Mitenkä nopeita nuo mielialanvaihtelut ovat teillä joilla on kaksisuuntainen? Tiedän että niitä on erityyppisiä ja nopeuksisia. Minulla mieliala kulkee ainakin tällä hetkellä aikalailla sellaista rataa, että masennun karkeasti n.2 vko:n välein kolmeksi tai useammaksi päiväksi sitten taas tulee parempi vaihe. Ylikierroksilla käyn toisinaan, mutta sitä esiintyy paljon harvemmin kuin masennusta.
Vahva epäily on, että minulla on tämä sairaus. Olen nyt vihdoin ja viimein hakenut itselleni apua ja elän toivossa paremmasta huomisesta, koska masentuminen tai pelko siitä rajoittaa elämää valtavasti. Syön nyt toista viikkoa Ketopinoria, annos 75 mg. Tieto tästä sairaudesta ja kanssaihmisten kommentit helpottaisivat paljon.
Kuinka nopeita
tieviitta
141341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mieliala vaihtelee pahimmillaa niin että aamupäivällä luulee kuolevansa ketutukseen ja sitten iltaa kohden näkee jo valoa. Nyt on mennyt jo neljä päivää suhteellisen tasaisena olotilana. Noin yleisesti ottaen, illalla on paljon paremmin kaikki, kun kerron lääkärillä tarinoitani, tuntuu että ne on aika mollivoittoisia ja synkkiä. Jospa se lekuri ottaisi iltavastaanotolle olisin paljon valoisampi.
Eli sinulla mielialat saattaa vaihdella päivän sisällä ja tätä jatkuu perättäisinä päivinä??? Aika rankkaa...
ahdistus johtuu todennäköisimmin kohonneesta kortisolitasosta, sen eritys on korkeimmillaan aamuyöstä. Jätä kofeiini pois täydellisesti, se kohottaa kortisolitasoa kroonisesti, ja sen myös tiedetään aiheuttavan maanisdepressiivistä oireilua.
kelaa joskus päivän aikana monta kertaa joskus jopa puolen tunnin välein, yleensä 4-5 kertaa päivässä, sitten on tietysti pitempiä masennuksia ja oi niitä maaaaanioita mainiota
yleensä iltapäivällä en oo uskaltanu mennä lääkäriin tän jutun vuoksi,töissäkin meen monesti vessaan lukkojen taakse.sit tuntuu et happi loppuu,ei uskalla ketään katsoo ja kaikki tuntuu tuijottavan sit vapisen ja panikoin.Haluaisin kuolla pois mutta en pysty siihenkään,yhtä helvettiä tää mun elämä,kaikki on menny perhettä myöten,juon ja päissään haukun kaikki esim tekstiviesteillä enkä muista mitään siitä.Ja mitenkä mä voisin parantuu kun ei uskalla lekuriin eikä mitään,hirvee tunne esim nytkin.Mix mä oon olemas kun tää on niin vaikeeta tää elämä ja verta tulee taas nenästä voi että.
n.2-6pv, esim.eilen jha toissapäivänä meni vitun lujaa, ja tänään sit oon aivan kuollut..henkisesti, en jaksais mitään pitäis vaan nukkua,ahdistaa, en tie pitäiskö mun lopettaa kohta päiväni, mainekkin on menny!,oon täys paska...
Mulla vaihtelee pahimmassa tapauksessa useamman kerran päivässä. Tulee semmoisia "pyrähdyksiä" jotka saattaa kestää muutaman tunnin ja sit sen jälkeen oon ihan uupunu ja maani myyny. Mulla on kans ketipinor joka menee tällä hetkellä 200 mg/ vrk mut nyt on just niin raju maniavaihe et tekis mieli vaan mennä ja ostaa kaikki kaupat tyhjiks ja hyppii ja tanssii riemusta. Just mun lääkäri määräs nostamaan hyvin nopeeta tahtii 400 mg:n saakka ja sit katotaan rauhoittuuko tää mun olotila. Mut sehän se noissa ailahteluissa just on pahinta ku menee voimat aivan täysin ku ensin oot pari tuntii esim.tanssinu kotona hulluna tai saanu jonkuin ihmeen siivousvimman ja painellu hiki päässä asuntos puhtaaks ja sit tulee se väsymys ja sen perään alkaa masentaa ku mikään ei enää sit tunnukaan niin hauskalta. Mie oon pahimpaan aikaan tehny esim.2 työtä yhtäaikaa, ollu omassa työssä yövuorossa ja menny sit heti toiseen työhön iltavuoroon josta taas jatkanu yöks omaan työhön. Eli meni aika pitkään et nukuin vaan 4 tuntia päivällä ja loput tunnit vuorokaudesta olin töissä. Tuosta mun lääkäri kyllä huolestu tosi pahasti ja siks mul aloitettiin ketipinor heti ja nyt on just tuommoset "hulluuttelut" jääny pois kuvioista. =)
täällä. yleensä kestää ns. hyviä påiviä 2 - 3 ja sitten iskee voimattomuus ja ei saa mitään aikaan, tämä toisaaltaan aiheuttaa miulle ahdistusta kun ei pysty tekee mitään, mut ei auta tällee mennään.
...monilla täällä ongelmat jatkuvat, vaikka lääkitys aloitettu. Siis onko niin, että tätä hommaa ei saa pysymään aisoissa? Ainakin monessa lähteessä kerrotaan, että pitäisi kyetä viettämään "normaali elämää" hoidettuna. Itselläni on todennäköisesti 2-tyypin bipo ja ajoittainen masennus on todella elämääni häiritsevää. Niillä harvoin tulevilla hypomania vaiheilla en ole saanut kovin suurta vahinkoa aikaan . Muutamia kolareita, tyhmiä ostoksia, kaduttavia sanomisia ja tekoja. Masennus on se joka todella häiritsee, koska arkirutiinien hoitaminen tulee niin vaikeaksi. Eikö tätä tosiaan saada lääkityksellä kuriin?
minulla ei ainakaan saatu lääkkeillä tasattua. lääkärin mukaan minun pitäisi itse lisätä lääkitystä sen mukaan mikä on olotila. tietysti onhan se ymmärrettävää ettei heti lääkäriin pääse säätämään annosta sopivaksi. mut kyllä ollaan lääkärin kanssa silleen päästy eteenpäin että ymmärrän sairautta ja siten asennoudun sen mukaan. nyt kyllä sairaslomalla ja pahalta näyttää että en pysty kyllä nykypäivän vaatimuksia töissä täyttämään.
Kyllä sairaus varmaan saadaan oireettomaksi tai vähäoireiseksi, kunhan oikeat lääkkeet löytyvät. Joidenkin potilaiden kohdalla lääkkeiden löytyminen voi vaatia useita kokeiluja, joillakin apu löytyy helpommin. Minulla kolmas kokeiltu lääkitys toi avun. Voimia ja uskoa avun löytymiseen; kyllä aurinko paistaa vielä jonakin päivänä.
Toivotaan toivotaan. Oon nyt 26 ja jos tämä jatkuu, niin en kyllä pysty toteuttamaan omia haaveitani. Nyt ehkä pääsen työnsyrjään kiinni heti kun olen valmistumassakin, mutta jos tämä jatkuu, niin en pysty tekemään tuollasta normi päivätyötä. Jotenkin tuntuu, että nyt ollaan elämässäni siinä reunalla josta joko mun elämä alkaa "alusta" tai sitten päättyy. n.10-12 vuotta tapellut hoitamattomana tämän ja sen kaiken häpeän, arvottumuuden yms. kanssa ja tosiaan mietin miten olen voinut jaksaa. Ehkä n. 1/3 siitä 10-12 vuodesta kulunut vaikeasti masentuneena. Toivottavasti se aurinko paistais tai ainakin se sen vastakohta ei olis niin syvä. Jos tän homman saa hallintaan, niin sen ainakin tiedän, että aika vahva ihminen musta tulee ja todella ymmärrän mikä täs elämäs merkittee ja miten osaa arvostaa ihmisiä olivat he sitten millaisia tahansa.
diagnoosi ko. sairaudesta? Itselläni heittelee mielialat joskus päivittäin, nauraa käkätän ja hetken päästä itkeä vollotan. Tunnen suurta vihaa ja sitten taas olen hempeällä tuulella... Joskus olen itsemurhan partaalla kun taas välillä elämä tuntuu ihanalta. En silti usko sairastavani maanisdepressiota, koska mopo ei koskaan karkaa käsisitä. Tai muutamia kertoja on depiksessä tullut itsemurhahakuisuutta ihan tosissaan, mutta nykyään nekin ovat vähentyneet.
Onhan se ihan normaalia et tosiaan nuo mielialat meillä kaikilla heittelee aina välillä..eihän lääkkeillä olekaan tarkoitus ketään tehdä tunteettomaks muumioks vaikka ikävä kyllä sitäkin paljon tapahtuu. Se on monesti lääkäreille se helpoin tapa ku ihminen on täysin masentunu eikä mikään tunnu auttavan ni sit työnnetään niin täyteen rauhoittavia ym et ei enää tunne mitään. Ite oon joskus nuorempana ollu just tuollainen ja kuk siitä pääsin eroon pitkän ja rankan vierotuksen kautta mut vierotettiin kaikista rauhoittavista ni toista kertaa en aio sinne kuiluun mennä. Itellä tuo mania oireilee just niin et en saa nukuttuu öisin, oon koko ajan tuhlaamas kaikki rahani, saan päähäni tehdä kahta työtä yhtä aikaa, saatan käyttää kampaajalle kerralla n.300 joka kuus ku keksin aina uusia juttuja. Nyt tää vaihe on jo paljon tasaantunu enkä kyllä tunne et olisin mitenkään tunteeton, päinvastoin. Oon vaan tasapainosempi mut en missään tapauksessa tunteeton. Ja tottakai mullakin tulee aina välillä rankkojakin masennus päiviä mut en silti ole siitä moksiskaan, seuraava päivä on usein parempi. Toki sit jos sitä vaan jatkuu ja jatkuu ni sit on taas asia eri.