Millä mä saan mun äidin tajuun etten mä oo se
sama pikkupoika kun vuosii sit?
Se tulee aina kun tulee jostain käymään mun
huoneessa ilman mitään järkevää syytä... Kyllä mä
tiiän että se välittää musta mutta ei silti
tarttis tulla mua häiritsee.
Sit se sanoo aina että oot koneella liikaa, ja
kun kysyn että mitäs sit tekisin ni ei sano
mitään. Ehdotin että olisin ulkona ja sitten taas
valitusta että ei siellä...
sama pikkupoika kun vuosii sit?
Se tulee aina kun tulee jostain käymään mun
huoneessa ilman mitään järkevää syytä... Kyllä mä
tiiän että se välittää musta mutta ei silti
tarttis tulla mua häiritsee.
Sit se sanoo aina että oot koneella liikaa, ja
kun kysyn että mitäs sit tekisin ni ei sano
mitään. Ehdotin että olisin ulkona ja sitten taas
valitusta että ei siellä...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis minkä ikänen olet?Ehkä sen on vaan niin
vaikee hyväksyä,että sen pojasta alkaa tulla
itsenäinen tai jotain..?
Ikää mulla on nyt 16 ja ens vuoden alussa 17.
Juu, homma voi olla näin... =(
Itselläni on kohta 15 v. täyttävä poika, joka ei
ole pitkään aikaan pitänyt siitä, et sen
huoneessa käydään. Mut joskus on pakko ja tuntuu
pahalta kun eristäydytään sillalailla. Olen
yrittänyt välttää käymisiä, joskus on vaan
kerättävä likaset astiat, likapyykit ym. kun ne
tahtoo pyöriä siellä lattialla. Meillä syödäänkin
omassa huoneessa, enkä ole voinut sillekään
asialle mitään. Välillä tuntuu ettei mikään mee
perille ja tuntee itsensä äitinä aivan turhaksi
koko huushollissa. Odottelen vain koska tämä
ns.murkku-ikä menee ohi, kyllähän se menee. Älä
pahastu siitä jos äitisi joskus käväsee "edes
näkemässä" poikaansa, se on sitä rakkautta ja
välittämistä. Minä taas toivoisin että oma
poikani viihtyisi enemmän kotona, vaikkakin
koneen ääressä. Minulla on ongelmat saada poikani
pysymään kotona, aina pelkään sitä että hän eksyy
ns. väärään porukkaan. Neuvoisin sinua olemaan
vain kärsivällinen ja ennenkaikkea ystävällinen
äidillesi ja voisithan pyytää äitiäsi jos vaikka
pelailet jotain peliä, niin vähäksi aikaa kattoo.
Itsestäni on tuntunut kivalta sen harvan kerran
kun poikani on pyytänyt innostuneena kattomaan
jotain pelaamaansa peliä.
Se on kuule ihan normaalia... mä haluaisin nähä
mun vanhempien ilmeet kun mä joskus vielä kerron
niille mitä mä vapaa-aikanani puuhaan. Ne ei
tykkää että mä oon mun kundikaverilla, mutta
mepäs ollaan oltu kymmeniä öitäkin yhessä ja mun
porukat ei arvaa mitään... jos mä oon juonu
pullon leijonaa ja yrjöön himassa ja sanon et
joo, mahatauti iski ni läpi menee... Vinkiks vaan
sullekki että niin kauan ku äitis noin uskoo niin
KÄYTÄ SITÄ HYVÄUSKOSUUTTA hyväkses!!! Tsemppii!