Kun saavun pro-ana sivustolle, silmieni eteen eksyy typerääkin typerempiä riimittelyjä ja iskulauseita, joissa rohkaistaan nälkiinnyttämään itsensä. Niissä kerrotaan, kuinka likaista ja halveksittavaa on noudatta nälkäisen kehon epätoivoista pyyntöä saada ravintoa, jota se tarvitsee ollakseen olemassa. Läskejä ihmisiä ei pitäisi ollakaan, he ovat likaisia ja laiskoja, itsekkäitä ja tyhmiä. Pitää olla alipainoinen, ihan sama mitä siihen vaaditan. Niinhän?
Itsekin olen keksinyt oman iskulauseeni; "Jos et pelaa reilusti kehosi kanssa, älä odota sen pelaavan reilusti sinun kanssasi."
Mitäkö tuo tarkoittaa? No minäpä kerron.
Anoreksiani myötä laihduin puolessa vuodessa 27 kg. Nyt olen vaarallisen laiha, ellei painoni käänny nousuun seuraavaan lääkärinaikaani mennessä, joudun lasten teho-osastolle letkuihin.
Kehoni alkoi purkaa sopimustaan minuun jo siinä vaiheessa, kun reilu 10 kg oli lähtenyt. Siihen kului vain n. kuukausi. Tiedättekö, mitä tapahtuu keholle, joka saa niin vähän energiaa, että se ei fysiikan lakien mukaisesti voi olla olemassa? Minätyttö sentään pyöräilin 34 km joka helvetin päivä, ja join kevytlimsoja. En syönyt mitään, olinhan yksin kotona periaatteessa koko kesäloman. Vanhemmat olivat töissä aamusta iltaan arkisin. Tein aina heille päivällisen ja sanoin syöneeni. Voisin kuvitella olleeni pahimmillani jopa 3000 kcal miinuksilla yhdeltä päivältä. Ja sanon teille, pikkuanat, SE EI OLE KOVIN TERVEELLISTÄ.
Tässä on seuraukset, siinä järjestyksessä, missä ne tulivat;
- Heikotus, aloin pyörtyillä
- Palelu, ei väliä kuinka monta hupparia ja toppahaalaria minulla oli päälläni
- Anemia, aluksi niin vaikea, että jouduin osastolle yön yli tiputukseen
- Vakavia hivenaineiden ja vitamiinien puutoksia
- Hiusten lähtö -> joka päivä menetän melkein pikkurillini paksuisen tukon hiuksia. Tunnen ponnaria sitoessani, kuinka ennen niin paksu lettini on nyt säälittävän ohut
- Kynnet lohkeilevat, halkeavat jopa keskeltä
Nyt, hyvät pikkuanat, meno alkaa mennä hurjaksi.
- Toisen käsivarren vaikea neuropatia eli hermostovaurio. Johtuu täysin aliravitsemuksesta. En pysty enää nostamaan kättäni vaakatasoa korkeammalle, se vain ei enää tottele aivojeni käskyjä, en aina pysty edes pitämään kynää kädessäni, avamaan kotiovea, koska avaimet putoavat kädestäni. En pysty kirjoittamaan koulussa liitutaululle muuta kuin sen aivan alimpaan laitaan, nostamaan astioita kaappiin, tanssimaan, uimaan kunnolla... Eikä tilanteelle voi tehdä mitään. Oln tuhonnut käteni todennäköisesti lopullisesti. Oikean käteni, olen oikeakätinen. Vasuriksiko tässä pitäisi opetella?
- Kuukautiset loppuivat
- Rytmihäiriöt, suuri sydänkohtauksen vaara
- Vaikeaksi kehittynyt osteoporoosi, luut voivat katketa milloin hyvänsä. Sääressäni on jo todettu pieniä hiusmurtumia.
Helvetin pitkä lista. Ihan vain siksi, että te osaisitte kääntyä takaisin, kun vielä voitte. Nyt saattaa olla käsittämättömän ihqua olla syömättä ja liikkua liikaa, nyt on kiva juosta täysillä kohti omaa hautaanne, ollaanhan tässä vielä nuoriakin! Ja sitten angst angst kun olettekin lihoneet 100g viikon aikana ja angst angst läsqiii kun painoindeksinne on 18.5.
Ihan oikeasti. Lopettakaa pelleily. Jos ette pelleilee vaan todellakin olette koukussa, kuten minä aikanani, MENKÄÄ HYVÄT IHMISET KERTOMAAN SIITÄ JOLLEKIN! VIELÄ VOITTE KÄÄNTYÄ TAKAISIN!
Kaikille teille "ihq-pro-anoille"
Hyeenah
81003
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
noissa sanoissa oli tervettä sanomaa, tuossa tilassa sitä jo miettii miksi hommaan edes alun alkaen ryhtyi? Oliko siitä mitään hyötyä? toivon että kätesi kuntoutuu ja pääset takaisin elämään kiinni. pitkää ikää ja terveyttä!
Syömättömyyteen ryhtyy Jonkun sisäisen tai ulkoisen paineen takia eikä sitä aina itse huomaa kuin siihen tilaan joutuu.Anoreksia on sairaus mihin sairastuu sitä tahtomattaan kuka laihuutta ihannoi ei "varmasti" toivo itselleen siitä sairautta.
kiitos tästä tekstistä!
täällä sivuilla yrittänyt ihmisille sanoa, ehkä vähän myös ilkeällä tavalla mutta en tietenkään noin PITKÄÄ listaa HUI KAMALA ;( Jollain tavalla "piristävä" mutta myös todella surullinen viesti ;( Tiedän myös että on paljon niitä ketkä valitsevat hoidon ja tuen ajoissa, ennen kuin on liian myöhäistä! MUTTA VIHAAN SUUNNATTOMASTI JUURI NOITA "ihq-pro-ano" ihmisiä ja varsinkin niitä ketkä ylläpitävät ja tekevät noita "pro-ana" sivustoja!!!
