Ihana, kamala paroksetiini

Käytän loppuelämän kirjoitti:

Olen kärsinyt jo noin kymmenen vuotta aika ajoin unettomista jaksoista. Nelisen vuotta, uuden työpaikan myötä unettomuus ja panikkioireet menivät niin pahoiksi, että jouduin aloittamaan paroksetiinilääkityksen. Kaksi viikkoa kauheaa oloa henkisesti ja fyysisesti ja sen jälkeen elämä normaalien ihmisten elämää. Puolikkalla tabulla pärjäsin ja jossain vaiheessa tulin raskaaksi ja pikkuhiljaa lopettamalla lääkkeen poisjättö onnistui ihan hyvin. Ihana poikavauva syntyi, mutta paniikki alkoi jo laitoksella ja paroksetiinin aloitin jo vauvan ollessa viikon vanha. Taas uusi aloitus puolikkalla lääkkellä ja kolmen viikon unettomuus, ahdistus, paniikki. Hyvää elämää kaksi vuotta ja töiden aloitus kun taas sain päähäni, että haluaisin neljännen lapsen. Lääkkeen lopetus sujui ongelmitta, pikkuhiljaa, useiden kuukausien ajan. Alkoi samanlainen unettomuus ja paniikki, johon alkuaan lääkkeen aloitin. Lääkkeen aloitus puolentoista kuukauden päästä täydellisestä lopetuksesta. Sitten tuli ahdistus ja masennus. Neljä viikkoa jatkoin puolikalla annoksella ja ei muuta kuin todella pahoja aloitusoireita. Annoksen nosto. Kolme viikkoa pahaa unettomuutta ja masennusta. Sen jälkeen NUKKUMINEN ONNISTUI, AHDISTUS JA MASENNUS POISSA JA ELÄMÄ IHANAA!KAHDEN KUUKAUDEN SAIRAUDEN JÄLKEEN OLO IHANA!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä