hei mä elän, tunnen,vaikka kuljen kuin haamu hiljaisessa asunnossa.
Jokainen ääni jonka kuulen ulkoa saa minut hätkähtämään, kuuntelen oletko se sinä joka palaat töistä, aamuisin olen kuulevani että kahvinkeitin porisee ja sinä olet aamuaskareissa, öisin hamuan sinua viereltäsi, löydän vain tyynysi ja siinä sinun tuoksusi...
Kyyneleet valuvat silmilleni, kuika sattuukaan elää ilman sinua, itken ääneen, kun huomaan ettet tullutkaan, et ollutkaan aamupuuhissasi , etkä sängyssä siinä vierelläni... mua palelee ja voin pahoin...
mikään ei maita, en osaa nukkua , Minulla on vain IKÄVÄ SINUN SUUKOJASI, KOSKETUSTASI ...
ja tämä kaikki on tunne mitä tunnen vielä sen kaiken sen jälkeen mitä meillä oli yhdessä, ja vaikka teit niin väärin , petit luottamukseni.
Voi luoja kuinka vaikeaa onkaan elämä, kuika osaisin jo lakata rakastamasta ja ikävöimästä... tämä tuska ... milloin tämä hellittää?
Nim. Riittääkö rakkaus silloin...kun sitä tarvitaan...
ps. olisipa kiva tietää mitä tunnet itse nyt , ehkä minun olisi helpompi luovuttaa sinusta ja näistä tunteista kun olisit kertonut suoraan minulle missä me menimme vikaan , mitä tunnet juuri nyt vai tunnetko mitään????
päivien ja öiden jälkeen...
SiipirikkoNa yksin kuljen...
2402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meidät yhdistää. Mutta silti se niin selvänä kuvana piirtyy näkökentälle. Voi hyvä ystäväni. Koeta pärjätä ja jos et niin ainahan voin tulla loduttelemaan sinua. Hyvää kevättä:)
Lämmittipä mieltäni vastauksesi,että joku voisi tulla ystävänä lohduttamaan minuakin. Aurikoista kevättä sinullekin :)