin rahan hankkimisessa.
Tämä viestiketju osoittaa jälleen sen, miten tietyt harmittomat asiat toimivat ikäänkuin kantorakettina poliittiselle periaatekeskustelulle, jonka sisällön toi typistää kysymykseen: miten mielestäsi varallisuus kuuluisi jakaa yhteiskunnassa? On ikävää huomata, että älykkäät ihmiset keskustelevat tällaisista asioista ympäristössä, joka on tarkoitettu vapaa-aikaan ja harrastukseen liittyvälle keskustelulle.
Omaisuuttapa hyvinkin odotetaan kunnioitettavan, mutta mitenkä on toisten kunnioittaminen? Tämä on kyllä niin perin mahdottoman käsittämätöntä, miten väärin Merikarhut haluavat käsittää heitä arvostelevien veneilijöiden kommentit. Mutta hyvä on, yritän selittää vielä kerran, sillä kun tarpeeksi asiaa toistaa, ehkä se joskus menee sinne kipparin lakin alle perille...
Voitte aivan rauhassa pitää saarenne, mutta jos joku tulee lähelle tukikohtianne, voisi muistaa hyvät tavat ja laskea vaikka kymmeneen hiljaa itsekseen. Ei huutaa, ei huitoa, ei karjua. Vaan kertoa asiallisesti, mikä on seuran venepaikkojen käyttötarkoitus, niille jotka vahingossa kenties linnakkeidenne läheisyyteen eksyvät. Niin yksinkertaista se on. Olkaa aivan rauhassa, kukaan ei ole tekemässä hyökkäystä tukikohtiinne.
Kokeilkaa joskus, voitte yllättyä iloisesti, miten hyvä mieli tule siitä, kun otsasuonen pullistuma laskeutuu ja lakki mahtuu päähän paremmin!
Vene lehteen voi kirjoittaa ihan minkälaisia kauhutarinoita kuolemaan merelle lähettämisistä ja hakatuksi tulemisista niin paljon kuin mielikuvitus antaa myöten.
Merikarhujen jäsenistö käytännössä koostuu pelkästään akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä ( lääkäreitä, insinöörejä, juristeja, johtotason henkilöitä), jotka varmasti osaavat käyttäytyä tilanteessa kuin tilanteessa.
Aina asiaa tiedusteltaessa saa saman vastauksen, kaveri kerto et sen kaverille oli käynyt niin, vai olikohan se sittenkin sen kaverin kaveri, no hällä väliä, Merikarhut on sika porukkaa, jotka heiluttaa nyrkkiä ja potkii avuttomia rannoiltaan pimeään syysmyrskyyn.
Todellista tilannetta johon löytyisi todistettavasti faktaa, ei vaan jostain syystä ole saatavilla, tarinoita sitäkin enemmän.
Kylmä totuus on yksinkertainen, kaiken taustalla on KATEUS, halu tulla "syömään naapurin kupista".
SirBB puhui asiaa.
Nämä jotka haluaa kutsua kaikki omiin saariin huviloihin ym.
Tässähän on mainio tilaisuus ilmoittaa koordinaatit ja saarien ja huviloiden paikat
että voi tulla saunomaan ym.
Ensinnäkään en ole ko. yhdistyksen jäsen, joten en koe olevani tässä puolustuskannalla. Toiseksi: itsekin aivan selvästi viittasit joko itse kokemaasi _yksittäistapaukseen_ tai sitten siihen Vene-lehden surullisen kuuluisaan yleisönosastokirjoitukseen, jossa kirjoittaja väitti kokeneensa vastaavanlaisen tapauksen. Mielestäni tällaisiin tapauksiin pohjautuva Merikarhuista tehty induktio-oletus loukkaa suurinta osaa yhdistyksen jäsenistöstä. Täysin analogista on, jos esimerkiksi väittäisimme virheellisesti kaikkien kasvissyöjien olevan myös vegaaneja (deduktiivisestihan tämä ainakin minun käsittääkseni toimii: kaikki vegaanit lienevät myös kasvissyöjiä - joku fiksumpi saa korjata, jos olen väärässä)
Niin, että mitenkäs se menikään? Pitikö ne Merikarhujen kritisoinnit käsittää väärin vai oikein? Kas kun en muista, mitä tuossa ylempänä kirjoitin. Kukahan voisi lukea ja kertoa näille kahdellekin...
Nyt nähdään monetko koordinaatit ilmestyy, vai onko rehvastelu reilun seuran tosi reiluista kavereista, sekin vain tarinaa.
Toivottavasti ymmärtävät laittaa sataman syvyystiedot ja palvelut täydellisinä, ja minkä merkkistä keppanaa on reilulla miehellä aina kylmänä vierailijaa varten.
Älkää pelästykö, annan takuun; en tule käymään.
Vieras-satamaverkosto ja MK bastut kattaa reittini mainiosti, kun seilaan Suomessa.
Olen samaa mieltä kanssasi.
Muutoinkin hyvät tavat ja suvaitsevaisuus pitäisi saada selkeästi myös jokaisen merikarhun tavaksi liikkuessaan purrellaan hienossa saaristossamme.
Vihreä viiri mastossa on selkeästi erottuva merkki kanssapurjehtijoille ja sen pitäisi edellyttää veneen omistajalta esimerkillisiä tapoja. Näinhän on kommodori esittänyt useasti merikarhujen suoranaiseksi velvollisuudeksi.
Valitettavasti asia toimii päivastoinkin. Karhujakin on tietysti erilaisia ja on ollut valitettavia tapauksia, joissa vihreän viirin haltija on syystä tai toisesta kunnostautunut negatiivisella käytöksellään. Tällainen kuuluu valitettavasti kauaksi.
Olen huolestunut yleistyvästä tavasta, että merikarhuviiriä ei pidetä mastossa kuin merikarhusatamaan mentäessä. Ainakin minulle tämä kertoo, että merikarhujen kannattaa alkaa miettimään mitä asenteiden kanssa tulee tehdä. Kyllä vihreästä viiristä pitää voida olla ylpeä.
Juhlapuheiden ja käytännön eroa ei saa päästää liiaksi kasvamaan.
Olen ilokseni todennut herättäneeni paljon keskustelua, mutta tämä palaute on vain mennyt ohi niin kaukaa varsinaisen aiheeni. Olen itse pohjoisen poikia, enkä ymmärrä tätä merikarhumeininkiä, koska meillä ei sitä täällä ole. Tulemme hyvin toimeen toistemme kanssa kaikkien yhteisissä saarissa. En myöskään ole kommunisti, joten anteeksi viittaukseni juppeihin ja siitä nousseeseen sanahelinään. Meillä täällä pohjoisessa kutsutaan jupeiksi yhteisnimellä näyttämisenhaluisia ihmispoloisia. No, nyt voidaan tietysti mainita, että sinähän oletkin pohjoisesta, mutta käsitykseni mukaan myös täällä asuu suomalaisia ja ihan hyviä sellaisia, joten kaikille tasapuolisesti HYVÄÄ JOULUA !!!
Rantautumiseen keskittyneen miehistön huomion herättäminen ei ole ainakaan niin yksinkertaista kuin näitä kirjoitellessa luullaan. Eikä tunnu yhtään mukavalta antaa toisten vetää köytensä kiinni ja asettua aloilleen ja sen jälkeen mennä ystävällisesti sanomaan, että "valitettavasti vain jäsenille". Kertaakaan lähes 30 v aikana en ole nähnyt otsasuonen pullistumia. Edes niitä ulkopuolisten lähestymisiä on samaan aikaväliin mahtunut alle kahden käden sormilla laskettava määrä. Vain kerran on omalle kohdalle osunut vuoro kertoa lähestyvälle, että hänen ilmeisimmin etsimänsä vieraslaituri on tuon seuraavan kallion takana. Tähänkin tilastopohjaan verrattuna niiden urbaanien legendojen määrä myrskyyn karkoituksista on hurja.
Mistähän johtuu se, että tässäkin ketjussa keskustellaan Merikarhujen käyttäytymisestä ihan kuin se olisi jotenkin erilaista kuin muiden veneilijöiden?
Jatkuvana keskustelun aiheena on se, että karhusatamista ajetaan nyrkkiä heiluttaen muut pois. Kuinka moni näitä juttuja esittävä on itse niitä kokenut? En ainakaan minä ole nähnyt yhtään juttua, jossa kertoja olisi täsmentänyt asiaa kertomalla täsmälleen missä ja milloin asian on kokenut ja jopa esiintynyt omalla nimellään.
Joitakin kertoja olen kyllä nähnyt, kuten myös tässäkin ketjussa myös hieman yleisempää keskustelua venekerhojen satamien käytöstä. Yleinen käytäntö on kuitenkin se, että kerhojen omistamat satamat ovat vain kerholaisten käytössä. Useilla kerhoilla on myös sopimuksia keskenäisestä vierailuoikeuksista toistensa satamissa. Ulkopuoliset sitten käännytetään normaalioloissa tiehensä. Tämä on kyllä yleinen käytäntö. Syykin on kyllä kaikkien tiedossa. Kyse on täsmälleen sama, kuin jos esimerkiksi olet ostanut kesämökin yhdessä ystäväsi kanssa ja siihen sitten pelmahtaa paikalle ohikulkija ja asettautuu mökin terassille ja ryhtyy taloksi. Kun sitten pyydät poistumaan niin se on sitten tulijan mielestä todella kummallista.Onhan terassillasi tai laiturillasi tilaa useammallekin, mitä siinä niuhottamaan!
Antaa olla vaan kun mahtuu. Mitä mieltä olette mahdolliset mökkiläiset?
En toki väitä, etteikö näitä negatiivisia tapauksia ollisi myös tapahtunutkin, mutta niitä tapahtuu myös muiden kerhojen jäsenistössä.
Jokaiseen isoon joukkoon mahtuu myös hankaliakin yksilöitä.
Jos joku karhuista näin käyttäytyy, niin täsmälleen yhtä paljon käyttäytyy silloin jonkin muunkin kerhon jäseniä. On nimittäin niin, että jokaisen karhun täytyy olla myös purjehtijaliiton tai moottoriveneliiton alaisen seuran jäsen.
Itse olen ollut jäsen hieman yli 20 vuotta, mutta en ole kertaakaan nähnyt ulkopuolista edes yrittävän tulla satamaan saatikka sitten ajettu huutamalla ja nyrkkiä heiluttaen pois. On ilmeisesti ollut hyvä tuuri tältä osin.
Mikäli joku haluaa kesksutella asiasta kanssanin, niin olen siihen valmis, mutta edellytän, että esiintyy rehellisesti omalla nimellään eikä kätkeydy nimimerkin taakse ja puhuu vain omasta puolestaan, eikä esitä "sentraalisantrojen" kuulopuheita.
Jukka Salo MK:n jäsen nro 1736, vene FIN-3471
On totta että pohjanlahdella on ystävällinen palvelu.
Kuitenkin venemäärä on murtosa suomenlahden veneilijöistä eikö vain.
Suomenlahdella ei ole montaa rantaa joka ei olisi varattu.
Merikahut omistavat saarensa meillä ei merikarhuilla ei ole asiaa saariin
eikö vain
Venemäärä on Pohjanlahdella vain murto-osa, mutta niin on myös saarien lukumäärä. Suomenlahdelta ja saaristomereltä löytyy edelleen aina omakin vapaa ranta jokaiselle. Ainakin minä olen aina halutessani löytänyt tarvitsematta tuppautua kenenkään mökkirantaankaan, joita sentään täytyy olla ainakin tuhatkertainen määrä Merikarhujen satamiin verrattuna. Viimemainittuja en ole kovin montaa edes pystynyt havaitsemaan vuosikymmenten aikana.
Riippuu veneestä.
Jos lähdet Hesasta itään tai länteen heikossa on satamat.
Minun mielestäni taasen satamat vaan paranee jos lähtee Hesasta länteen tai etenkin itään. Mitä kauemmaksi, sen parempi on tilanne - tyhjää rantaa löytyy. Jääkauden omituisuuksista johtuen etelä/lounaistuulilla löytyy köliveneille paljon enemmän suojarantoja kuin pohjois/koillistuulilla.
Aikoinaan oli joteskin honteloa etsiä yöpaikkaa rannikkon suuntaisilla keikoilla, jos hämärtämään alkoi pääkaupungin lähistöllä eikä halunnut NJK:n saunaan saksattarien kanssa. Nykyisin kuitenkin rantautumispaikkoja löytyy mukavasti:
http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/
http://www.hel.fi/liv/ulkoilu/saaret.html
Kyllä satamapaikkojen löytyminen rannikolta on kiinni veneilijästä enemmän kuin veneestä.
Parimetriselläkin syväyksellä löytyy niin paljon kuin tarvitsee. Kannattaa katsella hieman muualtakin kuin merkityistä satamista.
Merikarhujen omistamaa maa-alueita koskevat samat lait kuin mitä tahansa muutakin.
Toteat, että karhujen saariin ei ole muilla menemistä. Myös näitä karhujen alueita koskevat normaalit jokamiehenoikeudet kuin mitä tahansa maa-aluetta Suomessa (poislukien Ahvenanmaa). Siten myös karhujen kokonaan omistamiin saariin voi varsinaisen satama-alueen ulkopuolelle normaalin jokamiehenoikeuden puitteissa rantautua.
Niin voi yksityisenkin omistamiin saariin, vaikka niissä olisi mökkejäkin.
Poikkeuksen tästä tekee karhujen Skallerhamn, jonka jokamiehenoikeudet on erikseen lääninhallituksen päätöksellä kumottu.
Se,
SirBB taisi yrittää aateloida itse itsensä tekemällä lääkäreistä ja muista akateemisista niitä hyvin käyttäytyviä suomalaisia. Onhan se kivaa olla akateeminen ja omistavaa luokkaa kun sitten saa pitää muita tyhmempinä kateellisina moukkina.
Itse olen oppinut hyviä merimiestapoja paljon enemmän vieras- ja luonnonsatamissa kuin akateemisen koulutukseni aikana konsanaan. Esikuvillani ja opettajillani on ollut usein puinen fiskari tai itse hitsattu rautavene. En ole kysynyt heiltä ovatko lääkäreitä.
Veikkaan, että merikarhut osaavat käyttäytyä ihan yhtä hyvin kuin me muutkin. Oikeastaan ihmettelenkin, että miksi tällä palstalla käyttäydytään näin huonosti.
Sisällöntuottaja on IT-alantermejä ja liittyy webiin, ei elämän sisällön tuottamiseen! Siellä Konnunsuon baarissa voitte pohtia (ja jopa keskuudessanne päättää) ihan vapaasti, mikä muiden ihmisten mielipide on, sillä tehän muiden ihmisten maailmankatsomusten asiantuntijoita tunnutte olevan!
"Merikarhujen joukossa esiintyvä kireys ja töykeys muita veneilijöitä kohtaan..."
"...ei nyrkkien pitäisi heilua ilmassa niin tiuhaan..."
"....onko se Merikarhujen virallinen tervehdys?"
Näin kirjoitit sivistyneesti asiallista kritiikkiä. Miten tämä ymmärretääm oikein?
...ne Merikarhusaaret ja -tontit niin isoja ole, että niihin jokamiehen oikeudella voisi rantautua... ja se viranomaispäätös ymmärtääkseni koski aikanaan kaikkia tukikohtia, eikä vain Skallerhamnia. Siinä ei ymmärtääkseni jokamiehen oikeutta kumottu, vaan todettiin, että tukikohdat ovat yksityisaluetta kuten esim. tavalliset kesämökitkin..
:-)
Itse olen aloittanut veneilyurani Saimaalla ja tykkään yhä liikkua siellä vaikka asunkin nykyisin muualla. Saaristo on laaja ja vapaita rantoja paljon suhteessa veneilijämäärään. Ruuhkaa ei ainakaan vielä ole.
Parillakymmenellä Saimaan alueen seuralla on tukikohtien yhteiskäyttösopimus mutta ainakin oman seurani tukikohtaan toivotetaan tervetulleeksi kaikki veneet joiden perässä liehuu jonkun veneilyseuran lippu (mitä kauempaa vene on, sitä ystävällisempi vastaanotto). Siis mikäli tukikohdassa on tilaa. Seuramme tukikohdissa on ruuhkaa vain navigaatiokilpailujen, nuorisoleirien ym. tapahtumien aikana ja silloin ulkopuoliset kyllä ajetaan pois jos eivät itse älyä olla tulematta.
Ymmärrän että merialueen veneilijät ovat huolissaan satamien täyttymisestä, kun jäsenillä ei ole seuran tukikohdan lisäksi kovin montaa retki- tai luonnonsatamaa sopivan matkan päässä kotisatamasta.
Tiukan "vain jäsenille"-säännön valvomisen sijaan kannattaisi käyttää maalaisjärkeä. Onhan selvää että seuran jäsenillä on etuoikeus ei-jäseniin nähden, mutta jos tilaa on niin ei kai "vierasseuralaisista" ole haittaa. Vieraalle voitaisiin kertoa ystävällisesti jos laiturissa ei ole tilaa tai jos jäljelläolevat poijupaikat on varattu jäseänille, mutta sen sijaan että toivotettaisiin "painukaa ****", voitaisiin ystävällisesti neuvoa pistämään vene omalla ankkurilla laiturin viereiseen kallioon kiinni tai menemään viereisessä saaressa olevaan retkisatamaan.
Oman seurani tukikohtien sääntöihin tehtiin periaatteellinen muutos 90-luvun alussa: Ennen säännöissä sanottiin mitä EI saa tehdä ja nyt sanotaan mitä SAA tehdä.
En tarkoita että juuri näin pitää toimia, mutta halusin kertoa kuinka meillä ajatellaan.
Jos tämä kategorisoi minut "maalaiseksi" tai "järviveneilijäksi joka ei ymmärrä merellä liikkumisesta mitään", niin olen mielelläni molempia. En ala kehuskella avomeripurjehduskokemuksellani, koska tällä palstalla on kuitenkin minua vielä paljon kokeneempia purjehtijoita joilla on isompi/kalliimpi vene alla. (tosin ne kovaäänisimmät eivät välttämättä ole niitä kokeneimpia.)
Annetaan jokaisen veneillä tyylillään. Jos joku ei noudata yhteisiä sääntöjä tai hyvää merimiestapaa, voimme ystävällisesti ja asiallisesti kertoa miten hänen pitäisi toimia jotta kanssaveneilijätkin olisivat tyytyväisiä. Lopetetaan siis se toistemme haukkuminen.
Mukavia hiihtokelejä ja hyvää veneilykauden odotusta kaikille!
No kyllä mielestäni purjehduksen status on tippunut tuosta juppiudesta alaspäin ja paljon. Ehkä se on ollut sitä joskus 70-80 luvulla?
Itselläni ei ole venettä, toisaalta eipä ole sellaiselle aikaakaan, kun "pitää" kilpailla kavereiden veneillä. Kavereillani on H-veneitä, folkkareita, swaneja, x:ä ja silti ihan samaa porukkaa ollaan.. Juppius on ainakin meistä kaukana.
Juppeja, jos sillä käsitetään hieman alkuperäisestä merkityksestään (young, urban and professional)poikkeavasti elikkä öykkärimäistä rehentelijää, löytyy kaikkien asioiden harrastajista. Jopa maatopyöräilijöissä!
Todellisuudessa purjehdus voi olla ja onkin j kaiken kansan huvi, mikäli vain kiinnostaa.
Hyvin monella veneilyä juppien harrastuksesksi pitävällä on itse asiassa paljon kalliimpi mökki jossakin rannassa. nimenomaan ollut ns. tavallisen kansan tapa.
Montako rekisteröityä venettä onpurjehtijaliitossa ja kuinka monta mökkiä on Suomessa?
Se siitä.
tule Merikarhuja arvosteleen, koska silloin olet kommari tai hinttari tai sellaiseksi sua heti haukutaan. Merikarhut on nääs eri porukkaa!
Taitavat tuollaiset toisten omaisuuksien mittaamiset ja arvioinnit olla juuri juppien sekä antijuppien keskeisintä elämäntehtävää. Tarkastelukulmat vain ovat toisilleen vastakkaiset. Yksi haluaa näyttää toiselle, mitä on saavuttanut ja joutuu siksi asennoitumaan kanssaihmisiin alentuvasti sekä omanarvontuntonsa kohottamisen välineenä. Toinen taas haluaisi estää ensimmäistä omistamasta sellaista, mihin itsellä ei ole varaa/mahdollisuutta. Kummankin leirin edustajien perimmäinen olemassaolemisen riemu on toisen ihmisen nautintojen määrääminen ja/tai kieltäminen.
Koettakaa siellä Suomen Helsingissä nyt vielä vähän aikaa kestää sitä valtaisaa maassamuuttoa/massamuuttoa. Sehän on tietysti vaikeaa, kun tulee piireihin uutta varta ja erityisesti sellaisia ihmisiä, jotka antavat omille "arvoillenne" huutia. Ehkäpä juppia ottaa eniten se päähän, kun joku rannalta ei osaa ollenkaan arvostaa hänen superkallista muovivenettä. Järkityyppihän/köyhä käy ulkomailla vuosittain vuokraveneellä lomapurjehtimassa lämpimissä vesissä lopun ikänsä sillä rahalla, jonka juppi iskee omaan millpurteensa tai kommari omaan kansanveneeseensä. Saahan sillä nautintoa hyisessä Itämeressä mielettömän kylmissä olosuhteissa noin kaksi kuukautta vuodessa. Kannattaa maksaa, eikö totta?
Kyllä kannattaa.
Kyllä varmaankin suurin osa purjehtijoista todella nauttii seilaamisesta kauniissa saaristossamme kesäisin, eikä todellakaan osta venettään naapuriaan varten.
Järkityyppi/ei ihan köyhä myy veneensä sitten
kun veneily ei enää kiinnosta vesillämme.
Ja käy ehkä vielä enemmän etelän auringossa.
Mutta sitten hän käy joka kevät haikein mielin rantsussa katsomassa, kun myrkkyjä vedellään pohjaan auringon jo mukavasti lämmittäessä...
Mieleen tulee tietenkin ne upeat menneiden kesien shortsikelit näissä kylmissä vesissämme.
Ehkä juuri siksi täällä pitkään asuneet ja
ikänsä veneilleet eivät luovu helposti harrastuksestaan, vaikka joku kauempaa muuttanut
juppi tai antijuppi ei ehkä sitä ymmärrä.
Juppi kai muuten tarkoittaa n u o r t a uusrikasta ?
Kyllä purjehdusväki alkaa olla ikävän harmaata...
Kyllä sinne muutama juppikin mahtuisi sekaan.
Menen heti ostamaan itselleni veneen.