Ylisuurille eläkkeille eläkekatto

LIISA HYSSÄLÄ Suomeen pitää saada mahdollisimman pian ELÄKKEEN PERUSTEENA OLEVIEN TULOJEN YLÄRAJA eli ELÄKEPALKKAKATTO! Joissakin maissa on - tasaeläkejärjestelmä - eläkekatto - eläkekatto sekä eläkepalkkakatto SUOMESSA EI OLE MITÄÄN KATTOJA YLISUURILLE ELÄKKEILLE! Minkävuoksi? No sen vuoksi tietenkin, että kansanedustajien ja ministeri Hyssälän oma eläke kohtuullistuisi? --- Lilius tulee saamaan 60-vuotiaana puolen miljoonan euron vuotuisen eläkkeen. 10 vuodessa 5 miljoonaa euroa! 20 vuodessa 10 miljoonaa euroa! Tarvitaan eläkekatto, tarvitaan eläkepalkkakatto lilius-eläkkeiden estämiseksi. --- Näin kyseltiin opposition toimesta Eduskunnan kyselytunnilla 1.4.2009 ELÄKEKATTOA SUOMEEN! Annika Lapintie/vas: Herra puhemies! Haluaisin vielä palata tähän, että suomalaisten välinen eriarvoisuus lisääntyy. Tuloerot kasvavat, varallisuuserot kasvavat voimakkaasti, ja vielä eläkkeelläkin varallisuuserot ja tuloerot jatkavat kasvuaan. Tällä hetkellä Suomella ei ole eläkekattoa. Muilla Euroopan mailla on eläkekatto. Meillä 225 eläkeläistä saa yli 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä, ja se on melkein kymmenkertaisesti enemmän kuin keskimääräinen työeläke ja 20-kertaisesti enemmän kuin kansaneläke. Eli onko sitä eläkekattoa tulossa? Aiotteko puuttua siihen? Koetteko tämän epäoikeudenmukaisena? Minusta se on ja suomalaisten mielestä se on epäoikeudenmukaista. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa herra puhemies! Meillä tosiaankin istui vuonna 1985 viimeksi tämmöinen ylieläketyöryhmä, ja tämä työryhmä totesi, että eläkekatto ei ole järkevä tulontasauksen väline siis tässä suomalaisessa järjestelmässä ja että sillä ei tosiasiallisesti saavutettaisi sitä, että tämä tasa-arvo lisääntyisi, koska se ei estä hyvätuloisten korkeampia eläkkeitä. Ne vaan kanavoituvat maksettaviksi muiden järjestelyiden kautta, joiden olemassaolosta ja sisällöstä ei välttämättä ole saatavissa kovin selvää kuvaa. Tämä oli suoraan sen työryhmän muistiosta. Kysymyksessähän on myöskin muita näkökohtia, koska meillä työeläkelainsäädännön uudistamisessa on pidetty hyvin tärkeänä sitä periaatetta, että nämä maksut myöskin sitten tuottavat ihmisille sen mukaisen eläkkeen kuin ihmiset maksavat tätä eläkemaksua. Mutta kuten sanoin, olemme päättäneet, että selvitetään tämä kysymys. Katsotaan, miten se istuisi mahdollisesti (Puhemies: Minuutti on kulunut!) suomalaiseen järjestelmään. En vielä tiedä, mutta asia selvitetään. Mikko Kuoppa/vas: Herra puhemies! On sanottu, ettei voida puuttua saavutettuihin etuihin. Kyllä täällä puututtiin, 400 000:lta kansaneläkkeen pohjaosan saajalta leikattiin pohjaosa pois. Mutta nyt näiden noin 230 kultapossukerhon jäsenen osalta, jotka saavat yli 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä, tähän ei voida puuttua ja väitetään, että tämä vaarantaa koko eläkejärjestelmän. Mielestäni tämä ei vaaranna, jos eläkekatto säädetään, eläkejärjestelmää, mutta tämä vaarantaa kyllä ihmisten oikeudenmukaisuuden tajun pahasti, jos tällaisen epäoikeudenmukaisuuden annetaan olla olemassa. Ovatko nämä kultapossukerholaisten eläkepäivät niin paljon arvokkaampia, että siitä pitää maksaa kymmenen kertaa enemmän eläkettä kuin tavallista keskieläkettä saavalle suomalaiselle palkansaajalle, joka jää eläkkeelle? Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies! Turvaudun siis tähän, mikä on viimeinen selvitys 1985, ja silloin todettiin, että eläkekaton luominen johtaisi korvaavien järjestelyjen syntyyn ja se olisi paljon monimutkaisempaa. Olen hyvin avoin tässä, että tutkitaan ja selvitetään, mikä tämä on, mutta tässä on myöskin aiemmin istunut jo työryhmä elikkä eläketoimikunta 1976, ja se on tullut ihan samaan tulokseen kuin tämä 1985. Tämä ei ole, kuten sanottu, niin yksinkertainen asia. Täytyy laajasti katsoa, mitkä vaikutukset sillä olisi sitten tähän eläkejärjestelmään. Tämä on monissa maissa käytössä, mutta niillä on hyvin erilaiset eläkejärjestelmät kuin Suomessa. Suomalainen työeläkejärjestelmä on toiminut hyvin ja toimii edelleenkin hyvin, mutta (Ed. Tennilä: Eihän se toimi, jos näin isot erot on!) me selvitämme tämän, onko mahdollista ja