Kokemuksia Nötöstä

Nötö on jo ulkosaaristoa.On totta, että joskus heinäkuussa laituri käy ahtaaksi. Sopu sijaa antaa. Laituri on tarkoitettu lähinnä asiointia varten. Itse alue on täynnä hienoja poukamia, joissa voi yöpyä. Aspö kuuluu mielestäni samaan sarjaan. Jos saaressa asuu 12 ihmistä ympäri vuoden, niin voiko veneilijä todella valittaa tankkauspaikan puutetta tällaisessa kohteessa ?
Jos haluaa aina kaikki palvelut, niin on parempi pysyä ison kaupungin laiturissa.

veneilijä ei laituristi kirjoitti:

Nötö on jo ulkosaaristoa.On totta, että joskus heinäkuussa laituri käy ahtaaksi. Sopu sijaa antaa. Laituri on tarkoitettu lähinnä asiointia varten. Itse alue on täynnä hienoja poukamia, joissa voi yöpyä. Aspö kuuluu mielestäni samaan sarjaan. Jos saaressa asuu 12 ihmistä ympäri vuoden, niin voiko veneilijä todella valittaa tankkauspaikan puutetta tällaisessa kohteessa ?
Jos haluaa aina kaikki palvelut, niin on parempi pysyä ison kaupungin laiturissa.

Lue lisää

Luit viestini huonosti. En valittanut tankkauspaikan puutetta, sanoin vain että muistaakseni siellä ei ole. Ja kysyin mitä siellä on, johon tulikin vastauksia. Sen sijaan sanoin vain että Nötössä tuntuu olevan riitaista porukkaa. Perustelu tälle on että Tielaitos aikoinaan vei sinne uuden laiturin mutta saarelaisten riitojen takia joutui sen samana vuonna hinaamaan pois! Kateus tappaa kalatkin järvestä (merestä). Sen sijaan kommenttisi luonnonsatamista oli asiaa.

veneilijä ei laituristi kirjoitti:

Nötö on jo ulkosaaristoa.On totta, että joskus heinäkuussa laituri käy ahtaaksi. Sopu sijaa antaa. Laituri on tarkoitettu lähinnä asiointia varten. Itse alue on täynnä hienoja poukamia, joissa voi yöpyä. Aspö kuuluu mielestäni samaan sarjaan. Jos saaressa asuu 12 ihmistä ympäri vuoden, niin voiko veneilijä todella valittaa tankkauspaikan puutetta tällaisessa kohteessa ?
Jos haluaa aina kaikki palvelut, niin on parempi pysyä ison kaupungin laiturissa.

Lue lisää

Voiko Nötössä yöpyä muualla kuin veneessä eli onko siellä majoituspalveluita? Onko kenelläkään kokemusta niistä?

Jape kirjoitti:

Voiko Nötössä yöpyä muualla kuin veneessä eli onko siellä majoituspalveluita? Onko kenelläkään kokemusta niistä?

Backarön pensionaatti toimii Nötössä ja sen palveluita esitellään myös kotisivulla:
http://www.nauvo.net/Backaro

Alempana tässä samassa keskustelussa pohditaan Airiston Veneilijöiden vuokraaman alueen, joka aiemmin toimi Turun kaupungin virkistysalueena, asemaa. Telttailu tällä alueella lienee luvan kanssa mahdollista, jos ei, nin Hästvikenissä itärannalla varmasti.
http://personal.inet.fi/kerho/airistonveneilijat/tukikohta.htm

moxu kirjoitti:

Backarön pensionaatti toimii Nötössä ja sen palveluita esitellään myös kotisivulla:
http://www.nauvo.net/Backaro

Alempana tässä samassa keskustelussa pohditaan Airiston Veneilijöiden vuokraaman alueen, joka aiemmin toimi Turun kaupungin virkistysalueena, asemaa. Telttailu tällä alueella lienee luvan kanssa mahdollista, jos ei, nin Hästvikenissä itärannalla varmasti.
http://personal.inet.fi/kerho/airistonveneilijat/tukikohta.htm

Lue lisää

Komeita maisemia (tuossa linkissä) :)

moxu kirjoitti:

Backarön pensionaatti toimii Nötössä ja sen palveluita esitellään myös kotisivulla:
http://www.nauvo.net/Backaro

Alempana tässä samassa keskustelussa pohditaan Airiston Veneilijöiden vuokraaman alueen, joka aiemmin toimi Turun kaupungin virkistysalueena, asemaa. Telttailu tällä alueella lienee luvan kanssa mahdollista, jos ei, nin Hästvikenissä itärannalla varmasti.
http://personal.inet.fi/kerho/airistonveneilijat/tukikohta.htm

Lue lisää

Nötössä ei ainakaan ole Saaristomeren kansallispuiston telttailualuetta. Tosin Nötön itärannalta kannattaa koittaa kuten ed. kirjoittaja mainitsee. Lieneekö tuolla Hästvikenissä "palveluita" eli nuotiopaikkaa ja polttopuita?

Nöttkött kirjoitti:

Nötössä ei ainakaan ole Saaristomeren kansallispuiston telttailualuetta. Tosin Nötön itärannalta kannattaa koittaa kuten ed. kirjoittaja mainitsee. Lieneekö tuolla Hästvikenissä "palveluita" eli nuotiopaikkaa ja polttopuita?

Lue lisää

Berghamnissa ainakin on kansallispuiston telttailualue. varustuksesta en tiedä.

Kauko kirjoitti:

Berghamnissa ainakin on kansallispuiston telttailualue. varustuksesta en tiedä.

Nauvon Boskärissäkin näyttää olevan telttaalue, se taitaa olla siinä Berghamnin vieressä. Palveluista ei tietoa. Tietääkö joku onko näissä esim. käymälä ja polttopuita?

Mitä siellä Aspössä on nähtävää? Muistaakseni siellä ei ole kauppaa tai pa-jakelua. Kävin kerran ja en ole toista paikkaa tavannut, jossa olisi yhtä paljon hyttysiä. Saattoi olla tosin joku sattumakin. Nötöstä vielä, että se laituri on kyllä surkean pieni. Kiva kauppa kyllä.

Kaikkitietävä kirjoitti:

Mitä siellä Aspössä on nähtävää? Muistaakseni siellä ei ole kauppaa tai pa-jakelua. Kävin kerran ja en ole toista paikkaa tavannut, jossa olisi yhtä paljon hyttysiä. Saattoi olla tosin joku sattumakin. Nötöstä vielä, että se laituri on kyllä surkean pieni. Kiva kauppa kyllä.

Lue lisää

Ei ole kauppaa eikä polttoainejakelua????

Pitääkö joka paikassa olla???

On siellä Aspössä ainakin sauna, kirkko, luontopolku, savukalan myyntiä (ajoittain) ja hienoja luonnonsatamia vieraslaiturin ohella. Mutta ei tosiaankaan polttoainejakelua. On se niin paha puute ettei kyllä voi sinne mennä. Vai saisikohan sillä yhteysaluksella tilattua? Tietääkö joku.

Tietäjä kirjoitti:

Ei ole kauppaa eikä polttoainejakelua????

Pitääkö joka paikassa olla???

On siellä Aspössä ainakin sauna, kirkko, luontopolku, savukalan myyntiä (ajoittain) ja hienoja luonnonsatamia vieraslaiturin ohella. Mutta ei tosiaankaan polttoainejakelua. On se niin paha puute ettei kyllä voi sinne mennä. Vai saisikohan sillä yhteysaluksella tilattua? Tietääkö joku.

Lue lisää

Joo ei tarvi olla joka paikassa kauppaa ja pa-jakelua eikä varmasti olisi taloudell. mahdollistakaan niin kuin ei tarvi joka saaressa olla vierassatamaa :)

Tietäjä kirjoitti:

Ei ole kauppaa eikä polttoainejakelua????

Pitääkö joka paikassa olla???

On siellä Aspössä ainakin sauna, kirkko, luontopolku, savukalan myyntiä (ajoittain) ja hienoja luonnonsatamia vieraslaiturin ohella. Mutta ei tosiaankaan polttoainejakelua. On se niin paha puute ettei kyllä voi sinne mennä. Vai saisikohan sillä yhteysaluksella tilattua? Tietääkö joku.

Lue lisää

Kävin armeija-aikana, oli idyllinen paikka. Ja aika suojainen.

SA int kirjoitti:

Kävin armeija-aikana, oli idyllinen paikka. Ja aika suojainen.

ks. http://www.ulkosaaret.net/

Aspö on eloisa ulkosaaristoyhteiskunta Turunmaan saaristossa . Aspö sijaitsee Korppoon ja Jurmon välissä, ja sinne pääset parhaiten yhteysaluksella tai taksiveneellä. Saarella on oma vierasvenesatama, jos haluat tulla omalla veneellä. Aspö kuuluu Korppoon kuntaan ja saarella on noin kymmenkunta asukasta.

Saarella on mielenkiintoinen historia sekä hyvin kaunis luonto. Hyvän kuvan saaresta saat kiertämällä luonto- ja kulttuuripolkua. Jos tarvitset majoitusta vuokrattavana on 4 hengen yöpymismökki, jossa on sauna. Ryhmille järjestetään myös lounastarjoilua ja opastettuja kierroksia.

Antamassasi linkissä sanotaan "Oli aikaisemmin ulkosaariston keskus, jossa noin. 200 asukasta sekä oma koulu. Arvokas kyläkokonaisuus jossa on vanhoja peltoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia mm. vanha kappeli ja mylly.
Saaressa kesäisin kauppa ja polttoainemyynti.
Yhteysalus Aspö liikennöi saarelle."
Muistan itsekin lukeneeni että merenkulkulaitos olisi aikoinaan sinne vieraslaiturin vienyt mutta joutunut sen riitaisan kyläyhteisön takia hinaamaan pois. Mikähän siellä sitä riitaisuutta aiheuttaa?

Ei osunut silmään merikortissa tuo Hästviken, onko Nötön saaressa?

Miten suojanen reitti Nötöseen ja Jurmoon? Jos tulee idästä kandeeko ajaa Vänön ohi suoraa reittiä vai kiertää pohjoisen kautta (Gullkrona, Nauvo)? Itsellä on >5 m ht-vene.

Late kirjoitti:

Miten suojanen reitti Nötöseen ja Jurmoon? Jos tulee idästä kandeeko ajaa Vänön ohi suoraa reittiä vai kiertää pohjoisen kautta (Gullkrona, Nauvo)? Itsellä on >5 m ht-vene.

Lue lisää

Eihän sinne suojaista reittiä ole mistään suunnasta, vilkaisepa merikorttia. Odotat vain sopivaa keliä ja ajat ht-veneelläsi tunnissa Hiittisten seudulta Jurmoon.

Osku kirjoitti:

Eihän sinne suojaista reittiä ole mistään suunnasta, vilkaisepa merikorttia. Odotat vain sopivaa keliä ja ajat ht-veneelläsi tunnissa Hiittisten seudulta Jurmoon.

Tunnetko myös Kökaria? Eikös siellä ole kaksikin vierasvenesatamaa, joista toinen lienee nimeltään Karlby. Ensi kesää ajatellen, onko kokemuksia? Kumpi parempi? Ainakin Karlbytä on venelehdissä kehuttu, joskin joskus (kerran) arvosteltukin. Selviääkö suomen kielellä?

Late kirjoitti:

Tunnetko myös Kökaria? Eikös siellä ole kaksikin vierasvenesatamaa, joista toinen lienee nimeltään Karlby. Ensi kesää ajatellen, onko kokemuksia? Kumpi parempi? Ainakin Karlbytä on venelehdissä kehuttu, joskin joskus (kerran) arvosteltukin. Selviääkö suomen kielellä?

Lue lisää

Olimme pari päivää Kökarissa heinäkuussa. Ei Karlbyssa vaan Sandvikenissa. Jos haluat nähdä saarta, vuokraa fillari ja ajele ympäriinsä. Suomella pärjää halutessaan hyvin, ainakin Sandvikenissa. Karlby oli aivan tupaten täynnä, ja aivan saatanallisen kokoisia moottoroaluksia. Sandvikenin lahden vedessä oli jotain outoa (happikato?), kun kalat olivat aivan apaattisia. 5-vuotias tyttäreni pyydysti n. 100 kolmipiikkiä ämpäriin. Muualla ne menevät karkuun tuhatta ja sataa. Sandvikenin satamaan itä/pohjoistuuli osuu ikävästi.

Late kirjoitti:

Tunnetko myös Kökaria? Eikös siellä ole kaksikin vierasvenesatamaa, joista toinen lienee nimeltään Karlby. Ensi kesää ajatellen, onko kokemuksia? Kumpi parempi? Ainakin Karlbytä on venelehdissä kehuttu, joskin joskus (kerran) arvosteltukin. Selviääkö suomen kielellä?

Lue lisää

Kävimme viime elokuun alussa Kökarin Karlbyssä ja epäonneksemme sattui pieni myräkkä, joka viivytti matkantekoa iltaan asti (klo 23.00). Paikka on ihan kiva ja rauhallinen, mutta jos tulet illalla pimeässä, ole väylän loppupäässä tarkkana! Tultaessa etelänpuolelta kyläläisten viitoittama väylä tekee n. 100m ennen Karlbyn kauppaa 90 asteen vinkkelin oikealle, vaikka kortin mukaan väylä jatkuu suoraan! Tosin väylä on ns. veneväylä, mutta kuitenkin....! Jos on paha keli niin Karlbyhyn pääsee myös pohjoisen kautta saaren läpi, johon löytyy ainakin v 2002 vierasvenesatamakirjasta, tai mikä sen nimi nyt on, kyläläisten viitoittama reitti!

Kannattaa käydä!

3D MV kirjoitti:

Kävimme viime elokuun alussa Kökarin Karlbyssä ja epäonneksemme sattui pieni myräkkä, joka viivytti matkantekoa iltaan asti (klo 23.00). Paikka on ihan kiva ja rauhallinen, mutta jos tulet illalla pimeässä, ole väylän loppupäässä tarkkana! Tultaessa etelänpuolelta kyläläisten viitoittama väylä tekee n. 100m ennen Karlbyn kauppaa 90 asteen vinkkelin oikealle, vaikka kortin mukaan väylä jatkuu suoraan! Tosin väylä on ns. veneväylä, mutta kuitenkin....! Jos on paha keli niin Karlbyhyn pääsee myös pohjoisen kautta saaren läpi, johon löytyy ainakin v 2002 vierasvenesatamakirjasta, tai mikä sen nimi nyt on, kyläläisten viitoittama reitti!

Kannattaa käydä!

Lue lisää

Eikös siinä pohjoisen reitillä Karlbyhyn saaren läpi ole aika matala silta, jonka ali joutuu menemään?

Moottoriveneilijä kirjoitti:

Eikös siinä pohjoisen reitillä Karlbyhyn saaren läpi ole aika matala silta, jonka ali joutuu menemään?

Ei sieltä muutenkaan pääse kuin pienellä veneellä, sillan korkeus on muuten 3 m.

Kökarissa on 3 vierassatamaa, Karlby, Sandvik ja Hellsö. Tietoja löytyy http://www.goaland.net

Moottoriveneilijä kirjoitti:

Ei osunut silmään merikortissa tuo Hästviken, onko Nötön saaressa?

59 57,34
21 46,86

Moottoriveneilijä kirjoitti:

Eikös siinä pohjoisen reitillä Karlbyhyn saaren läpi ole aika matala silta, jonka ali joutuu menemään?

Joo, tosiaan vierasvenesatamasta lähdettäessä n. 100 m:n päässä on silta, josta ainakin 2.4m korkea paattini mahtui alta masto kaadettuna (vene 9.2m x 3.0m). Saa siinä muutenkin mennä kieli keskellä suuta, kun kölin alla vähimmillään 0.1m vettä (syväys 1.0 m)!

Paikalliset käyttävät kuulemma mantereella käydessään tätä väylää ja näytti siitä n. 10m veneitä kulkevan! Tämän takia itsekin uskalsimme käyttää väylää.

Tietäjä kirjoitti:

59 57,34
21 46,86

Joo, thanx ehkäpä. Löysin jo CD-merikartasta paikan. Ei ollut vaan paperikortissani.