Mul on käynyt melkeen samanlailla. Urheilin urheilin urheilin, enkä syönyt. Light cokist tai pepsi maxii meni paljon. Olin monesti(ellen joka päivä) miinuksella päivittäisistä kalorimääristä, koska syömisen sijaan urheilin. Nyt kehoni ei toimi. Olen vieläkin vaarallisen laiha, mutta painoa yritän pikkuhiljaa nostaa ja toivon, että se nousee! Seurauksina minulle on tullut: - palelu - kädet tärisee - heikottaa jatkuvasti - sydän sykkii huolestuttavan harvalti - hiukset putoaa päästä - kynnet aivan järkyttävässä kunnossa - toisessa jalassa tilapäinen hermovaurio, jonka uskotaan paranevan kun saan oikeata ravintoa, ellei niin mahd. leikkaus - kuukautiset puuttuu - ja kaikkea muuta Olen joutunut luopumaan "normaalista" elämästäni täysin. En saa/pysty urheilla, jota harrastin ennen lähes joka päivä. Anorektisena aikana joka päivä. En ymmärrä miksi menin jossain vaiheessa luopumaan "herkullisista" ruuista? Nyt paranemiseni myötä olen monesti miettinyt oliko siinä mitään järkeä.. kaupoissa kierrellessäni huomaan, että herkku hyllyihin ja muuallekin on tullut paljon uutuuksia, joita en ole raaskinnut maistamaan. Olen päättänyt, etten enään riistä itseltäni herkuttelua, koska kerran sitä eletään, eikö siitä silloin kannattaisi nauttia? Turhaa sitä on itseään kiduttaa syömättömyydellä kun voi paljon paremmin jos syö. Ja kaikkeahan voi syödä kohtuudella ei ole pakko kerralla kaikkea pistää suuhun. Ja kun muistaa liikkua herkuttelun ohessa niin ei tarvitse murehtia siitäkään, että paisuisi! Mielestäni herkutella saa kyllä vaikkei harrastaisi liikuntaa. En suosittele todellakaan lähtemään anoreksia kierteeseen. Minulle siitä ei ole seurannut yhtään hyvää asiaa. Olen pelkkää luuta, eikä tämä näytä yhtään mukavalta. Haluaisin saada lihaa luiden ympärille niin kesällä kehtaisi rannoillekin mennä. Ei tälläisenä luukasana viitsi hirveästi pällistellä bikineissä. Aion hankkia kauniit muotoni takaisin, että näyttäisin edes joltakin. Saattoi mennä vähän ohi asian..
Uskomatonta, en koskaan ole kuullut kenestäkään muusta anorektikosta, jolla olisi myös "hermot menny", kuten meikä tapaa sanoa! Älä nyt väärin ymmärrä mutta oli jotenkin helpottavaa kuulla, että aivan yksin en hermostovikani kanssa ole. Toivottavasti sinullakin elämä normalisoituu painon lisäksi! Ja tosiaan, miksi pitäisi elää kurjuudessa on voi nauttia? Joku saattaa kärvistellä ja kieltää nautinnon itseltään aina hautaan asti, mutta loppujen lopuksi sillä ei mitään ansaitse, korkeintaan menettää.
Kiitos, kun kerroit omasta kokemuksestasi tässä vaikeassa taudissa. Mulla on joitakin noita sun mainitsemia oireita ja haluaisin olla taas terve ja voida hyvin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Joinakin päivinä olo on tosi hyvä ja tunnen itseni hyväksi tällaisena (läskinä), ja taas toisena päivänä tunnen itseni niin kauheeksi luuseriksi koska olen syönyt jotain mitä "ei syö kuin läski", ja siinä sitä taas ollaan näännytyksen keskellä ja todellakin kulutetaan ne kaikki kalorit ainakin tuplaten tai triplaten. Mä en ois koskaan uskonu et musta tulee tämmönen, pikkutarkka, pakkomielteiden orja. Olen oman itseni vanki, jonka vankilan muurit ovat niin korkeat että on mahdotonta edes kuvitella mitä sen muurin toisella puolella voisi olla. Koska tästä pääsee eroon? Haluaisin parantua täysin mutta olen jo väsyny yrittämään. Kerran kun yritin parantua, en kestänyt painonnousua, ja siitä se taas alkoi.. Tiedätte joilla tämä sairaus on, te tiedätte kyllä ja ymmärrätte.
Anteeksi, anteeksi, anteeksi. En tiedä todellakaan, mikä minussa on vikana! Viestisi sai, no pahimman laatuisen kateuden päälle. Anteeksi, olen inhottava ja en saisi (hyi minua) olla mistään sinulle kateellinen. Käyn syömisen kanssa pelleilyni vuoksi terveydenhoitajalla viikottain, mutten koskaan ole ollut vaarallisen alipainoinen. Miten yksi voi aina reagoida täysin päinvastaisella tavalla? Yritän niin kovasti takoa päähäni, että sinun tilassasi (jonne ollaan ehkäpä menossa) ajattelisin varmasti toisin.