minkälaisella mallilla, jos on. Jukka Gustafsson/sd: Arvoisa puhemies! Ylisuurten eläkkeitten kohtuullistaminen on tietysti tärkeää. Se on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta tärkeää. Tämän kysymyksen taustallahan on viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtunut tuloerojen voimakas kasvu. Minusta pääongelma palaa itse asiassa tähän tuloerojen kasvuun ja palkkaeroihin. Minusta on tärkeää pyrkiä nämä kohtuuttomat palkkaerot kohtuullistamaan. Sitten toinen peruskysymys liittyy siihen, että nimenomaan nämä ylisuuret eläkkeet kohtaantuvat näille, joista hetki sitten puhuttiin: suuria lisäeläkkeitä, optioita ja muita saaville. Nämä lisäeläkejärjestelmät pitää laittaa järjestykseen, kohtuullistaa. Mitkä ne muodot ja tavat ovat, toivon, että tässä ministeri Hyssälän työryhmässä selvitetään myöskin tätä asiaa. Mutta on tärkeää, että me emme yhteiskunnassa hyväksy sen kaltaista eläkeläisten eriarvoisuutta, joka tämän nykyjärjestelmän pohjalta tapahtuu. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies! Eläkekattoahan voidaan tietysti sitten kiertää yksityisillä vakuutuksilla, erilaisilla ammattisopimuksilla, ja nytkin tapahtuu sitten, että on hyvin monenlaisia sopimuksia, joilla tietysti eläkekattoa voidaan kiertää. Sitten herää kysymys siitä, keillä on niin voimakkaat ryhmät sitten, että he saavat näitä etuja. Nyt on hyvin tasainen järjestelmä, koska kaikilla on sama (Ed. Tennilä: Mikä tasainen?) työeläkkeen mukainen. En puhu nyt muuten kuin yleisesti, yleisesti. (Ed. Tennilä: 40 kertaa enemmän saa Lilius kuin tavallinen keskituloinen!) Mutta sitten jos mennään siihen, että on näitä erillisiä lisäjärjestelyjä, niin niitä saavat yleensä sitten ne, joilla on voimakkaat ryhmät ja voimakkaat edunajajat. Mutta olen sanonut jo monta kertaa, että me selvitämme tämän asian, voidaanko eläkekatto laittaa suomalaiseen järjestelmään vaiko ei. --- Eläkekaton kiertämisen vuoksi Hyssälä ei suosita eläkekattoa? Erillisten lisäjärjestelyjen vuoksi Hyssälä ei suosita eläkekattoa? LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN ELÄKEPALKKAKATTO - eli eläkkeen perusteena olevien tulojen yläraja - eräissä maissa (2009). Belgia 3.907,93 €/kk (eläkekatto 1.840,32 €/kk, kun ei huollettavia) Britannia n. 3.669 €/kk (eläkekatto 2.441,75 €/kk; eläke maksetaan 14 x vuodessa) Italia 7.389 €/kk Itävalta 3.400,84 €/kk (eläkekatto 2,720,67 €/kk; makseaan 14 x vuodessa) Luxemburg 8.413,79 €/kk (eläkekatto 7.011,23 €/kk) Portugali 5.030,64 €/kk (eläkekatto) Ranska 2.859 €/kk (eläkekatto 1.430 €/kk): Arrco: 8.577 €/kk, Agirc: 22.872 €/kk (Pakolliset lisäeläkejärjestelmät: AGIRC ja ARRCO) Ruotsi n. 3.000 €/kk Saksa 5.400 €/kk (vanhat osavaltiot); 4.550 €/kk (uudet) SUOMI EI MINKÄÄNLAISTA KATTOA Norja N. 7.800 €/kk (uudessa eläkejärjestelmässä 2011: n. 5.000 €/kk) Sveitsi 4.500 €/kk (BVG, pakollinen lisäeläke; yleisessä vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmässä (AHV) enimmäiseläke on 1.500 €/kk USA n. 6.717 €/kk (enimmäiseläke 66-vuotiaana eläkkeelle jäävällä vakuutetulla, jonka ansiot ovat koko työhistorian ajan olleet vähintän eläkepalkkakaton suuruiset on noin 1.753 €/kk vuonna 2009) Kanada n. 2340 €/kk (eläkekatto 550 €/kk) (Eläketurvakeskus 9.4.2009) Edellä mainituissa maissa lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkepalkkakattoja tai eläkekattoja on korjattu, uudistettu, kohtuullistettu. Kun Suomessa ei ole minkäänlaisia kattoja, nii niitä voida myöskään uudistaa tai korjata. LIISA HYSSÄLÄ pelkää lisäeläkejärjestelmien eriarvoistavan eläkekattoisia eläkkeitä. Asian voisi myös ajatella siten, että pakollisella lisäeläkejärjestelmällä kohtuullistetaan matalia eläkkeitä. Ylisuuret eläkkeet pitää kohtuullistaa eläkekatolla, arvoisia ministeri Hyssälä. "Suomessa 225 eläkeläistä saa yli 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä, ja se on melkein kymmenkertaisesti enemmän kuin keskimääräinen työeläke ja 20-kertaisesti enemmän kuin kansaneläke." Takuueläkejärjestelmä eli kansaneläke, 500 €, tarvitsee lisäeläkejärjestelmän, jotta se olisi kohtuullinen, jotta sitä ei tarvitse paikata leipäjonossa. Sadan euron korotus takuueläkkeeseen ei ole riittävä.
3192
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

koska rajaa on helppo tilaisuuden tullen hivuttaa alaspäin. Kun oikein huonosti käy eläkekatto saattaa koskea jopa tavallisiakin eläkkeitä. Ajatteleppa kuinka moni työtön esim. elää monta kuukautta Liliuksen suurista tuloistaan maksamilla veroilla. Ne verot otettaisiin muuten meiltä muilta. Siis Suomi tarvitsee rikkaansa. Kateuskohteina ja ennekaikkea veron maksjiksi.

Äänestä
  • Näissä maissa, joissa on eläkekatto tai eläkepalkkakatto eläkkeet ovat Suomen takuueläkettä eli peruseläkettä suuremmat. Suomessa tuo peruseläke on 500 euroa. Taas yksi erikoinen peruste, jolla ylisuuria eläkkeitä kannatetaan: koska rajaa on helppo tilaisuuden tullen hivuttaa alaspäin... Kuka rajaa (mikä tuo raja on, ja kuka päättää rajasta) hivuttaa alaspäin ja miksi? Eläkekatto ei missään nimessä koskisi eläkkeiden alarajaa - ainoastaan ylärajaa, jota Suomessa ei ole. Yksikään työtön ei elä yhtään sekuntia Liliuksen suurista tuloistaan maksamilla veroilla. Sensijaan Lilius ottaa monen työttömän palkat ja työt, kun valtion Fortumin tuotoista hänelle maksetaan 33 milj. euron palkkiot. Liliuksen toimet ovat Fortumin hallituksen suojeluksessa, aiheuttaneet monen pienyrittäjän konkurssin. Esim. kuljetusalan yrittäjät, jotka nyt ovat työttöminä konkurssin tehtyään, pyysivät helpotusta ylihinnoiteltuun energian ja sitä seuraavan energiaveron hintaan. Armoa ei annettu. Liliuksen piti saada "palkkionsa". Jokainen joka maksaa energiastaan Liliuksen putiikin (jossa valtio-omistaja ei päätä) ylihintaa ymmärtää, mistä Lilius ahnehti palkkionsa. Ansiottomina windfall-voittoina sekä ansiottomana sähkön hinnan korotuksena. Vaikka raakasähkön hinta maailman markkinoilla puoliutui, Fortum nosti hintoja. Näin Fortum rahastaa kuluttajien sähköllä optiot saadakseen. Toinen ikävä asia on se, että samaan aikaan kun Fortum maksaa sikapalkkiot johdolle, se lomauttaa ja irtisanoo henkilökuntaa. Näin moni on jotutunut työttömäksi Liliuksen palkkioiden vuoksi. --- Tekniikan Akaatemiston Liitto TEK: Fortumin henkilöstö vetoaa johtoon - mielenilmaisuja ympäri maata 20.9.2006 Fortumin koko henkilöstö on noussut laajassa rintamassa johdon kaavailemia keskittämistoimenpiteitä ja irtisanomisia vastaan. Fortumin hallintoneuvoston kokouksen alkaessa keskiviikkoaamuna 20. syyskuuta ylemmät toimihenkilöt ja toimihenkilöt kokoontuivat mielenilmaisuun Espoossa sijaitsevan pääkonttorin eteen. Paimion, Kurikan, Pudasjärven ja Kuusamon toimipisteissä sekä Naantalin voimalaitoksella henkilöstö pitää keskiviikkona toimintapäivän. Mielenilmauksillaan henkilöstö haluaa viestittää hallintoneuvoston jäsenille, että se ohjaa yhtiön johtoa noudattamaan pääomistaja valtion eduskunnassakin esittämää vaatimusta säilyttää maaseutukunnissa Fortumin asiakas- ja verkkopalvelujen työpaikat. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen sekä Naantalin että Inkoon voimalaitoksen ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt ja konemestarit ovat vedonneet Fortumin johtoon työpaikkojen keskittämistoimenpiteiden ja kaavailtujen irtisanomisten keskeyttämiseksi. Ydinvoimalaitoksen, Naantalin ja Inkoon voimalaitoksen henkilöstö ei voi hyväksyä Fortumin johdon kaavailemaa 100 ylemmän toimihenkilön ja toimihenkilön työpaikkojen pakkosiirtoa Kurikasta, Paimiosta, Kuusamosta ja Pudasjärveltä Espooseen. Henkilöstö on huolissaan myös Fortumin tytäryhtiön Fortum Espoo Oy:n kaavailemista irtisanomisista. Henkilöstö muistuttaa, että eläkkeelle siirtyminen Fortumista on lähivuosina niin suurta, ettei osaavan henkilöstön irtisanomisiin ole mitään syytä. ----- Erittäin moraalintonta on irtisanoa ja lomauttaa henkilöstöä samaan aikaan kun JOHTAJA AHNEHTII MILJOONAPALKKIOT. Valitettavasti valtio-omistaja ei ole ollut ajantasalla sen enempää palkkiojärjestelmän (entinen miljoonaoptiojärjestelmä) kuin ylisuuren eläkkeen estämisessä. Fortumin työntekijät ja toimihenkilöt ovat olleet todelliset vastuunkantajat ilman palkkioita. --- Professori Jarmo Leippiniemi on kanssasi aivan eri mieltä Liliuksen 33 miljoonan euron palkkiosta. Onkohan hän kateellinen vai asiantuntija, jota ei ole kuultu, mutta toivottavasti kuullaan. Älä, Hyvä Ystävä HY, pistä kauteuden piikkiin ihan kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Suomi ei tarvitse ahnehtijoita, jotka ottavat rikkautensa Suomen kansantalouden kustannuksella. Myös Suomen sosiaaliturvan tuho on ökyrikkaiden 0-verotus ja ylisuuret eläkkeet, mikä on myös täysin moraalitonta ja inhimillisten arvojen vastaista. Helsingin kauppakorkeakoulun professori Jarmo Leppiniemi kritisoi voimakkasti energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Mikael Liliuksen saamia palkkioita. Onko hän mielestäsi kateellinen? --- Professori: Liliuksen palkkiot mielettömiä Julkaistu 03.04.2009 Helsingin kauppakorkeakoulun professori Jarmo Leppiniemi kritisoi voimakkasti energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Mikael Liliuksen saamia palkkioita. Liliuksen arvioidaan saaneen Fortum-vuosiensa aikana yhtiöltä palkkaa ja palkkioita yhteensä yli 33 miljoonaa euroa. Lisäksi yleistä keskustelua on aiheuttanut hänen tuleva eläkkeensä. 60 -vuotiaana eläkkeelle jäävän Liliuksen eläke olisi Fortumin vuosikertomuksen tietojen mukaan pelkän palkan perusteella laskettuna yli 40 000 euroa kuukaudessa. MTV3:n Huomenta Suomessa vieraillut Leppiniemi ei pidä huipputuloja perusteltuina. - Mitä Fortumiin tulee, se on vain pohjoismainen, suomalainen yhtiö, jossa on Nokia-luokan korvaukset. Nokia toimii vapaassa kilpailussa koko maailmassa. Sielläkin tällaiset tulot tuntuvat suurilta, minusta tuossa ne ovat mahdottoman kokoisia. * -33 miljoonaa euroa on liikaa Fortumin kokoisessa yhtiössä. Leppiniemi painottaa, että energiayhtiö ei toimi vapaassa kilpailussa. - Kansalaisista tuntuu oikeutetusti siltä, että pitääkö jonkun palkkaa korottaa siitä, että hän nostaa sähkölaskuani. Leppiniemi tyrmää Fortumin palkkiojärjestelmän kokonaisuudessaan. - Tuollaisessa palkkiojärjestelmässä ei ole mieltä. Olen miettinyt, että silloin kun on yksityisiä, kasvullisia omistajia, ei yleensä päädytä tuon tasoisiin palkkioihin. Voi miettiä, onko tuossa ollut vähän ei kenenkään rahaa jaossa. Fortumilla on poliittinen hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on katsoa, että osakkeenomistajan etu täyttyy. Pikkusen ihmettelen, että sieltä on mennyt tuollaiset asiat lävitse, miksei tietysti omistajaltakin.

    Äänestä

  • Eläkekatto saatava! kirjoitti:

    Näissä maissa, joissa on eläkekatto tai eläkepalkkakatto eläkkeet ovat Suomen takuueläkettä eli peruseläkettä suuremmat. Suomessa tuo peruseläke on 500 euroa. Taas yksi erikoinen peruste, jolla ylisuuria eläkkeitä kannatetaan: koska rajaa on helppo tilaisuuden tullen hivuttaa alaspäin... Kuka rajaa (mikä tuo raja on, ja kuka päättää rajasta) hivuttaa alaspäin ja miksi? Eläkekatto ei missään nimessä koskisi eläkkeiden alarajaa - ainoastaan ylärajaa, jota Suomessa ei ole. Yksikään työtön ei elä yhtään sekuntia Liliuksen suurista tuloistaan maksamilla veroilla. Sensijaan Lilius ottaa monen työttömän palkat ja työt, kun valtion Fortumin tuotoista hänelle maksetaan 33 milj. euron palkkiot. Liliuksen toimet ovat Fortumin hallituksen suojeluksessa, aiheuttaneet monen pienyrittäjän konkurssin. Esim. kuljetusalan yrittäjät, jotka nyt ovat työttöminä konkurssin tehtyään, pyysivät helpotusta ylihinnoiteltuun energian ja sitä seuraavan energiaveron hintaan. Armoa ei annettu. Liliuksen piti saada "palkkionsa". Jokainen joka maksaa energiastaan Liliuksen putiikin (jossa valtio-omistaja ei päätä) ylihintaa ymmärtää, mistä Lilius ahnehti palkkionsa. Ansiottomina windfall-voittoina sekä ansiottomana sähkön hinnan korotuksena. Vaikka raakasähkön hinta maailman markkinoilla puoliutui, Fortum nosti hintoja. Näin Fortum rahastaa kuluttajien sähköllä optiot saadakseen. Toinen ikävä asia on se, että samaan aikaan kun Fortum maksaa sikapalkkiot johdolle, se lomauttaa ja irtisanoo henkilökuntaa. Näin moni on jotutunut työttömäksi Liliuksen palkkioiden vuoksi. --- Tekniikan Akaatemiston Liitto TEK: Fortumin henkilöstö vetoaa johtoon - mielenilmaisuja ympäri maata 20.9.2006 Fortumin koko henkilöstö on noussut laajassa rintamassa johdon kaavailemia keskittämistoimenpiteitä ja irtisanomisia vastaan. Fortumin hallintoneuvoston kokouksen alkaessa keskiviikkoaamuna 20. syyskuuta ylemmät toimihenkilöt ja toimihenkilöt kokoontuivat mielenilmaisuun Espoossa sijaitsevan pääkonttorin eteen. Paimion, Kurikan, Pudasjärven ja Kuusamon toimipisteissä sekä Naantalin voimalaitoksella henkilöstö pitää keskiviikkona toimintapäivän. Mielenilmauksillaan henkilöstö haluaa viestittää hallintoneuvoston jäsenille, että se ohjaa yhtiön johtoa noudattamaan pääomistaja valtion eduskunnassakin esittämää vaatimusta säilyttää maaseutukunnissa Fortumin asiakas- ja verkkopalvelujen työpaikat. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen sekä Naantalin että Inkoon voimalaitoksen ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt ja konemestarit ovat vedonneet Fortumin johtoon työpaikkojen keskittämistoimenpiteiden ja kaavailtujen irtisanomisten keskeyttämiseksi. Ydinvoimalaitoksen, Naantalin ja Inkoon voimalaitoksen henkilöstö ei voi hyväksyä Fortumin johdon kaavailemaa 100 ylemmän toimihenkilön ja toimihenkilön työpaikkojen pakkosiirtoa Kurikasta, Paimiosta, Kuusamosta ja Pudasjärveltä Espooseen. Henkilöstö on huolissaan myös Fortumin tytäryhtiön Fortum Espoo Oy:n kaavailemista irtisanomisista. Henkilöstö muistuttaa, että eläkkeelle siirtyminen Fortumista on lähivuosina niin suurta, ettei osaavan henkilöstön irtisanomisiin ole mitään syytä. ----- Erittäin moraalintonta on irtisanoa ja lomauttaa henkilöstöä samaan aikaan kun JOHTAJA AHNEHTII MILJOONAPALKKIOT. Valitettavasti valtio-omistaja ei ole ollut ajantasalla sen enempää palkkiojärjestelmän (entinen miljoonaoptiojärjestelmä) kuin ylisuuren eläkkeen estämisessä. Fortumin työntekijät ja toimihenkilöt ovat olleet todelliset vastuunkantajat ilman palkkioita. --- Professori Jarmo Leippiniemi on kanssasi aivan eri mieltä Liliuksen 33 miljoonan euron palkkiosta. Onkohan hän kateellinen vai asiantuntija, jota ei ole kuultu, mutta toivottavasti kuullaan. Älä, Hyvä Ystävä HY, pistä kauteuden piikkiin ihan kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Suomi ei tarvitse ahnehtijoita, jotka ottavat