Ihanalle pojalle tuli nimeksi

Ihan vain etunimi/nimet annettiin kastetilaisuudessa, kuten yleensä. Outo on kysymyksesi.

vanhemmat. kirjoitti:

Ihan vain etunimi/nimet annettiin kastetilaisuudessa, kuten yleensä. Outo on kysymyksesi.

kysymys, sillä ainakin meidän lapset eivät SAANEET mitään nimeä kasteessa. Itse annoimme nimen, kuten muutkin luterilaiset. Pappi vaan liitit lapsen kastamalla kirkkoyhteisöön. Teillä ilmeisesti joku muu uskonto, kun saitte nimen kastetilaisuudessa.

asiallinen.. kirjoitti:

kysymys, sillä ainakin meidän lapset eivät SAANEET mitään nimeä kasteessa. Itse annoimme nimen, kuten muutkin luterilaiset. Pappi vaan liitit lapsen kastamalla kirkkoyhteisöön. Teillä ilmeisesti joku muu uskonto, kun saitte nimen kastetilaisuudessa.

Lue lisää

No jos muutan sanamuotoa, että nimi "vahvistettiin" ja lähinnä kerrottiin julkisesti kastetilaisuudessa, oletko sitten tyytyväinen? Ei tää elämä kato ole niin pilkuntarkkaa. Kiitos toiselle vastaajalle onnitteluista :)

aloittaja. kirjoitti:

No jos muutan sanamuotoa, että nimi "vahvistettiin" ja lähinnä kerrottiin julkisesti kastetilaisuudessa, oletko sitten tyytyväinen? Ei tää elämä kato ole niin pilkuntarkkaa. Kiitos toiselle vastaajalle onnitteluista :)

Lue lisää

reagoidaan, on tuo kasteen saama pakanallinen merkitys. Jotkut ovat ihan oikeasti kristittyjä, eikä vain nimellisesti ja heidän korvaansa tuo "lapsi sai kasteessa nimeksi" kuullostaa lähinnä rienaamiselta. Kasteellahan ei ole mitään tekemistä nimen antamisen, julistamisen tai edes vahvistamisen kanssa. Vaan kaste on yksi kirkon sakramenteistä, jossa lapsi liitetään kirkon ja seurakunnan jäseneksi. Lapsi kutsutaan seurakunnan jäseneksi aina omalla nimellään (kastaa ei voi ennen kuin lapselle on nimi annettu = täytetty maistraatin kaavake.), joten nimi on siis annettava ennen kastetta. Tästä syystä papilla on kastekeskustelussa tuo maistraatin kaavake mukanaan, mutta yhtä lailla vanhemmat voivat täyttää ja lähettää tuon kaavakkeen jo ennen ristiäisiä. Niin kuin tekevät ne, jotka eivät kuulu kirkkoon. Ihmisten vieraantuessa kirkosta ja sen opeista, kaste on saanut pakanallisen merkityksen nimenantojuhlana, koska pappi lausuu silloin lapsen nimen ja moni vanhempi "julkaisee" lapsen nimen tällöin ensi kertaa. Usein harhakäsitys on, että kastaminen = nimen antaminen, mikä kertoo kirkon opeista vieraantumisesta. Eihän Johannes Kastajakaan antanut Jeesukselle nimeä. Se on tietysti oma valinta haluaako nimen salata kasteeseen asti, mutta tuolla nimen julkaisemisella ja kasteella ei siis ole mitään tekemistä keskenään. Kastaessaan lapsen pappi ei todellakaan sano: "minä kastan sinut Elli Eufrosyyneksi", vaan pappi sanoo: te vanhemmat olette antaneet tälle lapselle nimen Elli Eufrosyyne. Pyhässä kasteessa hänet otetaan Kristuksen ja Hänen kirkkonsa yhteyteen...

vanhemmat. kirjoitti:

Ihan vain etunimi/nimet annettiin kastetilaisuudessa, kuten yleensä. Outo on kysymyksesi.

ei ollutkaan niin outo. Oma lapsen lapseni kastettiin ja ilmoitettiin 3 etunimeä ja sukunimi. Lapsen äiti ja isä ovat vain avoliitossa ja oli hyvä kaikkien kuulla, kumman sukunimen lapsi sai. Ja nykyäänhän avioliitossakin olevilla on usein eri sukunimet. On kivempi, että koko nimi kerrotaan kastetilaisuudessa, ettei tarvitse kahvitilaisuudessa supatella, että kummankohan sukunimi sille lapselle nyt sitten tuli. Olen nimittäin ollut sellaisissakin ristiäisissä ja se oli aika kiusallista...

..... kirjoitti:

ei ollutkaan niin outo. Oma lapsen lapseni kastettiin ja ilmoitettiin 3 etunimeä ja sukunimi. Lapsen äiti ja isä ovat vain avoliitossa ja oli hyvä kaikkien kuulla, kumman sukunimen lapsi sai. Ja nykyäänhän avioliitossakin olevilla on usein eri sukunimet. On kivempi, että koko nimi kerrotaan kastetilaisuudessa, ettei tarvitse kahvitilaisuudessa supatella, että kummankohan sukunimi sille lapselle nyt sitten tuli. Olen nimittäin ollut sellaisissakin ristiäisissä ja se oli aika kiusallista...

Lue lisää

Tuo on niin totta! Kun laitetttiin kerran pikku-Elmerille lomareissulta korttia, oletettiin, että hänelle vanhemmat olisivat antaneet isänsä sukunimen. Vasta myöhemmin saatiin kuulla, että Elmerillä onkin äitinsä sukunimi ja hänen äitinsäkin oli aikoinaan vaihtanut sukunimeään. (Elmerin nimi muutettu).

asiallinen.. kirjoitti:

kysymys, sillä ainakin meidän lapset eivät SAANEET mitään nimeä kasteessa. Itse annoimme nimen, kuten muutkin luterilaiset. Pappi vaan liitit lapsen kastamalla kirkkoyhteisöön. Teillä ilmeisesti joku muu uskonto, kun saitte nimen kastetilaisuudessa.

Lue lisää

siunas ku pappi oli

täällä... kirjoitti:

reagoidaan, on tuo kasteen saama pakanallinen merkitys. Jotkut ovat ihan oikeasti kristittyjä, eikä vain nimellisesti ja heidän korvaansa tuo "lapsi sai kasteessa nimeksi" kuullostaa lähinnä rienaamiselta. Kasteellahan ei ole mitään tekemistä nimen antamisen, julistamisen tai edes vahvistamisen kanssa. Vaan kaste on yksi kirkon sakramenteistä, jossa lapsi liitetään kirkon ja seurakunnan jäseneksi. Lapsi kutsutaan seurakunnan jäseneksi aina omalla nimellään (kastaa ei voi ennen kuin lapselle on nimi annettu = täytetty maistraatin kaavake.), joten nimi on siis annettava ennen kastetta. Tästä syystä papilla on kastekeskustelussa tuo maistraatin kaavake mukanaan, mutta yhtä lailla vanhemmat voivat täyttää ja lähettää tuon kaavakkeen jo ennen ristiäisiä. Niin kuin tekevät ne, jotka eivät kuulu kirkkoon. Ihmisten vieraantuessa kirkosta ja sen opeista, kaste on saanut pakanallisen merkityksen nimenantojuhlana, koska pappi lausuu silloin lapsen nimen ja moni vanhempi "julkaisee" lapsen nimen tällöin ensi kertaa. Usein harhakäsitys on, että kastaminen = nimen antaminen, mikä kertoo kirkon opeista vieraantumisesta. Eihän Johannes Kastajakaan antanut Jeesukselle nimeä. Se on tietysti oma valinta haluaako nimen salata kasteeseen asti, mutta tuolla nimen julkaisemisella ja kasteella ei siis ole mitään tekemistä keskenään. Kastaessaan lapsen pappi ei todellakaan sano: "minä kastan sinut Elli Eufrosyyneksi", vaan pappi sanoo: te vanhemmat olette antaneet tälle lapselle nimen Elli Eufrosyyne. Pyhässä kasteessa hänet otetaan Kristuksen ja Hänen kirkkonsa yhteyteen...

Lue lisää

Luterilainen kirkko muuttaa käytäntöjään ja "perinteitään" jatkuvasti. Nyt on muotia sanoa, vastoin varhaisempaa käytäntöä, että nimeä ei anneta kasteessa. Länsimaisissa kirkoissa (niissä, jotka käyttävät lapsikastetta) on kuitenkin aina ollut tapana, että vanhempien valitsema nimi annetaan lapselle kasteessa. Siitä tulee suomen kieleen etunimeä tarkoittava sana ristimänimi.

Ortodoksisessa kirkossa on taas ennen kastetta erillinen nimenantoseremonia, joka tulisi toimittaa kahdeksantena päivänä syntymästä Kristuksen ympärileikkauksen muistoksi. Käytännössä se meillä Suomessa toimitetaan kuitenkin vasta välittömästi ennen kastetta. Suomen ortodoksisessa kirkossa vauvat kastetaan yleensä 6-8:n viikon ikäisinä niin kuin luterilaisessa kirkossakin on tapana.

Kasteella on luonnollisesti myöskin oma uskonnollinen merkityksesä, mutta se ei kuulu tämän palstan aiheeseen. Siksi en ymmärrä, että rupeat siitä täällä kirjoittamaan. Nimenanto kasteessa on vanha lännen kirkon perinne. Paheksun sitä, että luterilainen kirkko on mennyt tämän tavan muuttamaan. Poistamalla kaikki vanhat perinteet, suurempi kansankirkkomme menettää valtaosan jäsenistään.

..... kirjoitti:

ei ollutkaan niin outo. Oma lapsen lapseni kastettiin ja ilmoitettiin 3 etunimeä ja sukunimi. Lapsen äiti ja isä ovat vain avoliitossa ja oli hyvä kaikkien kuulla, kumman sukunimen lapsi sai. Ja nykyäänhän avioliitossakin olevilla on usein eri sukunimet. On kivempi, että koko nimi kerrotaan kastetilaisuudessa, ettei tarvitse kahvitilaisuudessa supatella, että kummankohan sukunimi sille lapselle nyt sitten tuli. Olen nimittäin ollut sellaisissakin ristiäisissä ja se oli aika kiusallista...

Lue lisää

sukunimisiä, papin tulee ilmoittaa lapsen sukunimi ristiäisissä samaan tapaan kuin pappi ilmoittaa avioliittoon vihkiessään avioparin sukunimet, sen jälkeen, kun hän on julistanut heidät aviopuolisoiksi.

Kasteen sakramentissa käytetään kuitenkin vain ristimänimiä. Se on vanha kristillinen perinne. Vauvan sukunimi voidaan mielestäni parhaiten ilmoittaa ns kasuaalipuheessa, jonka pappi pitää toimituksen jälkeen. Pappi voi vaikka sanoa, että nyt on pieni Matti Ilmari Kurki saanut pyhän kasteen ja te N.N. ja M.M. olette hänen kumminsa jne.

Perinteitten takia olisi hyvä, että kaikki avioliitossa syntyneet laitettaiisin isän sukunimelle, koska meillä on patrilineaarinen sukukäsitys. Aikaisemmin lakikin määräsi niin. Miksihän tuokin laki piti muuttaa?

En huomannut, että tämä oli vanha keskustelu. Kuka laittaa tänne vanhoja juttuja?