Olen 26 v ja harkitsen pyrkimistä lääkikseen. Ylioppilastodistukseni on keskitasoa, enkä ole bilsaa, fyssaa ja kemmaa lukenut sitten lukioaikojen.
Minkälaista pyrkiminen lääkikseen on? Onko pääsykoekirjan pänttääminen ulkoaopiskelua ja voiko lääkikseen pyrkiä työssäkäynnin ohella? Kannattaako mennä preppauskurssille?
Oletteko pyrkineet monta kertaa lääkikseen vai pääseekö sinne kohtuullisella lukemisella? Mitkä ovat sisäänpääsy-% suurinpiirtein?
Kiitokset kovasti vastanneille!!
Minkälaista pyrkiminen lääkikseen on? Onko pääsykoekirjan pänttääminen ulkoaopiskelua ja voiko lääkikseen pyrkiä työssäkäynnin ohella? Kannattaako mennä preppauskurssille?
Oletteko pyrkineet monta kertaa lääkikseen vai pääseekö sinne kohtuullisella lukemisella? Mitkä ovat sisäänpääsy-% suurinpiirtein?
Kiitokset kovasti vastanneille!!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lääketiede on varsin mielenkiintoinen ala, joten suosittelen lämpimästi!
Yo-todistuksesta saa joitain lähtöpisteitä, muistaakseni jopa joihinkin paikkoihin aika mukavasti. Tosin nyt en ulkomuistista pysty sanomaan, että minkä vuoden papereista vielä sai pisteitä. Jos pisteitä ei papereista kuitenkaan ropise, niin ei hätää! N. 1/3 opiskelijoista valitaan vain ja ainoastaan pääsykoemenestyksen perusteella.
Pääsykokeessa toimii kirjana Galenos, joka sisältää integroidusti (ei kylläkään kovin vakuuttavasti, mutta kuitenkin) biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa. Kirja itsessään olettaa sinun jo kyseiset aineet osaavan, joten paikoin se saattaa olla hieman vaikealukuinen, jos kyseiset asiat ovat jo päässeet unohtumaan. Onneksi on olemassa kirjasto ja vanhat lukionkirjat, joista pitäisi kaiken selvitä.
Asiat on ymmärrettävä varsin sujuvasti, vaikkakin kyllä nykyään on pääsykokeessa näkynyt sekin, että Galenos pitää olla luettuna eli pelkät loistavat fyssan/kemman/biologian taidot eivät vielä sinua välttämättä saa sisälle lääkikseen. Testataan siis mielenkiintoa alaa kohtaa, joten Galenos on osattava!
Preppauskursseista ja työssäkäynnin ohella opiskelusta en osaa valitettavasti sanoa mitään. Uskoisin kuitenkin, että opiskelu onnistuu työnkäynnin ohellakin hyvin.
Itseni ei tarvinnut kauaa lääkiksen ovia raapia, kun ne avautuivat jo heti ensimmäisellä kerralla. Galenos tuli tuolloin luettua läpi n. kolmisen kertaa. Joten kohtuullisella lukemisella pääsee sisälle. Sisäänpääsyprosentti hieman vaihtelee paikasta toiseen, mutta n. 25% kieppeillä se pyörii useimmissa yliopistoissa, joista lääketieteellinen tdk löytyy.
Ei siis ole mahdotonta ollenkaan. Tsemppiä!
Tälläisen tietoja löysin viime keväältä eli vuodelta 2003:
Helsinki 17%, Turku 22%, Tampere 17%, Kuopio 24% ja Oulu 22%. Hampaalle Helsingissä 24% ja Oulussa 47%. Nämä olivat ilmeisesti sisäänpäässeiden osuudet pääsykokeeseen osallistuneista.
tintti
Viitsitkö laittaa vielä lähteen, josta kyseisen infon poimit? Olen nimittäin kuullut/lukenut jostain, että esim. Ouluun olisi lääkiksistä helpoin päästä. Kiinnostaisi siis tietää enemmän aiheesta!
Itse löysin valmennuskeskuksen sivuilta seuraavaa infoa vuoden 2003 pääsykokeesta:
"Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen lääketieteellisiin tiedekuntiin pääsi n. 16%, Turkuun 22% ja Kuopioon 24% kokeeseen osallistuneista pyrkijöistä. Helsingin hammaslääketieteelliseen vastaava prosentti oli 21%."
Tilastoja on turha tuijotella kun valitsee lääkispaikkakuntaa. Esim. Kuopioon pääsi keväällä 2003 alimmilla pisteillä sisään. Jos prosenttien perusteella päättää hakeutua lääkikseen, niin kannattaa miettiä vielä onko tekemässä oikeaa ratkaisua.
Niin ja on hyvä muistaa, että eri yliopistot voivat pisteyttää kokeet eri tavalla.