rikkautensa Suomen kansantalouden kustannuksella. Myös Suomen sosiaaliturvan tuho on ökyrikkaiden 0-verotus ja ylisuuret eläkkeet, mikä on myös täysin moraalitonta ja inhimillisten arvojen vastaista. Helsingin kauppakorkeakoulun professori Jarmo Leppiniemi kritisoi voimakkasti energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Mikael Liliuksen saamia palkkioita. Onko hän mielestäsi kateellinen? --- Professori: Liliuksen palkkiot mielettömiä Julkaistu 03.04.2009 Helsingin kauppakorkeakoulun professori Jarmo Leppiniemi kritisoi voimakkasti energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Mikael Liliuksen saamia palkkioita. Liliuksen arvioidaan saaneen Fortum-vuosiensa aikana yhtiöltä palkkaa ja palkkioita yhteensä yli 33 miljoonaa euroa. Lisäksi yleistä keskustelua on aiheuttanut hänen tuleva eläkkeensä. 60 -vuotiaana eläkkeelle jäävän Liliuksen eläke olisi Fortumin vuosikertomuksen tietojen mukaan pelkän palkan perusteella laskettuna yli 40 000 euroa kuukaudessa. MTV3:n Huomenta Suomessa vieraillut Leppiniemi ei pidä huipputuloja perusteltuina. - Mitä Fortumiin tulee, se on vain pohjoismainen, suomalainen yhtiö, jossa on Nokia-luokan korvaukset. Nokia toimii vapaassa kilpailussa koko maailmassa. Sielläkin tällaiset tulot tuntuvat suurilta, minusta tuossa ne ovat mahdottoman kokoisia. * -33 miljoonaa euroa on liikaa Fortumin kokoisessa yhtiössä. Leppiniemi painottaa, että energiayhtiö ei toimi vapaassa kilpailussa. - Kansalaisista tuntuu oikeutetusti siltä, että pitääkö jonkun palkkaa korottaa siitä, että hän nostaa sähkölaskuani. Leppiniemi tyrmää Fortumin palkkiojärjestelmän kokonaisuudessaan. - Tuollaisessa palkkiojärjestelmässä ei ole mieltä. Olen miettinyt, että silloin kun on yksityisiä, kasvullisia omistajia, ei yleensä päädytä tuon tasoisiin palkkioihin. Voi miettiä, onko tuossa ollut vähän ei kenenkään rahaa jaossa. Fortumilla on poliittinen hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on katsoa, että osakkeenomistajan etu täyttyy. Pikkusen ihmettelen, että sieltä on mennyt tuollaiset asiat lävitse, miksei tietysti omistajaltakin.

    Eläkekattokeskustelussa pisti silmääni se, että jostain kaivettiin jokin ihmeellinen selvitys, jonka mukaan eläkjärjestelmään tulee vähemän rahaa, jos katto laitetaan. Ihmeellistä matematiikkaa. Jos maksetaan ulos vähemmän, järjestelmäänhän jää enemmän rahaa kuin jos maksettaisiin ulos enemmän, eikös? Jos selvityksessä taas viitataan siihen, että vapaaehtoisten eläkkeiden rooli korostuisi, sopii vain kysyä mahtaako tuolla olla mitään vaikutusta - lakisääteinen eläkemaksuhan menee palkkatulojen perustella, ja ne tulothan on ihan 100% varmasti jo ajat sitten minimoitu ja optimoitu jo ihan verotussyistä. Tehdäänpä (muodikas) happotesti: Koska suuret ikäluokat saavat eläkesysteemistä ulos enemmän kuin maksavat, *systeemi säästäisi jos suurten ikäluokkien maksut ja heille maksettavat eläkkeet otettaisiin systeemistä kokonaan pois*! Eli tehty selvitys eläkekaton vaikutuksesta on *törkeää* valehtelua. Nostetaanpa kissa pöydälle: joko suurten iikäluokkien ylisuuret eläkkeet tai julkinen terveydenhuolto. Kumpi mahtaa olla päättäjille tärkeämpi asia! Valitettavasti. (Ihan turha kitistä, että "lupaukset on pidettävä, ei suurten ikäluokkien eläkkeitä voi leikata. Olen syntynyt 1963. Minulle tehdyt lupaukset on jo rikottu moneen kertaan!)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


osaamaton Hyssälä kirjoitti:

LIISA HYSSÄLÄ Suomeen pitää saada mahdollisimman pian ELÄKKEEN PERUSTEENA OLEVIEN TULOJEN YLÄRAJA eli ELÄKEPALKKAKATTO! Joissakin maissa on - tasaeläkejärjestelmä - eläkekatto - eläkekatto sekä eläkepalkkakatto SUOMESSA EI OLE MITÄÄN KATTOJA YLISUURILLE ELÄKKEILLE! Minkävuoksi? No sen vuoksi tietenkin, että kansanedustajien ja ministeri Hyssälän oma eläke kohtuullistuisi? --- Lilius tulee saamaan 60-vuotiaana puolen miljoonan euron vuotuisen eläkkeen. 10 vuodessa 5 miljoonaa euroa! 20 vuodessa 10 miljoonaa euroa! Tarvitaan eläkekatto, tarvitaan eläkepalkkakatto lilius-eläkkeiden estämiseksi. --- Näin kyseltiin opposition toimesta Eduskunnan kyselytunnilla 1.4.2009 ELÄKEKATTOA SUOMEEN! Annika Lapintie/vas: Herra puhemies! Haluaisin vielä palata tähän, että suomalaisten välinen eriarvoisuus lisääntyy. Tuloerot kasvavat, varallisuuserot kasvavat voimakkaasti, ja vielä eläkkeelläkin varallisuuserot ja tuloerot jatkavat kasvuaan. Tällä hetkellä Suomella ei ole eläkekattoa. Muilla Euroopan mailla on eläkekatto. Meillä 225 eläkeläistä saa yli 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä, ja se on melkein kymmenkertaisesti enemmän kuin keskimääräinen työeläke ja 20-kertaisesti enemmän kuin kansaneläke. Eli onko sitä eläkekattoa tulossa? Aiotteko puuttua siihen? Koetteko tämän epäoikeudenmukaisena? Minusta se on ja suomalaisten mielestä se on epäoikeudenmukaista. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa herra puhemies! Meillä tosiaankin istui vuonna 1985 viimeksi tämmöinen ylieläketyöryhmä, ja tämä työryhmä totesi, että eläkekatto ei ole järkevä tulontasauksen väline siis tässä suomalaisessa järjestelmässä ja että sillä ei tosiasiallisesti saavutettaisi sitä, että tämä tasa-arvo lisääntyisi, koska se ei estä hyvätuloisten korkeampia eläkkeitä. Ne vaan kanavoituvat maksettaviksi muiden järjestelyiden kautta, joiden olemassaolosta ja sisällöstä ei välttämättä ole saatavissa kovin selvää kuvaa. Tämä oli suoraan sen työryhmän muistiosta. Kysymyksessähän on myöskin muita näkökohtia, koska meillä työeläkelainsäädännön uudistamisessa on pidetty hyvin tärkeänä sitä periaatetta, että nämä maksut myöskin sitten tuottavat ihmisille sen mukaisen eläkkeen kuin ihmiset maksavat tätä eläkemaksua. Mutta kuten sanoin, olemme päättäneet, että selvitetään tämä kysymys. Katsotaan, miten se istuisi mahdollisesti (Puhemies: Minuutti on kulunut!) suomalaiseen järjestelmään. En vielä tiedä, mutta asia selvitetään. Mikko Kuoppa/vas: Herra puhemies! On sanottu, ettei voida puuttua saavutettuihin etuihin. Kyllä täällä puututtiin, 400 000:lta kansaneläkkeen pohjaosan saajalta leikattiin pohjaosa pois. Mutta nyt näiden noin 230 kultapossukerhon jäsenen osalta, jotka saavat yli 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä, tähän ei voida puuttua ja väitetään, että tämä vaarantaa koko eläkejärjestelmän. Mielestäni tämä ei vaaranna, jos eläkekatto säädetään, eläkejärjestelmää, mutta tämä vaarantaa kyllä ihmisten oikeudenmukaisuuden tajun pahasti, jos tällaisen epäoikeudenmukaisuuden annetaan olla olemassa. Ovatko nämä kultapossukerholaisten eläkepäivät niin paljon arvokkaampia, että siitä pitää maksaa kymmenen kertaa enemmän eläkettä kuin tavallista keskieläkettä saavalle suomalaiselle palkansaajalle, joka jää eläkkeelle? Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies! Turvaudun siis tähän, mikä on viimeinen selvitys 1985, ja silloin todettiin, että eläkekaton luominen johtaisi korvaavien järjestelyjen syntyyn ja se olisi paljon monimutkaisempaa. Olen hyvin avoin tässä, että tutkitaan ja selvitetään, mikä tämä on, mutta tässä on myöskin aiemmin istunut jo työryhmä elikkä eläketoimikunta 1976, ja se on tullut ihan samaan tulokseen kuin tämä 1985. Tämä ei ole, kuten sanottu, niin yksinkertainen asia. Täytyy laajasti katsoa, mitkä vaikutukset sillä olisi sitten tähän eläkejärjestelmään. Tämä on monissa maissa käytössä, mutta niillä on hyvin erilaiset eläkejärjestelmät kuin Suomessa. Suomalainen työeläkejärjestelmä on toiminut hyvin ja toimii edelleenkin hyvin, mutta (Ed. Tennilä: Eihän se toimi, jos näin isot erot on!) me selvitämme tämän, onko mahdollista ja minkälaisella mallilla, jos on. Jukka Gustafsson/sd: Arvoisa puhemies! Ylisuurten eläkkeitten kohtuullistaminen on tietysti tärkeää. Se on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta tärkeää. Tämän kysymyksen taustallahan on viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtunut tuloerojen voimakas kasvu. Minusta pääongelma palaa itse asiassa tähän tuloerojen kasvuun ja palkkaeroihin. Minusta on tärkeää pyrkiä nämä kohtuuttomat palkkaerot kohtuullistamaan. Sitten toinen peruskysymys liittyy siihen, että nimenomaan nämä ylisuuret eläkkeet kohtaantuvat näille, joista hetki sitten puhuttiin: suuria lisäeläkkeitä, optioita ja muita saaville. Nämä lisäeläkejärjestelmät pitää laittaa järjestykseen, kohtuullistaa. Mitkä ne muodot ja tavat ovat, toivon, että tässä ministeri Hyssälän työryhmässä selvitetään myöskin tätä asiaa. Mutta on tärkeää, että me emme yhteiskunnassa hyväksy sen kaltaista eläkeläisten eriarvoisuutta, joka tämän nykyjärjestelmän pohjalta tapahtuu. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies! Eläkekattoahan voidaan tietysti sitten kiertää yksityisillä vakuutuksilla, erilaisilla ammattisopimuksilla, ja nytkin tapahtuu sitten, että on hyvin monenlaisia sopimuksia, joilla tietysti eläkekattoa voidaan kiertää. Sitten herää kysymys siitä, keillä on niin voimakkaat ryhmät sitten, että he saavat näitä etuja. Nyt on hyvin tasainen järjestelmä, koska kaikilla on sama (Ed. Tennilä: Mikä tasainen?) työeläkkeen mukainen. En puhu nyt muuten kuin yleisesti, yleisesti. (Ed. Tennilä: 40 kertaa enemmän saa Lilius kuin tavallinen keskituloinen!) Mutta sitten jos mennään siihen, että on näitä erillisiä lisäjärjestelyjä, niin niitä saavat yleensä sitten ne, joilla on voimakkaat ryhmät ja voimakkaat edunajajat. Mutta olen sanonut jo monta kertaa, että me selvitämme tämän asian, voidaanko eläkekatto laittaa suomalaiseen järjestelmään vaiko ei. --- Eläkekaton kiertämisen vuoksi Hyssälä ei suosita eläkekattoa? Erillisten lisäjärjestelyjen vuoksi Hyssälä ei suosita eläkekattoa? LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN ELÄKEPALKKAKATTO - eli eläkkeen perusteena olevien tulojen yläraja - eräissä maissa (2009). Belgia 3.907,93 €/kk (eläkekatto 1.840,32 €/kk, kun ei huollettavia) Britannia n. 3.669 €/kk (eläkekatto 2.441,75 €/kk; eläke maksetaan 14 x vuodessa) Italia 7.389 €/kk Itävalta 3.400,84 €/kk (eläkekatto 2,720,67 €/kk; makseaan 14 x vuodessa) Luxemburg 8.413,79 €/kk (eläkekatto 7.011,23 €/kk) Portugali 5.030,64 €/kk (eläkekatto) Ranska 2.859 €/kk (eläkekatto 1.430 €/kk): Arrco: 8.577 €/kk, Agirc: 22.872 €/kk (Pakolliset lisäeläkejärjestelmät: AGIRC ja ARRCO) Ruotsi n. 3.000 €/kk Saksa 5.400 €/kk (vanhat osavaltiot); 4.550 €/kk (uudet) SUOMI EI MINKÄÄNLAISTA KATTOA Norja N. 7.800 €/kk (uudessa eläkejärjestelmässä 2011: n. 5.000 €/kk) Sveitsi 4.500 €/kk (BVG, pakollinen lisäeläke; yleisessä vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmässä (AHV) enimmäiseläke on 1.500 €/kk USA n. 6.717 €/kk (enimmäiseläke 66-vuotiaana eläkkeelle jäävällä vakuutetulla, jonka ansiot ovat koko työhistorian ajan olleet vähintän eläkepalkkakaton suuruiset on noin 1.753 €/kk vuonna 2009) Kanada n. 2340 €/kk (eläkekatto 550 €/kk) (Eläketurvakeskus 9.4.2009) Edellä mainituissa maissa lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkepalkkakattoja tai eläkekattoja on korjattu, uudistettu, kohtuullistettu. Kun Suomessa ei ole minkäänlaisia kattoja, nii niitä voida myöskään uudistaa tai korjata. LIISA HYSSÄLÄ pelkää lisäeläkejärjestelmien eriarvoistavan eläkekattoisia eläkkeitä. Asian voisi myös ajatella siten, että pakollisella lisäeläkejärjestelmällä kohtuullistetaan matalia eläkkeitä. Ylisuuret eläkkeet pitää kohtuullistaa eläkekatolla, arvoisia ministeri Hyssälä. "Suomessa 225 eläkeläistä saa yli 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä, ja se on melkein kymmenkertaisesti enemmän kuin keskimääräinen työeläke ja 20-kertaisesti enemmän kuin kansaneläke." Takuueläkejärjestelmä eli kansaneläke, 500 €, tarvitsee lisäeläkejärjestelmän, jotta se olisi kohtuullinen, jotta sitä ei tarvitse paikata leipäjonossa. Sadan euron korotus takuueläkkeeseen ei ole riittävä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu