taloudellisesti! Minulla yksi lapsenlapsi opiskelee,ja mummo vie melkein viikon välein pari kassia ruokaa, ja antaa muutaman kympin rahaa. Leikilläni aina sanon hänelle, että se on minun sijoitukseni. Saapas nähdä miten minun sijoitukselleni käy. Kuitenkin olen päättänyt jatkaa sijoitustani, niinkauan, kun koulu loppuu. En usko että se on huonompi sijoitus ollenkaan!
Autatko lastasi, tai lastenlapsiasi
marja-liisa41
201401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ja nuoret ymmärtää avun. Itselläni oikeastaan päinvastainen tilanne sillä olemme auttaneet lastamme vaikeassa tilanteessa mutta joskus tuntuu, että apu on itsestäänselvää. Nyt katsomme miten menee omin avuin. Siis avustus lopetetaan koska tuntuu, että heidän elämä sujuisi oikeasti tehden ilman apua. Katsotaan kuinka käy. Mutta ajatus on, että ketä sitten auttaa jos ei omia lapsia tai lastenlapsia!?
Tästäkin aiheesta on keskusteltu lukemattomia kertoja, joten ei ole mitään sanottavaa.
untuvikko täällä, niin en ole huomannut!Antakaa mennä ohi!
On meitä muitakin untuvikkoja keskustelemassa tärkeästä aiheesta. Vain kyynikot ja vakkarit voivat meitä pitää turhina.En tarkoita,että kaikki olisivat sitä mieltä,mutta meitä on kaikenlaisia. Tsemppiä elämääsi.
sillä muilla voi olla paljon asiaa. Eihän kukaan voi pitää lukua mistä on puhuttu ja mistä ei. Joten lue vain sinua kiinnostava.
mikä olisi elämässä tosi tarpeellista.
Minulla on kaksi lasta/aikuista ja kaksi lapsenlasta.Lapsia olen auttanut rahallisesti vuodesta toiseen.Lapsenlapsille säästän ajokorttirahaa. Jouduin eläkkeelle,mutta yritin auttaa siitä huolimatta.Sain sitten pienen äidinperinnön ja olen sen piakkoin pois jakanut. Olen kuitenkin sitä mieltä,että kaikki pieni mammona jää heille kuitenkin.Miksi en auttaisi nyt? Eihän tämä eläke pitkälle riitä,mutta toivon,että olisin muutakin,kuin pelkkä rahasampo.Rakastan omaisiani ja uskon,että hekin minua,vaikka joskus tuntuu,ettei heillä ole juuri aikaa ja halukkuutta paljonkaan mummua huomioida.Huomasin juuri,että tämähän on surkea selvitys.Näyttää siltä,että olen katkera vanhus,jota en ole.
mutta tarpeet ovat vähentyneet. On käynyt jo melkein toisinpäin. Rahallista apua ei tarvitse, lähinnä ruokaa, ellei ole ehtinyt kauppaan. Eilen annoin kahvipaketin. Se oli häneltä unohtunut. Hän tuo taas paistoksiaan maistiaisiksi yms. Meillä on menossa irtaantumisvaihe. Olen pyrkinytkin opastamaan pärjäämään omillaan. Opiskelijan avustaminen on OK. Kunhan ohjaa irtaantumaan ajallaan.
Autoimme rahallisesti kun poika osti talon, vaikka velkaakin tietysti joutui ottamaan. Lisäksi mieheni teki talkoilla talon remontin ja rakensi autotallin. Autoa varten on lainattu rahaa 0-prosentin korolla, ehdolla, että maksaa takaisin pikkuhiljaa. Tottakai sitä aina mahdollisuuksien mukaan auttaa, jos sattuu jotain äkkinäisiä menoja tulemaan. Itse olen melkein aina käytettävissä, kun lapsenpiikaa tarvitaan, ovat vielä niin pieniä lapsenlapset, että rahallista apua eivät tarvitse. Loppukaneettina vielä aloittajalle, että ei kannata välittää noista ei aina niin mukavista sivuhuomautuksista. Tulet huomaamaan, että niitä riittää...
En ole ollenkaan sitä sorttia, että vähästä pahastuisin. Kuitenkin ihmettelen joidenkin käytöstä, kun ihan pikku asioista nostetaan äläkkä, ja huomautellaan pienistä kirjoitusvirheistä ym. Ymmärrystä peliin!Toisten ihmisten huomioon ottaminen pitäisi lisätä kouluaineeksi!
Pieniä sieluja porukoissa ajoittain. Kiusaajasorttia. Ollaanhan jo aikuisia sentään. Jokainen kirjoittaa omasta maailmastan käsin ja sitä pitää arvostaa. Joillakin saattaa olla enemmän taitoja, kuin toisella, mutta ihmisinä olemme tasan yhtä arvokkaita!
että tämäkin on kaikkien foorumi. Sinun "mukava" ei ole välttämättä edes yleinen mielipide, saati aihe muitten arvosteluun.
Meneekö tämäkin saivarteluksi, mutta en ymmärrä mitä tarkoitat minun "mukavalla"? Kirjoitin näin: "Loppukaneettina vielä aloittajalle, että ei kannata välittää noista ei aina niin mukavista sivuhuomautuksista." Siis ei aina niin mukavista....paino sanalle ei! Revi siitä! Hyvää yötä.
Ehkä tästä löydät itsesi, kiertävä palsta häirikkö? http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/3.4.html#fleimit
autettavaaa. Aikoinaan äiti kyllä auttoi meitä kaikin tavoin, vaikkei oltu edes avun tarpeessa. Toki osattiin olla kiitollisia. Auttoi ehkä liikaakin.
Jos ei ole omia, niin maailmassa riittää autettavia lapsia. UNICEF:n kautta apusi menee perille.
antamaan aiheeseen. Kyllä maailmaan autettavia mahtuu, tähän ihan lähellekin.
luen suuren rakkauden lapsia ja lapsenlapsia kohtaan. Se on hienoa se. Itsekin rakastan jo etukäteen lapsenlapsia, vaikka niitä ei vielä olekaan.
aikuisia, pian keski iässä, eivät tarvia mittää, kaikilla talot ja tavarat; lapsenlapset taas vielä niin nuoria etteivät hekään oikeasti tarvitse rahaa mihinkään, - merkkipäivien yhteydessä ollaan aina annettu pikkuisen. Raha automaatiksikaan ei kannata ruveta, ihan kasvatuksellisista syistä.
lupass meistä pitää huolen ku maksamme hänen yli-opiston käyntinsä.Ja nyt on viimenen lukukaus menossa että pian se sitten nähdään!