Nyt aloin jo hieman epäillä tietojani. Sain ne Eximian kotisivuilta. Oikeimmat tiedot saa varmaan yliopistojen kotisivuilta.
Tänä keväänä ainoastaan vuoden 2000 ja sitä tuoreimmilla yo-todistuksilla on merkitystä.
Ja nuo sisäänpääsyprosentit ja pisteet selviävät koulutusta antavien yliopistojen sivuilta. Lähde Tarttoon opiskelemaan tai kannattaa ainakin hakea. Ei maksa mitään. Hain itse viime vuonna ja nyt on paikka siellä varalla. Olen itsekin 24 vuotta ja työssäkäynnin ohella pääsykokeisiin valmistautuminen ollut riittämätöntä kahtena edellis vuonna. Sen voin sanoa vierestä seuranneena, että työssäkäyntiä haittaavat lähinnä pakolliset harjoitukset, muutenhan osallistuminen on vapaaehtoista. www.ut.ee
Kertoisitko noin suunnillen, että millaisilla papereilla sinne Tarton lääkikseen pääsee?
Kiitos jo etukateen! =)
Kannattaa sitten saman tien selvittää se mitä täällä Suomessa vaaditaan mahdollisesti lisää, että se Tarton tutkinto kelpaa täällä. Tuskin mitään hirveän paljon, mutta ettei tulisi sitten pettymyksiä...
samalla lailla kuin missä tahansa muualla tehty tutkinto
Kaikki EU-alueella suoritetut lääketieteen alan perustutkinnot kelpaavat koko EU:n alueella ilman mitään lisäkoulutusta. Muistaakseni Virossa vuoden 1996 jälkeen aloittaneiden tutkinnot tulevat kelpaamaan sellaisenaan. Ulkomaalaisilta ei asetusten mukaan vaadita edes kielitutkintoa mutta lienee työnantajan ja potilaiden etu vaatia todiste riittävästä kielitaidosta. Kun Viro nyt liittyy EU:n jäseneksi on sieltä tulossa melko paljon lääkäreitä Suomeen kun Virossa on kova pula erikoistumispaikoista. Ehkä nämä lääkärit parantavat ainakin osin syrjäseutujen lääkäripulaa.
Olin lomilla, joten en ole ollut netin äärellä, mutta vastaan nyt. Itselläni reaali l, äidinkieli e, ruotsi c ja englanti b, joten nilllä pääsee. Päästötodistus 8.6. Ja kuten alla on todettu, Viron liittyessä EU:n, kaikki kyseisellä alueella suoritetut tutkinnot kelpaavat. Nykyään Virosta valmistuneet joutuvat suorittamaan laillistumistentin Tampereella, ihan kuten muutkin ei EU tai ETA alueelta tulevat lääkärit.
Paljon on näilläkin sivuilla ollut puhetta siitä, että Tarttoon lähtevät ne jotka ei Suomeen pääse. Niinhän se tietysti on, mutta jos uskaltaa lähteä vieraaseen maahan opiskelemaan, on se mielestäni paljon vaativampi suoritus kuin pääsykokeen läpäiseminen.
Vielä kyselisin preppauskursseista. Kannattaako niille mennä, eli pääseekö "helpommin" sisään jos on preppauskurssin käynyt?
Onko olemassa niitä jotka ovat pyrkineet lääkikseen 10 kertaa sinne pääsemättä, kuten oikeustieteellisessä käsittääkseni on? Tämä on tärkeää siksi, että kertonee jotain pääsykokeen vaativuudesta, (muuten sillä ei ole merkitystä itselleni).
Suurkiitokset muuten kaikille aikaisempiin kysymyksiini vastanneille !!!
Kursseille meneminen riippuu ihan siitä millainen ihminen on. Suurin osa tuntemistani lääkisläisistä on päässyt sinne ihan itse ilman mitään preppauskursseja, mutta toki on paljon kurssitkin käyneitä. Jos aikaa ja rahaa on, niin kurssikin voi kannattaa, mutta todellista kykyä omaava hakija pärjännee paremmin ilman mitään kursseja. Kun ne asiat on itse selvittänyt itselleen ns. vaikeimman kautta, niin eipähän mene pääsykokeen kiireessäkään sormi suuhun. (Kiire siellä nimittäin tulee, laskurutiinia on oltava ja paljon.)
Sitä en tiedä kuinka monta kertaa yrittäneitä lääkiksessä on, mutta useamman kerran turhaan yrittäneitä kyllä löytyy - vielä enemmän on niitä, jotka eivät ole päässeet montakaan kertaa yritettyään. Hesan lähtöpisteiden keskiarvon perusteella keskimääräisellä lääkikseen hakijalla on 5 eximiaa yo-papereissa, ja kun silläkään lähtötasolla ei pääse kuin hiukan toistakymmentä prosenttia, niin aika kovat ne kokeet ilmeisesti ovat.