Tuolla "Kasvissyöjille toivomus" ketjussa joku ehdotti geenimuuntelua ratkaisuksi seuraaviin ongelmiin:
"Maapallon maatalous on kestämättömällä pohjalla: neljännes 1950-luvulla käytössä olleesta viljelysmaasta on muuttunut käyttökelvottomaksi eikä tahti hidastu. Laatu huononee eroosion, koneiden, myrkyttymisen, suolaantumisen jne. vaikutuksesta koko ajan. Uusiutumattomia makean veden varoja (pohjavedet) ym. pumpataan loppuun. Fossiilisia polttoaineita tarvitaan koko ajan enemmän."
Tässä pieni lista tuohon liittyvistä ongelmista:
-Gm-lajikkeiden kehitys on suuryhtiöiden käsissä, eikä kehitystyön tavoite todellakaan ole nälän poistaminen. Tällä hetkellä 70% gm-sadoista on lajikkeita, joihin on istutettu vastustuskyky jollekin torjunta-aineelle. Nämä kasvit tuottavat pienempiä satoja ja ilmeisesti myös kestävät kuumuutta huonommin kuin tavanomaiset lajikkeet. Säästöt syntyvät siitä, että torjunta aineita voi käyttää entistä piittaamattomammin. Nämäkään säästöt eivät tosin jää viljelijälle, vaan suurin osa menee biotekniikka- ja siemenfirmojen taskuihin, sillä parilla suurella firmalla on monopoli siemenkaupassa.
Nämä lajikkeet ovat nopeuttaneet ns. superrikkaruohojen syntyä, kun resistenssigeenit ovat siirtyneet lähisukuisiin tuholaislajeihin. Tämä on pakottanut käyttämään entistä paljon haitallisempia ja sekä kasveissa että luonnossa paljon pysyvämpiä myrkkyjä.
Loput 30% on joillekin tuholaisille resistenttejä lajikkeita (erit. bt-lajikkeet), jotka ovat hieman lupaavampia. Käytännössä torjunta-aineiden käyttö ei ole toistaiseksi vähentynyt myöskään näitä käyttävillä viljelijöillä.
Vielä ei ole yhtään lajiketta, joka lunastaisi niitä lupauksia, joilla julkista panostusta gm-tekniikkaan on perusteltu. (satojen kasvu, eroosion ja vedenkulutuksen, lannoituksen sekä torjunta-aineiden väheneminen)
-Viljelijät tulevat entistä riippuvaisemmiksi siementeollisuudesta, sillä edellisvuoden satoa ei saa käyttää siemenviljana, vaan siemenet täytyy ostaa joka vuosi.
-Gm-kasvilajikkeet ovat käytännössä kaikki tuulipölytteisistä lajeista. Muunneltu perimä leviää gm-pelloilta tavanomaisia lajikkeita käyttävän viljelijän pellolle. Tavanomaisista lajikkeista on tämän GMO-saastumisen tuloksena löytynyt jopa kymmeniä prosentteja gm-perimää.
-Tämä uhkaa viljakasvien monimuotoisuutta. Jos esim. "kultainen riisi", tutkijoiden kehittämä gm-riisilajike, jota jaetaan ilmaiseksi kehitysmaiden viljelijöille, leviäisi laajaan käyttöön, tuhoutuisi lähes kaikki riisilajikkeiden monimuotoisuus. Tällainen yhden lajikkeen monokulttuuri on äärimmäisen altis tuholaisille, kuten esim. Kiinassa on jo kerran saatu todeta. (Siellä yritettiin "vihreää vallankumousta", jossa kaikille viljelijöille pakotettiin sama lajike ja torjunta-aine. Sadot romahtivat parissa vuodessa, kun eräs tuholainen kehitti vastustuskyvyn.)
-GMO-teollisuus maksattaa haitallisten tuotteidensa leviämisen estämisestä aiheutuvat kustannukset muilla viljelijöillä. Esim. Euroopassa gm-rehujen hieman halvempi hinta johtuu juuri tavanomaisia lajikkeita käyttäville viljelijöille aiheutuvista erilläänpitokustannuksista.
-Gm-tekniikka ei ole missään tapauksessa tällä hetkellä tehokkain tapa poistaa nälkää. Nykyiset lajikkeet eivät vähennä veden tarvetta, eroosiota tai fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Kehittämällä paikallisiin oloihin soveltuvia yksinkertaiseen teknologiaan perustuvia menetelmiä on saavutettu satojen prosenttien kasvua sadoissa hyvin pienin kustannuksin ja viljelymaan pilaantumista aiheuttamatta tai estäen.
-Yhden monokulttuurina kasvatetun lajikkeen käyttöikä on keskimäärin viisi vuotta johtuen tuholaisten evoluutiosta. Vaikka lajikkeet annettaisiin ilmaiseksi köyhien viljelijöiden käyttöön, olisivat he täysin riippuvaisia länsimaiden avusta. Em. yksinkertaisen teknologian ratkaisut eivät enää myöhemmin vaadi avustusta tai luo riippuvuutta.
-Edellinen vihreä vallankumous tuhosi valtavan määrän pientiloja ja johti maan keskittymiseen suurmaanomistajien käsiin. Markkinoiden ehdoilla toteutettu gm-lajikkeisiin siirtyminen aiheuttaisi melko suurella varmuudella samanlaisen ilmiön. Pientilojen lisääminen olisi tehokkain tapa estää nälkä ja slummiutuminen.
Lopuksi:
Mikäli joskus kehitetään todella viljelysmaata tuhoamatta satoja kasvattavia lajikkeita (esim. juurinystyrät, parempi vesitalous, aminohappokoostumus tms.), voi niistä olla länsimaiden ruoantuotannolle suuri hyöty. Jos länsimaiden omaan kulutukseensa varaama maa-alue pienenee, on siitä etua myös köyhille viljelijöille. Nämä ovat kuitenkin tulevaisuuden utopioita, eivät tämän hetken todellisuutta.
Nykyiset gm-kasvit ovat haitallisia kuluttajalle, ympäristölle ja sekä länsi- että kehitysmaan viljelijälle.
"Maapallon maatalous on kestämättömällä pohjalla: neljännes 1950-luvulla käytössä olleesta viljelysmaasta on muuttunut käyttökelvottomaksi eikä tahti hidastu. Laatu huononee eroosion, koneiden, myrkyttymisen, suolaantumisen jne. vaikutuksesta koko ajan. Uusiutumattomia makean veden varoja (pohjavedet) ym. pumpataan loppuun. Fossiilisia polttoaineita tarvitaan koko ajan enemmän."
Tässä pieni lista tuohon liittyvistä ongelmista:
-Gm-lajikkeiden kehitys on suuryhtiöiden käsissä, eikä kehitystyön tavoite todellakaan ole nälän poistaminen. Tällä hetkellä 70% gm-sadoista on lajikkeita, joihin on istutettu vastustuskyky jollekin torjunta-aineelle. Nämä kasvit tuottavat pienempiä satoja ja ilmeisesti myös kestävät kuumuutta huonommin kuin tavanomaiset lajikkeet. Säästöt syntyvät siitä, että torjunta aineita voi käyttää entistä piittaamattomammin. Nämäkään säästöt eivät tosin jää viljelijälle, vaan suurin osa menee biotekniikka- ja siemenfirmojen taskuihin, sillä parilla suurella firmalla on monopoli siemenkaupassa.
Nämä lajikkeet ovat nopeuttaneet ns. superrikkaruohojen syntyä, kun resistenssigeenit ovat siirtyneet lähisukuisiin tuholaislajeihin. Tämä on pakottanut käyttämään entistä paljon haitallisempia ja sekä kasveissa että luonnossa paljon pysyvämpiä myrkkyjä.
Loput 30% on joillekin tuholaisille resistenttejä lajikkeita (erit. bt-lajikkeet), jotka ovat hieman lupaavampia. Käytännössä torjunta-aineiden käyttö ei ole toistaiseksi vähentynyt myöskään näitä käyttävillä viljelijöillä.
Vielä ei ole yhtään lajiketta, joka lunastaisi niitä lupauksia, joilla julkista panostusta gm-tekniikkaan on perusteltu. (satojen kasvu, eroosion ja vedenkulutuksen, lannoituksen sekä torjunta-aineiden väheneminen)
-Viljelijät tulevat entistä riippuvaisemmiksi siementeollisuudesta, sillä edellisvuoden satoa ei saa käyttää siemenviljana, vaan siemenet täytyy ostaa joka vuosi.
-Gm-kasvilajikkeet ovat käytännössä kaikki tuulipölytteisistä lajeista. Muunneltu perimä leviää gm-pelloilta tavanomaisia lajikkeita käyttävän viljelijän pellolle. Tavanomaisista lajikkeista on tämän GMO-saastumisen tuloksena löytynyt jopa kymmeniä prosentteja gm-perimää.
-Tämä uhkaa viljakasvien monimuotoisuutta. Jos esim. "kultainen riisi", tutkijoiden kehittämä gm-riisilajike, jota jaetaan ilmaiseksi kehitysmaiden viljelijöille, leviäisi laajaan käyttöön, tuhoutuisi lähes kaikki riisilajikkeiden monimuotoisuus. Tällainen yhden lajikkeen monokulttuuri on äärimmäisen altis tuholaisille, kuten esim. Kiinassa on jo kerran saatu todeta. (Siellä yritettiin "vihreää vallankumousta", jossa kaikille viljelijöille pakotettiin sama lajike ja torjunta-aine. Sadot romahtivat parissa vuodessa, kun eräs tuholainen kehitti vastustuskyvyn.)
-GMO-teollisuus maksattaa haitallisten tuotteidensa leviämisen estämisestä aiheutuvat kustannukset muilla viljelijöillä. Esim. Euroopassa gm-rehujen hieman halvempi hinta johtuu juuri tavanomaisia lajikkeita käyttäville viljelijöille aiheutuvista erilläänpitokustannuksista.
-Gm-tekniikka ei ole missään tapauksessa tällä hetkellä tehokkain tapa poistaa nälkää. Nykyiset lajikkeet eivät vähennä veden tarvetta, eroosiota tai fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Kehittämällä paikallisiin oloihin soveltuvia yksinkertaiseen teknologiaan perustuvia menetelmiä on saavutettu satojen prosenttien kasvua sadoissa hyvin pienin kustannuksin ja viljelymaan pilaantumista aiheuttamatta tai estäen.
-Yhden monokulttuurina kasvatetun lajikkeen käyttöikä on keskimäärin viisi vuotta johtuen tuholaisten evoluutiosta. Vaikka lajikkeet annettaisiin ilmaiseksi köyhien viljelijöiden käyttöön, olisivat he täysin riippuvaisia länsimaiden avusta. Em. yksinkertaisen teknologian ratkaisut eivät enää myöhemmin vaadi avustusta tai luo riippuvuutta.
-Edellinen vihreä vallankumous tuhosi valtavan määrän pientiloja ja johti maan keskittymiseen suurmaanomistajien käsiin. Markkinoiden ehdoilla toteutettu gm-lajikkeisiin siirtyminen aiheuttaisi melko suurella varmuudella samanlaisen ilmiön. Pientilojen lisääminen olisi tehokkain tapa estää nälkä ja slummiutuminen.
Lopuksi:
Mikäli joskus kehitetään todella viljelysmaata tuhoamatta satoja kasvattavia lajikkeita (esim. juurinystyrät, parempi vesitalous, aminohappokoostumus tms.), voi niistä olla länsimaiden ruoantuotannolle suuri hyöty. Jos länsimaiden omaan kulutukseensa varaama maa-alue pienenee, on siitä etua myös köyhille viljelijöille. Nämä ovat kuitenkin tulevaisuuden utopioita, eivät tämän hetken todellisuutta.
Nykyiset gm-kasvit ovat haitallisia kuluttajalle, ympäristölle ja sekä länsi- että kehitysmaan viljelijälle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.