Niin se vaan on, meillä ihmisillä on nykyään aivan liikaa vapaa-aikaa ja vapautta joka saa meidät miettimään jonnenjoutavia, me erkaannumme todellisuudesta ja hetkestä liiaksi jos me mietimme liikaa tai elämme unelmissamme tai ajatuksissamme. Maallinen ahkeruus on tärkeintä. Elämäsi tarkoitus on se mitä elämässäsi teet. Jos vain mietit jonnenjoutavia, et ikinä tule saavuttamaan mitään. Jos ihailet tekopyhiä ihmisiä jotka teeskentelevät löytäneensä rauhan laiskottelulla ja jonnenjoutavien mietiskelyllä niin käsityksesi on vinksallaan. Maailmassa tärkeintä on tekeminen ja näkyminen. Mitä enemmän saat aikaiseksi, sen parempi olet ja sen enemmän jätät itsestäsi maailmalle. Sen enemmän olet maailman avuksi, mitä enemmän teet ja ahkeroit. Mitä vähemmän laiskottelet ja mietit turhia, sen parempi ihminen olet. Ihmiset miettivät elämänsä tarkoitusta, jokaisella tuntuu olevan omansa. Sitten he valittavat että tuntuu ettei elämässä ole järkeä. Elämässä ei takuulla ole järkeä jos vain laiskottelee ja on joutilaana ja mietiskelee jotain hölynpölyä. Nykyään kaikki on niin pérkeleen helppoa toisinkuin ennen vanhaan. Ennen vanhaan ei ollut aikaa pohdiskella turhuuksia, mutta nykyään kaikki tuodaan liukuhihnalta ruuasta lähtien ja ihmisille jää aikaa laiskotteluun. Ennen asiat oli paremmin koska ennen ihmiset olivat ahkeria, elämällä ei ole tarkoitusta ilman työtä ja lakkaamatonta kehitystä. Meidän elämän tarkoitus täällä maan päällä ei ole nauttia ja laiskotella ja pohtia turhia. Elämän tarkoitus on se että olet tehokas ja ahkera yksilö, teet paljon työtä ja annat maailmalle paljon. Tärkeintä työtä tehdessä on työ itse, ei omat ajatuksesi. Tärkeintä on se mitä sinä jalostat työhön, ei se mitä mielessäsi tapahtuu kun työtä teet. Mitä väliä teillä on jos te ette anna maailmalle mitään? Teillä ei ole yhtään mitään väliä silloin. Olette vain viemässä maailmalla tilaa ja kuluttamassa maailman energiavaroja. Kun kerran maailma antaa teille itsestään jotain, ja aurinko ja ravinto pitää teidät elossa antakaa te maailmalle jotain älkääkä haaskatko kallista aikaa ja energiaa jonnenjoutavien pohdiskeluun. Menkää töihin tai armeijaan. Armeijassa parasta on se että jokainen laitetaan hommiin, ja siellä olet hyödyksi. Ja siellä on rajat. Ja siellä on kuri. Siellä sinulla on tarkoitus.
Ihmisillä on nykyään aivan liikaa..
40
1089
Vastaukset
- Mitä me olemme
Sillä mitä me olemme ei ole niin väliä tai sillä millaisia persoonallisuuksia tai yksilöitä olemme ei ole väliä. Työ on elämän tarkoitus. Te ette varmaan ymmärrä sitä, ellette oikeasti tee työtä. Työ on todellista, me olemme osa koneistoa. Jos sinulla on paha olo, se on merkki siitä ettet ole tarpeeksi ahkera ja sinulla ei ole tarkoitusta.
- cybo-ceronimo-cabriel-61
Et v o i o l l a vakavissasi?
- bolgrad**
olla ajattelematta yhtään mitään. Olen yrittänyt tyhjentää mieleni, mutta ei onnistu. Vaikka mitä tekisi, ajatukset pyörii päässä. Voi heitä, jotka ajattelee vaan töitänsä.
- Et vieläkään ymmärrä..
Ei mielelläsi tai ajatuksillasi ole väliä johan kerroin ettei ajatuksillasi työtä tehdessä ole väliä vaan itse työllä jolle ajatuksesi annat. Kun teet, et mietiskele. Ajatuksesi on keskittyneinä työhön ja tekemiseen. Et sinä ajatuksiisi keskity ja työn ulkopuoleiseen mielesi sisälle vaan ajatuksesi on keskitetty työhön eikä niitä oikeastaan edes ole, eikä sinuakaan. On vain työ. Mitä enemmän töitä me teemme, sen lujempaa ihmiskunta kehittyy. Niin tekniikan kuin kaiken muunkin saralla. Työtä on loputtomiin, ja kehitys on loputonta. Tässä on meidän ihmisten tarkoitus olla osa koneistoa, ei ajatella vaan tehdä.
- Miten olisi?
Et vieläkään ymmärrä.. kirjoitti:
Ei mielelläsi tai ajatuksillasi ole väliä johan kerroin ettei ajatuksillasi työtä tehdessä ole väliä vaan itse työllä jolle ajatuksesi annat. Kun teet, et mietiskele. Ajatuksesi on keskittyneinä työhön ja tekemiseen. Et sinä ajatuksiisi keskity ja työn ulkopuoleiseen mielesi sisälle vaan ajatuksesi on keskitetty työhön eikä niitä oikeastaan edes ole, eikä sinuakaan. On vain työ. Mitä enemmän töitä me teemme, sen lujempaa ihmiskunta kehittyy. Niin tekniikan kuin kaiken muunkin saralla. Työtä on loputtomiin, ja kehitys on loputonta. Tässä on meidän ihmisten tarkoitus olla osa koneistoa, ei ajatella vaan tehdä.
Jos kumautan sinua vasaralla päähän niin katsotaan mitä ajatuksia se sinussa herättää, ja joka kerta kun lyön sinua vasaralla sinä yrität olla ajattelematta ja tuntematta kipua ja ajatella ettei sitä ole. Jatketaan sitä niin kauan että sinulta lähtee taju tai onnistut. Tai voit odotella kunnes kuolet ja maadut, jonka jälkeen sinä lakkaat olemasta ja ajatuksetkin katoavat. Kun ajattelet, olet, mutta vain jos ajattelet.
- bolgrad**
Et vieläkään ymmärrä.. kirjoitti:
Ei mielelläsi tai ajatuksillasi ole väliä johan kerroin ettei ajatuksillasi työtä tehdessä ole väliä vaan itse työllä jolle ajatuksesi annat. Kun teet, et mietiskele. Ajatuksesi on keskittyneinä työhön ja tekemiseen. Et sinä ajatuksiisi keskity ja työn ulkopuoleiseen mielesi sisälle vaan ajatuksesi on keskitetty työhön eikä niitä oikeastaan edes ole, eikä sinuakaan. On vain työ. Mitä enemmän töitä me teemme, sen lujempaa ihmiskunta kehittyy. Niin tekniikan kuin kaiken muunkin saralla. Työtä on loputtomiin, ja kehitys on loputonta. Tässä on meidän ihmisten tarkoitus olla osa koneistoa, ei ajatella vaan tehdä.
Mutta tälläkin on kaksi puolta (niinkuin kaikella) Mutta nyt en jaksa ajatella. -oikeesti. (nukuin viimeyönä 4h.)
- Aina..
bolgrad** kirjoitti:
Mutta tälläkin on kaksi puolta (niinkuin kaikella) Mutta nyt en jaksa ajatella. -oikeesti. (nukuin viimeyönä 4h.)
Mikä on esimerkiksi painovoiman olemassolon toinen puoli? Minä en usko että asioilla on kaksi puolta, on vain asioita jotka sekoitetaan toiseen asiaan ja ymmärretään nämä saman asian kahtena eri puolena vaikka kyse on kahdesta eri asiasta. Mutta oikeastaan tälläkään keskustelulla ei ole väliä, vain työllä on väliä. Ja jos olet ikinä töitä tehnyt, ymmärrät että kun teet ja keskityt työhön ajatuksillasi ei oikeastaan ole väliä vaan itse työllä. Jos ajattelet töitä, et tee töitä. Työpäivän jälkeen voit ajatella vain työtä mutta silloin ajattelet etkä tee töitä. Liikuntakin on työtä ja hyväksi ihmiselle. Ihminen on tehty töihin, elämäntarkoitus on hyvin yksinkertainen ja itseasiassa suuri osa ihmisistä elääkin tarkoitusta johon ihminen luotu ajattelematta sitä. Viisasta. Uhrautua työlle ja unohtaa itsensä.
- kokija
Hyvin konfutselainen näkemys. Sitä esiintyy myös Intiassa karmajooga-nimellä. Kaikki annetaan työlle, "oma" itse ja ajatukset unohdetaan. Konfutselaisen sovinnaisuuden ja karmajoogan vastapainoksi on kehitetty taolaista rajat rikkovaa näkemystä. Nykyään työelämän johtotasolla on kova sana ns. taolainen johtaminen. On kehitetty johtamisen taoa ja luovuuden taoa. Tällöin perinteinen työnteko ja luova mietiskelevä ongelmanratkaisu yhdistyvät. Työnteko tehostuu entisestään luovuuden kärsimättä.
- Aloittaja
Itseasiassa ei, ne keskittyvät liikaa ideologiaansa ja keskittyvät unohtamaan ajatuksiaan tai ajatuksiinsa työtä tehdessä sen sijaan että tekisivät työtä. Karmajoogakin on eri asia, karmajoogassa pääpaino on mietiskelyssä työtä tehdessä. Kun ihminen todella tekee työtä, ihminen tekee eikä ajattele ajatuksiaan samalla yrittäen tehdä työtä, ikäänkuin on työ. Konfutselaisuus / karmajooga ideologiana on kuitenkin parempi kuin pelkkä laiskottelu ja mietiskely. Vain itse työ on tärkeintä ja se kuinka tehokkaasti se tehdään. Ei ajatukset työtä tehdessä.
- Ideologia on siinäkin..
Aloittaja kirjoitti:
Itseasiassa ei, ne keskittyvät liikaa ideologiaansa ja keskittyvät unohtamaan ajatuksiaan tai ajatuksiinsa työtä tehdessä sen sijaan että tekisivät työtä. Karmajoogakin on eri asia, karmajoogassa pääpaino on mietiskelyssä työtä tehdessä. Kun ihminen todella tekee työtä, ihminen tekee eikä ajattele ajatuksiaan samalla yrittäen tehdä työtä, ikäänkuin on työ. Konfutselaisuus / karmajooga ideologiana on kuitenkin parempi kuin pelkkä laiskottelu ja mietiskely. Vain itse työ on tärkeintä ja se kuinka tehokkaasti se tehdään. Ei ajatukset työtä tehdessä.
Heidän hömppä ideologiansa on siinäkin mielessä eri että he sitten kuitenkin mietiskelyn lisäksi antavat työlle jotain ylimääräisiä tai yliluonnollisia merkityksiä tai päämääriä kuten valaistuminen ja karma ym. ja kaikki se on pois itse työn tekemisestä ja tehokkuudesta, se että siitä yritetään tehdä liian syvällistä ja antaa sille jotain muita tarkoituksia kuin itse työn tulos ja tehokkuus. Karmaa ei ole. Näkemys on materialistinen.
- kokija
Ideologia on siinäkin.. kirjoitti:
Heidän hömppä ideologiansa on siinäkin mielessä eri että he sitten kuitenkin mietiskelyn lisäksi antavat työlle jotain ylimääräisiä tai yliluonnollisia merkityksiä tai päämääriä kuten valaistuminen ja karma ym. ja kaikki se on pois itse työn tekemisestä ja tehokkuudesta, se että siitä yritetään tehdä liian syvällistä ja antaa sille jotain muita tarkoituksia kuin itse työn tulos ja tehokkuus. Karmaa ei ole. Näkemys on materialistinen.
" Karmaa ei ole. Näkemys on materialistinen. " Ei haittaa. Materialistikin valaistuu kun lopettaa itsensä ajattelemisen ja tosiaan keskittyy työhön. Silloin ihmisestä tulee työ, hän samaistuu täysin työhönsä. Ei ole merkitystä sillä uskooko jumaliin/Jumalaan. Itse asissa aivan loppuvaiheissa uskomukset on heitettävä, ajatukset samoin. Itsensä unohtaminen keinolla tai toisella on olennaista. Kaikkien uskomusten poisheittäminen on sitä nykyhetkessä elämistä. Voihan niitä käyttää mutta ne eivät ole minä. Minä en ole ruumis, en ole tunne, en ole ajatus, en ole mitään mitä voidaan kuvitella. Äärimmilleen viety fyysinen työ voi tarjota joillekin yllättävän tuloksen.
- Taivahan tosi!
Minusta se oli hyvin Scandinaavilainen näkemys.
- Juurikin noin
kokija kirjoitti:
" Karmaa ei ole. Näkemys on materialistinen. " Ei haittaa. Materialistikin valaistuu kun lopettaa itsensä ajattelemisen ja tosiaan keskittyy työhön. Silloin ihmisestä tulee työ, hän samaistuu täysin työhönsä. Ei ole merkitystä sillä uskooko jumaliin/Jumalaan. Itse asissa aivan loppuvaiheissa uskomukset on heitettävä, ajatukset samoin. Itsensä unohtaminen keinolla tai toisella on olennaista. Kaikkien uskomusten poisheittäminen on sitä nykyhetkessä elämistä. Voihan niitä käyttää mutta ne eivät ole minä. Minä en ole ruumis, en ole tunne, en ole ajatus, en ole mitään mitä voidaan kuvitella. Äärimmilleen viety fyysinen työ voi tarjota joillekin yllättävän tuloksen.
"Ei haittaa. Materialistikin valaistuu kun lopettaa itsensä ajattelemisen ja tosiaan keskittyy työhön. Silloin ihmisestä tulee työ, hän samaistuu täysin työhönsä. " Älä sekoita tähän hölynpölyä. Työ on itse tarkoitus eikä mielikuvitukselliset pilvilinnat valaistumisista, ei edes oma itse vaan itse työ. Silloin ei tajua ideologiaa jos siitä yrittää tehdä hengellistä tai uskoo valaistumiseen johon työstä olisi apua. Kyseessä on täysin simppeli ja arkipäiväinen asia: Työ. Mene töihin ja elä elämääsi, tee työtä niin paljon kuin voit ja anna siitä maailmalle. Älä liitä työhön mitään muuta, älä satuja valaistumisesta karmasta tai turhia syvällisyyksiä sillä silloin et tajua työn merkitystä tai tee työtä täydellä tehokkuudella. Ideologia on poikkeuksellinen, sillä siinä ei ole mitään hengellistä ja siinä tämän juju onkin sillä mehän etsimme elämän tarkoitusta mitä erilaisimmista hengellisistä ideologioista ufoista karmaan ja valaistumiseen ja vaikka mihin. Oletko koskaan käynyt katsomassa pyramideja? Siinä on rakennuksia jotka ovat ihmetyttäneet tiedemiehiä ja muita asiasta tietäviä suunnattomasti, mm miten on mahdollista että sen aikaiset ihmiset saivat ylipäätään sellaisia rakennettua. Vastaus on työ. Pyramideja ei rakenneta yksin, mutta pyramidit on rakennettu työllä. Ja mitä enemmän me rakennamme ja työtä teemme ja mitä enemmän ihmisiä yhteistyössä sitä tekee, sen nopeammin maailma kehittyy. Itsensä unohtaminen ei ole olennaista, vain itse työ. Jolloin ei tarvitse miettiä itsensä unohtamista koska antaa kaikkensa työlle. Ihmisen ajatuksilla on väliä siinä määrin, mitä ihminen antaa työlle. Vahva käsitys itsestä ja asioista on eduksi, järki siitä kuinka työ tehdään tehokkaasti ja kuinka tulosta tehdään. Toki, Jumalaan uskominen on myös ihan ok kunhan työ pysyy olennaisena ja tärkeänä. Et ole ajatus, mutta ajattelet. Jokin ajattelee, sinussa on siis jotain joka ajattelee, olet ajattelija ja yksilökin. Jos lyön sinua vasaralla päähän, tunnet kipua sen sijaan että jokin toinen ihminen tuntisi. Eräs brittiläinen ystäväni sanoi viisaasti: "If someone says he doesn't exist, offer to hit him with a hammer. Pain proves we exist." Lausetta voisi jatkaa.. As long as we exist and as long as we realize our existence and power we can work. On kaksi asiaa jotka ovat varmoja, se että ajattelet ja olet kun luet tätä ja se että olet yksilö. Itämaisiin uskontoihin tukeutuvia kehotan alkaa itsensä ystäväksi ja huomaamaan tosiasiat omasta olemassaolostaan ja siitä että niin kauan kuin he ovat olemassa, ei ajattelu lakkaa. Tervettä rationaalisuutta heille ja maan pinnalle palaamista. Filosofit ovat ratkaisseet jo useat pulmat joihin edelleen monet sivistymättömät uskovat. Jos ihmiset tuhoutuvat, vain silloin he lakkaavat olemasta ja silloinkaan ei ole mitään mikä tiedostaisi sen, koska ei ole kokijaa, ei ajattelijaa, ei tuntijaa, ei mitään. Mikään ei silloin tarvitse ravintoa, ei energiaa, ei unta. Mikään ei tunne kipua, ei ole mitään mikä tuntisi tai johon kipu kohdistuisi. Silloin on kuollut. Mutta jos me elämme iänkaikkisesti, emme kuole koskaan. En minä Jumalaa kiellä. Elämäntarkoitus on silti työ. Rationaalinen ajattelu on tärkeää ja tietoisuus itsestä ja omista vahvuuksista, uskomuksista ja itsestä sillä siitä on apua työssä ja siitä kuinka tehokkaasti sitä voit tehdä. Tehokasta työtä on se kun jokainen laitetaan työhön joka tukee omia vahvuuksia ja noh ei puhuta edes uskomuksista vaan puhutaan tiedosta itsestä. Esimerkiksi tiedosta siitä että on tieteellisesti lahjakas.
- kokija
Juurikin noin kirjoitti:
"Ei haittaa. Materialistikin valaistuu kun lopettaa itsensä ajattelemisen ja tosiaan keskittyy työhön. Silloin ihmisestä tulee työ, hän samaistuu täysin työhönsä. " Älä sekoita tähän hölynpölyä. Työ on itse tarkoitus eikä mielikuvitukselliset pilvilinnat valaistumisista, ei edes oma itse vaan itse työ. Silloin ei tajua ideologiaa jos siitä yrittää tehdä hengellistä tai uskoo valaistumiseen johon työstä olisi apua. Kyseessä on täysin simppeli ja arkipäiväinen asia: Työ. Mene töihin ja elä elämääsi, tee työtä niin paljon kuin voit ja anna siitä maailmalle. Älä liitä työhön mitään muuta, älä satuja valaistumisesta karmasta tai turhia syvällisyyksiä sillä silloin et tajua työn merkitystä tai tee työtä täydellä tehokkuudella. Ideologia on poikkeuksellinen, sillä siinä ei ole mitään hengellistä ja siinä tämän juju onkin sillä mehän etsimme elämän tarkoitusta mitä erilaisimmista hengellisistä ideologioista ufoista karmaan ja valaistumiseen ja vaikka mihin. Oletko koskaan käynyt katsomassa pyramideja? Siinä on rakennuksia jotka ovat ihmetyttäneet tiedemiehiä ja muita asiasta tietäviä suunnattomasti, mm miten on mahdollista että sen aikaiset ihmiset saivat ylipäätään sellaisia rakennettua. Vastaus on työ. Pyramideja ei rakenneta yksin, mutta pyramidit on rakennettu työllä. Ja mitä enemmän me rakennamme ja työtä teemme ja mitä enemmän ihmisiä yhteistyössä sitä tekee, sen nopeammin maailma kehittyy. Itsensä unohtaminen ei ole olennaista, vain itse työ. Jolloin ei tarvitse miettiä itsensä unohtamista koska antaa kaikkensa työlle. Ihmisen ajatuksilla on väliä siinä määrin, mitä ihminen antaa työlle. Vahva käsitys itsestä ja asioista on eduksi, järki siitä kuinka työ tehdään tehokkaasti ja kuinka tulosta tehdään. Toki, Jumalaan uskominen on myös ihan ok kunhan työ pysyy olennaisena ja tärkeänä. Et ole ajatus, mutta ajattelet. Jokin ajattelee, sinussa on siis jotain joka ajattelee, olet ajattelija ja yksilökin. Jos lyön sinua vasaralla päähän, tunnet kipua sen sijaan että jokin toinen ihminen tuntisi. Eräs brittiläinen ystäväni sanoi viisaasti: "If someone says he doesn't exist, offer to hit him with a hammer. Pain proves we exist." Lausetta voisi jatkaa.. As long as we exist and as long as we realize our existence and power we can work. On kaksi asiaa jotka ovat varmoja, se että ajattelet ja olet kun luet tätä ja se että olet yksilö. Itämaisiin uskontoihin tukeutuvia kehotan alkaa itsensä ystäväksi ja huomaamaan tosiasiat omasta olemassaolostaan ja siitä että niin kauan kuin he ovat olemassa, ei ajattelu lakkaa. Tervettä rationaalisuutta heille ja maan pinnalle palaamista. Filosofit ovat ratkaisseet jo useat pulmat joihin edelleen monet sivistymättömät uskovat. Jos ihmiset tuhoutuvat, vain silloin he lakkaavat olemasta ja silloinkaan ei ole mitään mikä tiedostaisi sen, koska ei ole kokijaa, ei ajattelijaa, ei tuntijaa, ei mitään. Mikään ei silloin tarvitse ravintoa, ei energiaa, ei unta. Mikään ei tunne kipua, ei ole mitään mikä tuntisi tai johon kipu kohdistuisi. Silloin on kuollut. Mutta jos me elämme iänkaikkisesti, emme kuole koskaan. En minä Jumalaa kiellä. Elämäntarkoitus on silti työ. Rationaalinen ajattelu on tärkeää ja tietoisuus itsestä ja omista vahvuuksista, uskomuksista ja itsestä sillä siitä on apua työssä ja siitä kuinka tehokkaasti sitä voit tehdä. Tehokasta työtä on se kun jokainen laitetaan työhön joka tukee omia vahvuuksia ja noh ei puhuta edes uskomuksista vaan puhutaan tiedosta itsestä. Esimerkiksi tiedosta siitä että on tieteellisesti lahjakas.
Hieno juttu. Kyllä asiat vielä selkiävät kun teet parhaasi mitä kulloinkin sitten teetkin.
- enää lukea
kokonaan. Työpäivä alkoi 06:00. Päättyi 5 min. sitten. On sitä niin vitusti meikälläkin vapaa-aikaa. Kun vaan keksisi mihin sitä käyttäisi.
- maristronautti
Ihmisen arvo ei ole tuottavuudesta kiinni. Ei pitäisi olla. Olen tehnyt koko ikäni kovasti töitä, enkä koe, että olen töitteni vuoksi pätkääkään parempi ihminen. On hyvä toki tehdä työtä, en väheksy sitä. Mutta ihminen on ensisijaisesti ihminen, rakkauden arvoinen. Riippumatta mistään. Eikä toisen ihmisen tapaa elää voi oikein mitätöidä sanomalla, että se on "jonnenjoutavaa" tai "vinksallaan". Jos on kaksi ihmistä, joista toinen on kovin työteliäs ja ahkera, mutta paheksuu eritavalla eläviä ja kohottaa itsensä arvoon arvaamattomaan ja toinen ei niin ahkera, vaan syvällinen pohtija, joka antaa arvon jokaiselle ihmiselle ja kunnioittaa kaikkea elämää ja erilaisia tapoja elää, on tunnustettava, että väkisinkin nostan hattuni korkeammalle jälkimmäisen ihmisen edessä. Vaikka pyrkisinkin rakastamaan ja arvostamaan molempia. Mutta tämähän oli vain minun pieni ajatukseni tästä. Ei ehdoton totuus. Salli ihmeessä itsellesikin pieni laiskotteluhetki silloin tällöin. Se auttaa sinua näkemään maailman hieman "kevyemmin".
- Tuossa
Työn pointti ei olekkaan ollut se että olisit parempi ihminen tai kokisit olevasi. Työn pointti ei ole ihmisen arvo. Elämän tarkoitus on ikäänkuin se ettei sitä ole vaikka kuinka pohtisit. Tästä syystä on vain uskomuksia elämäntarkoituksesta, tuhansia erilaisia. Vaikka itse elämäntarkoitus onkin vain tehdä työtä. Olet antanut maailmalle jokatapauksessa tekemällä töitä. Olisit voinut varmasti tehdä vieläkin enemmän töitä. Entä nyt, mietit jälkeenpäin työntekoa mutta et tee itse työtä miettiessäsi sitä. Pointti on tekeminen, ei ajatteleminen ja siinä on elämäntarkoitus ja siitä sanonta: Vierivä kivi ei sammaloidu. Jos taas vääriä tapoja ei mitätöi, ei osaa antaa arvoja oikeille tavoille. Jos et mitätöi mitään, käsityksesi oikeasta ja väärästä on hämärtynyt. Esimerkissäsi vikaan menee siinä että työteliäs ihminen korostaa itseään työllä, ei työtä, senkin ajan voisi käyttää työn tekemiseen. Itsensä korostaminen on siinä tavallaan ylimääräistä, mutta hän on sentään tehnyt työtä joten itsensäkorostaminen sillä ei tee työstä yhtään huonompaa. Työssähän edelleen tekeminen on tärkeintä, ei ajattelu, eikä ihminen itse vaan olla osa koneistoa ja tuottaa. Laiskottelija taas ei ole tehnyt mitään vaan keskittynyt pohtimaan jonnenjoutavia, mystistä elämäntarkoitusta. Sellaisia laiskottelijoita ja mietiskelijöitä maailma on pullollaan ja mikä parasta, tuhansine erilaisine "arvoineen" (lue uskomuksineen elämäntarkoituksesta ja muusta hömpästä) joka on ristiriidassa sen kanssa että ei elämäntarkoitus löydy mietiskelemällä joutavia, elämäntarkoitus on tässä ja nyt, työssä. Toivottavasti edes muutama ymmärsi pointin, elämäntarkoitusta ei saavuteta pohdiskelemalla. Elämällä ei ole mitään maagista kaikille samaa tarkoitusta. Elämäntarkoituksia eivät myöskään ole tuhannet erilaiset keskenään ristiriitaiset maagiset uskomukset elämäntarkoituksesta. Elämän tarkoitus ei ole turha pohtiminen, se pohtiminen ei viimekädessä johda mihinkään muuhun kuin uusiin uskomuksiin jotka eivät ole elämäntarkoitus. Elämän tarkoitus on työ. Työ tuo elämän tarkoituksen, kun teet jotain sinulla on tarkoitus. Työtä vieroksuvat voivat toki jatkaa uskomuksiaan mystiikkaan ja maagisiin elämäntarkoituksiin ja toivoa että nämä mielikuvat tuovat onnen vaikka sitten nirvanasta ja antaa muiden tehdä työt ja käyttää maapallon ravintoa laiskotteluunsa mutta tällä tavalla he eivät ikinä tarkoitustaan löydä. Työ ja ahkeruus on elämän oikea tarkoitus, se joka tekee onnelliseksi. Työtä ei kuitenkaan tulisi tehdä tullakseen onnelliseksi niin ettei tulisi keskityttyä työhön. Työ on kahdenkauppa jossa ahkeroitsija ja ihmiskunta hyötyvät. Työ on itsensä toteuttamista ja voimavarojensa hyödyntämistä hukkaamisen sijaan.
- E.K.
Entä se tilanne, että et pystyisi enään töitä tekemään vaikka sairauden johdosta? Olisitko sitten mielestäsi turha ihminen kun elämässä ei kenties enään olisi kuin aikaa ajatella. Tosin silloinhan sinulla olisi työllistävä vaikutus, sinun ansiosta lääkäreillä, fysioterapeuteilla, sairaanhoitajilla, psykologeilla ja sosiaalityöntekijöillä olisi töitä riippuen tilanteesta.
- Edellä..
Sairastuminenhan ei ole omaa syytä, eikä sitä voi laskea laiskotteluksi jos ei vain voi tehdä töitä. Samoin jos on hyvin vanha. Vaikka itsensä tähden siinä tapauksessa teettää muille työt kun ei itse voi niitä tehdä, tilanteessa jossa työtä tekevä ja työhön kykenevä kohtaa henkilön joille voi valita tehdä töitä on asia tietenkin eri. Olisi melkoista rasismia sanoa että kaikki sairastuneet ja työhön kykenemättömät olisivat tarpeettomia, kuulostaa natsistiselta. Heidän tapauksessa asia on tietenkin ajateltava hieman toisin jos he eivät voi ja tämä on tahdosta riippumatonta. Sairaita tulee kunnioittaa, mm. siksi jos he ovat menettäneet työkykynsä. Eläkkeellä olevista ja sairaista juuri usein tuntuu että he ovat tarpeettomia tai vähempi arvoisia koska he eivät voi tehdä töitä joka tekee tarpeelliseksi ja tuo elämäntarkoituksen. Työhönkykenemättömät voivat tosin keksiä kaikenlaista virikettä johon keskittyä ja josta olisi hyötyä myös yhteiskunnalle ja heille itselleen, sen sijaan että olisivat vain jouten jos haluavat että elämällä on tarkoitus. Mielestäni itsensätoteuttaminen kuuluu ihmisen tarpeisiin ja työn tekeminen on osa itsensä toteuttamista. Elämäntarkoituksen suhteen voi olla vähän niin että mitä enemmän sitä pohtii, sen kaukaisemmalta se tuntuu. Raamatusta löytyy paljon kohtia joissa jumala kehoittaa tekemään työtä. Olihan aiemmin myös kristittyjä joille tärkeintä oli nimenomaan työnteko ja se oli heidän ideologiansa rukoilemisen ohella. Lähimpänä omaa ideologiaani on juuri se.
- Aloittaja
Edellä.. kirjoitti:
Sairastuminenhan ei ole omaa syytä, eikä sitä voi laskea laiskotteluksi jos ei vain voi tehdä töitä. Samoin jos on hyvin vanha. Vaikka itsensä tähden siinä tapauksessa teettää muille työt kun ei itse voi niitä tehdä, tilanteessa jossa työtä tekevä ja työhön kykenevä kohtaa henkilön joille voi valita tehdä töitä on asia tietenkin eri. Olisi melkoista rasismia sanoa että kaikki sairastuneet ja työhön kykenemättömät olisivat tarpeettomia, kuulostaa natsistiselta. Heidän tapauksessa asia on tietenkin ajateltava hieman toisin jos he eivät voi ja tämä on tahdosta riippumatonta. Sairaita tulee kunnioittaa, mm. siksi jos he ovat menettäneet työkykynsä. Eläkkeellä olevista ja sairaista juuri usein tuntuu että he ovat tarpeettomia tai vähempi arvoisia koska he eivät voi tehdä töitä joka tekee tarpeelliseksi ja tuo elämäntarkoituksen. Työhönkykenemättömät voivat tosin keksiä kaikenlaista virikettä johon keskittyä ja josta olisi hyötyä myös yhteiskunnalle ja heille itselleen, sen sijaan että olisivat vain jouten jos haluavat että elämällä on tarkoitus. Mielestäni itsensätoteuttaminen kuuluu ihmisen tarpeisiin ja työn tekeminen on osa itsensä toteuttamista. Elämäntarkoituksen suhteen voi olla vähän niin että mitä enemmän sitä pohtii, sen kaukaisemmalta se tuntuu. Raamatusta löytyy paljon kohtia joissa jumala kehoittaa tekemään työtä. Olihan aiemmin myös kristittyjä joille tärkeintä oli nimenomaan työnteko ja se oli heidän ideologiansa rukoilemisen ohella. Lähimpänä omaa ideologiaani on juuri se.
Mene muurahaisen luo laiskuri; katso sen teitä ja viisastu. Muurahainen on omassa tehtävässään etevä ja ahkera. Muurahainen on motivoitunut. Muurahainen on olemassa tehdäkseen yhteisölle jatkuvia palveluksia. Muurahainen on myös Raamatun antama esikuva. Ehkä ne eivät opi niin hyvin, mutta aikeet ovat lujat ja oikeat. Ne rakentavat pesää ja puolustavat sitä.
- Auschvits-Birkenau
Arbeit macht frei! :D
- Taivahan tosi!
Kirjoitat hyveestä. On aivan totta se mitä kirjoitat. Liika vapaa-aika tuottaa tee-se-itse filosofeja. Nämä "filosofit" täyttävät palstoja hölmöillä ajatuksillaan jotka ovat kuin suoraan mielenterveysopin käsikirjasta. Ahkera, työteliäs ihminen oppii arvostamaan elämässään suoruutta ja mielenlujuutta ja oppii erottamaan oikean ja väärän toisistaan.
- arjuuna
Joka ruokkii ihmisessä olevaa phuuden keskusta,joka on ollut luomassa tätä hirvittävää maailmaa. Tuo sinun mallisi on ihmisen taluttamista kuin pässiä teuraalle Pitää tehdä mitä käsketään,ilman oikeuksia ja vapautta Tuota mallian on kokeiltu maailmasssa ja yritään vieläkin toteuttaa Imiset ovat kovan taistelun seurausena saaneet vapaudensa ja oikeudensa eikä niistä pidä luopua Nykypäivän ihminen,on tietoyhteiskunnan ansosta jo niin valveutunut,ettå paluu tuohon vanhaan ei onnistu
- Laiskottelu sitä ruokkii
Laiskottelu tätä maailmaa ruokkii, se että kaikki on toisille valmista ja mitään ei tehdä. Ennen aikaan tehtiin päivät pitkät töitä ja kaikki ei ollut niin helppoa. Taidat olla mainitun kaltainen tee-se-itse filosofi, ei ihmekkään jos maailma tuntuu tarkoituksettomalta sinulle. Ihmisellä on vapaus tehdä työtä, jos elämälleen tarkoituksen haluaa jonka siis työ antaa. Jos työn teon malli ja ahkeruus olisi maailmassaa voimassa, ei tavoiteltaisi helppoa rahaa ja laiskoteltaisi. Työn teon mallia löydät entisajoilta kun asiat olisivat paremmin.
- arjuuna
En kiellä työtä,sillä se terveydenkin kannalta tärkeää Kiellän vain sen orjamaisen teettämisen,joka tuottaa ihmiselle vain kärsimystä. Tämänkin päivän työelämässä pikku hitlerit kiusaavat työntekijöitä,kun eivät ylemmilleen uskalla protestoida niin purkavat kiukkunsa alaisiinsa edenkin vaisvaltaisiia aloilla tämä on kohtuutonta Juuriri nämä kiusatut työntekijät ovat jäämässä ennenaikaiselle eläkkeelle
- Sivari 80
Sivarina on kiva olla, eikä ole tarvinnut käydä homokoulua, niinkuin armeija on.
- Vänkis
Länsimaisen ihmisen suurin ongelma alkaa olla se, että ei ole enää TODELLISIA ongelmia, joka voi johtaa suureen rappioon ja länsimaisen elämäntavan tuhoutumiseen!!! Että sellanen "ennustus". Mutta ihan oikeesti olen itsekin vähän sitä mieltä, että nykyihmisellä esim. täällä Suomessa elämä alkaa olla liian helppoa. Ihminen ei enää karaistu samalla tavalla kuin ennen muinoin. Ja kun ei karaistu, niin ei kestä enää edes vähäisiäkään vastoinkäymisiä. Mennään ja tapetaan muut ja itsensä jonkun kalapuikon takia. Huomaan sen itsessäkin, että murehdin aivan suotta sitä, että tilillä ei ole palkkapäivänä kuin ehkä muutama satku enää jäljellä. Joillakin ihmisillä on alle euro päivässä millä pitäisi tulla toimeen. Itseasiassa taidan olla rikkaampi kuin yli 90% ihmisistä? Ja mäkin olen laiska tekemään "oikeeta" työtä. Tiedostan kyllä, että kannattaisi tehdä välillä ihan kunnollista ruumiillistakin työtä. Viljelis tai kalastelis. Rakentais puusta tai muusta. Terve sielu, terveessä ruumiissa. Niinhän se täällä aina menee. Hirvittää katsoa näitä siistin sisätyöntekijöitä parinkymmenen vuoden päästä. Niillä on varmasti ainakin selkä muussina viimestään siinä vaiheessa. Itsekin alan olla hajoamispisteessä nyt nelikymppisenä. No, mulla on kyllä ollut vitsausta vitsauksen perään viimeset 20 vuotta.
- bolgrad**
Hän on aloittanut työt jo lapsena ja tekee yhä, vaikka olisi voinut olla eläkkeellä yli kymmenen vuotta. Raskasta työtä... selkä mennyt, olkapään lihaskalvo revennyt, kulumia ym. Miksi hän ahkeroi niin paljon? kenen hyväksi hän töitä tekee? Omaisuutta ei kuitenkaan mukaansa saa ja kukaan ei nosta työn raskaan raatajaa korokkeelle, ei edes omat lapset. - Me vaan ihmetellään, eikö nyt jo voisi lopettaa ja nauttia elämästäkin? Vaikka joutuisi jostain luopumaankin, kuten isosta talosta. Kyllä se on niin, että pitää löytää työn, huvin, levon ja ajattelun tasapaino. Kaikkea vähän kerrallaan säännöllisesti ja kohtuudella nautittuna.
- Niin se on hyvä
Eikö hänen olisi aika jäädä eläkkeelle jos hän on vanha ja sairas? No asenne on oikea, tehdään työtä niin kauan kuin voidaan. Koska työ antaa elämän tarkoituksen laiskottelun sijaan, hän työskentelee edelleen kuten moni muu ahkera saman ikäinen. Yleensä työtä tehdään työn hyväksi, ja työn takia ahkeroidaan. Kun elämällä on tarkoitus, siis työ. On elämä nautinnollisimmillaan. Mitä enemmän töitä teet, sen enemmän ahkeroit ja sen hyödyllisempi olet maailmalle.
- bolgrad**
Niin se on hyvä kirjoitti:
Eikö hänen olisi aika jäädä eläkkeelle jos hän on vanha ja sairas? No asenne on oikea, tehdään työtä niin kauan kuin voidaan. Koska työ antaa elämän tarkoituksen laiskottelun sijaan, hän työskentelee edelleen kuten moni muu ahkera saman ikäinen. Yleensä työtä tehdään työn hyväksi, ja työn takia ahkeroidaan. Kun elämällä on tarkoitus, siis työ. On elämä nautinnollisimmillaan. Mitä enemmän töitä teet, sen enemmän ahkeroit ja sen hyödyllisempi olet maailmalle.
oli isälläni tapa sanoa. Mutta työtä on niin monenlaista. Jopa ajattelu on jollekkin työtä. omassa työssäni päiväkodissa pitää ajatella kokoajan itse työtä... ja siinäkin itse työ on oikeastaan se ajattelu; Mikä on kenenkin lapsen kohdalla järkevin tapa toimia. Ilman ajattelua tekisimme työmme vain rutiininomaisesti vailla yksilöllistä kasvatusta : ( (natseja) Mieheni ei tarvi työssään kun rutiinin... Mutta oikeesti... työ ja ahkeruus on hyviä asioita, mutta ei työ saa olla koko elämä.
- zigi
Kauheen selkeesti tulee vaan mieleen just vanhat ajat kun ihmisellä ei ollut arvoa muuten kuin tekemisen kautta. Ei tää mitään uutta ole, vaikkei ollut kai tarkoituskaan. Työ oli ennen ja jälkeen sotien ainut itseisarvo, koska kunnanelätiksi joutumista pelättiin kuin ruttoa. Jokaisen piti pärjätä päänsä. Ei se kyllä sitten ihan noin mustavalkoista ollut. Kun miehet palasivat rikkinäisinä sodasta esim. niin kova työ piti kaiken tuskan pois. Ja maan ja oman elämän jälleenrakennus piti aloittaa ihan kiireimmän kaupalla. Ei siinä käyty traumoja läpi. Me vaan ollaan niiden jälkeläisiä joilla ei ollut mahdollisuutta käydä omia tuskiaan sodan jälkeen läpi. Ei siitä kyllä ihannetta kannata tehdä:)
- Aloittaja
Kun kerran työ on elämäntarkoitus, on ihmisen arvo suurimmillaan työssä. Ei ihmisellä ole arvoa ilman tarkoitusta, joka on työ. Toki työ voi poistaa pahaa oloa ja tehdä todella onnelliseksi tarkoituksellisuuden myötä. Oman pahan olon poistaminen työllä ei kuitenkaan ole tarkoitus, vaan itse työ.' Tämä on ihmisen ajaton tarkoitus ja sen myötä maailman vieminen eteenpäin. Tarkoitus ymmärrettiin aiemmin paremmin. Vaan ideologia työstä elämäntarkoituksena ei koskaan ole ollut voimassa, vielä. Työtä vain tehtiin ennen enemmän, aikana jolloin ihmiset olivat onnellisempia ja elämä ei ollut tarkoituksetonta. Työtä tehtiin työn vuoksi ja niin sitä tulee tehdäkkin. "Vierivä kivi ei sammaloidu." Elämän tarkoitus on työ.
- minusta.......
Kun ihminen tekee työtä hän oppii (jos ei aikaisemmin ole oppinut)käyttäytymään ja ajattelemaan järkevästi. Hänestä tulee realisti. Liika aika ja liika filosofointi näkyy tälläkin palstalla jälleensyntymisoppiin hurahtaneiden määränä. Minusta ahkeruus on hyve mutta ikävä kyllä tämä nykyinen aika ei useinkaan mahdollista tälläisen hyveen toteutumista. Työttömyyttä ja muuta. Sodan jälkeen kaikki ihmiset suomessa olivat tarpeellisia. Maata piti rakentaa. Se on niin ihmisen omasta mielialasta kiinni miten käsittelee esim. sodan arpia mutta luulen että sodan kokeneet ihmiset ovat paljon "sitkeämpiä" ja näkevät mieluummin asioiden hyvät puolet kuin nämä nykyajan "kersat" jotka repivät pelihousunsa pienestäkin epäonnistumisesta.
- kuolematon sielu
Aloittaja kirjoitti:
Kun kerran työ on elämäntarkoitus, on ihmisen arvo suurimmillaan työssä. Ei ihmisellä ole arvoa ilman tarkoitusta, joka on työ. Toki työ voi poistaa pahaa oloa ja tehdä todella onnelliseksi tarkoituksellisuuden myötä. Oman pahan olon poistaminen työllä ei kuitenkaan ole tarkoitus, vaan itse työ.' Tämä on ihmisen ajaton tarkoitus ja sen myötä maailman vieminen eteenpäin. Tarkoitus ymmärrettiin aiemmin paremmin. Vaan ideologia työstä elämäntarkoituksena ei koskaan ole ollut voimassa, vielä. Työtä vain tehtiin ennen enemmän, aikana jolloin ihmiset olivat onnellisempia ja elämä ei ollut tarkoituksetonta. Työtä tehtiin työn vuoksi ja niin sitä tulee tehdäkkin. "Vierivä kivi ei sammaloidu." Elämän tarkoitus on työ.
kehittyminen henkisesti eteenpäin. Siihen kuuluu tietenkin työ, yksi jaloimpia töitä on työskentely ihmiskunnan puolesta. Esimerkiksi taiteilija, opettaja, sairaanhoitaja, maanviljelijä... Ihminen joka ei työskentele ihmiskunnan puolesta voisi olla esimerkiksi insinööri joka suunnittelee aseita. Maapallola ollaan vielä mahdollisesti satoja tuhansia vuosia työsarkaa siis riittää meille kaikille jatkossakin.
- Se ei koskaan lopu
kuolematon sielu kirjoitti:
kehittyminen henkisesti eteenpäin. Siihen kuuluu tietenkin työ, yksi jaloimpia töitä on työskentely ihmiskunnan puolesta. Esimerkiksi taiteilija, opettaja, sairaanhoitaja, maanviljelijä... Ihminen joka ei työskentele ihmiskunnan puolesta voisi olla esimerkiksi insinööri joka suunnittelee aseita. Maapallola ollaan vielä mahdollisesti satoja tuhansia vuosia työsarkaa siis riittää meille kaikille jatkossakin.
Hyviä pointteja. Rakentamista ei myöskään tule unohtaa. Rakentaminen ei koskaan lopu. Masentuneille usein suositellaan työtä, sillä se auttaa. Työ antaa elämälle tarkoituksen, auttaa käsittelemään asioita, auttaa voimaan paremmin.
- 666puu
Jatkuva kiire ja stressi työssäni sekä kehno palkka aiheuttivat minulle sen,etten voinut tuntea ns. työniloa,vaikka muuten pidinkin ammatistani.Mahdollisimman pienellä työntekijämäärällä piti tehdä mahdollisimman paljon työtä. Tulos tai ulos. Nyt olen työkyvyttömyyseläkkeellä,ja voin sanoa että tippaakaan ei ole ikävä takaisin työelämään. Jos työ on jollekin se tärkein asia elämässä,ja kaikki muut asiat on työn rinnalla vähempiarvoisia tai humpuukia,niin kyllä raskaat ajat tulee sellaiselle ihmiselle jos hän joskus menettääkin työkykynsä. http://www.youtube.com/watch?v=fL0l6aN_mrU
- Anonyymi
Jeesus mikä typerys olet. Typerykset eivät koskaan ajattele mitään.
- Anonyymi
Höpöhöpö. Elämän tarkoitus kaiken tasapaino. Työn ja levon suhde ennemmin kuin mikään pelkkä työ. Elämän tarkoitus on tietoiseksi tuleminen eikä todellisuuden pakeneminen ja tukahduttaminen vaikka nyt esim. työllä. Aina tulee olla tietoinen siitä mitä tekee, läsnä, eikä tyhmänä ja hulluna vaan painaa eteenpäin mitään miettimättä.
- Anonyymi
> Elämäsi tarkoitus on se mitä elämässäsi teet. Jos vain mietit jonnenjoutavia, et ikinä tule saavuttamaan mitään.
Kaikki mitä tässä maailmassa saa aikaan, tuhoutuu, eikä mitään jää jäljelle. Ajatuksissa on sentään edes teoriassa mahdollisuus saavuttaa jotain pysyvämpää.- Anonyymi
Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi. Osa 2
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18392690/jos-kyseenalaistat-toisten-totuuden-menetat-oman-totuutesi--osa-2
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1273227
- 1091311
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2671275Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.651086Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791051Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr131043IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku54972- 30966
Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie42934- 44839