Late kirjoitti:

Miten suojanen reitti Nötöseen ja Jurmoon? Jos tulee idästä kandeeko ajaa Vänön ohi suoraa reittiä vai kiertää pohjoisen kautta (Gullkrona, Nauvo)? Itsellä on >5 m ht-vene.

Lue lisää

Vanha tanskalainen rannikkopurjehdusohje tunsi Kökarin länsipuolelta itään johtavan väylän, jossa oli kolme "turvasatamaa", Aspö, Refholm ja Malmö. On syytä olettaa, että Refholm olisi Nötö, koska saaren eläinkantaan on varmasti kuulunut kettujakin ja Malmö puolestaan nykyään Björkönä tunnettu saari, koska purjehdusohje mainitsee siellä olevan makean veden ottomahdollisuuden (=järvi). Ohje kehoittaa jatkamaan saariston reunan sisäpuolella edelleen kohti Vänötä.
Eli kääntäen: Kasnäsistä kannattaa tulla Vänön ja Borstön kautta. Borstössä kannattaa arvioida, onko järkevämpää pujotella kohti Nötön itäpuolista laitaa Sandholmin, Trunsön ja Björkön välistä vai yrittää kiertää Björkö eteläpuolelta ja ottaa tavoitteeksi Nötön kyläsatama.
Suojaisia reittejä ulkosaaristossa ei ole, mutta tuskin sellaista kukaan on odottanutkaan.

moxu kirjoitti:

Vanha tanskalainen rannikkopurjehdusohje tunsi Kökarin länsipuolelta itään johtavan väylän, jossa oli kolme "turvasatamaa", Aspö, Refholm ja Malmö. On syytä olettaa, että Refholm olisi Nötö, koska saaren eläinkantaan on varmasti kuulunut kettujakin ja Malmö puolestaan nykyään Björkönä tunnettu saari, koska purjehdusohje mainitsee siellä olevan makean veden ottomahdollisuuden (=järvi). Ohje kehoittaa jatkamaan saariston reunan sisäpuolella edelleen kohti Vänötä.
Eli kääntäen: Kasnäsistä kannattaa tulla Vänön ja Borstön kautta. Borstössä kannattaa arvioida, onko järkevämpää pujotella kohti Nötön itäpuolista laitaa Sandholmin, Trunsön ja Björkön välistä vai yrittää kiertää Björkö eteläpuolelta ja ottaa tavoitteeksi Nötön kyläsatama.
Suojaisia reittejä ulkosaaristossa ei ole, mutta tuskin sellaista kukaan on odottanutkaan.

Lue lisää

Nuo vanhat tanskalaiset purjehdusohjeet ovatkin mielenkiintoisia ja pitävät edelleen paikkansa. Tuo onkin mielenkiintoinen mutkitteleva reitti Trunsön kautta Bodön ja Bergholmin välistä ja sopii hyvin pienemmälle veneelle. Tuossa samaisessa tanskalaisten purjehdusohjeessa kustutaan mm. Jussarö-Barösundin länsipuolelle jäävää "puutarhaväylän" Växar-saarta nimellä Vechkasaari. Oletko lukenut jostain (kirjasta, webistä) näitä tanskalaisia purjehdusohjeita, kiinnostaisi itseäkin. Eikös ne ollut tosi vanhoja, ehkä jostain 500-luvulta?

Late kirjoitti:

Nuo vanhat tanskalaiset purjehdusohjeet ovatkin mielenkiintoisia ja pitävät edelleen paikkansa. Tuo onkin mielenkiintoinen mutkitteleva reitti Trunsön kautta Bodön ja Bergholmin välistä ja sopii hyvin pienemmälle veneelle. Tuossa samaisessa tanskalaisten purjehdusohjeessa kustutaan mm. Jussarö-Barösundin länsipuolelle jäävää "puutarhaväylän" Växar-saarta nimellä Vechkasaari. Oletko lukenut jostain (kirjasta, webistä) näitä tanskalaisia purjehdusohjeita, kiinnostaisi itseäkin. Eikös ne ollut tosi vanhoja, ehkä jostain 500-luvulta?

Lue lisää

Suurin osahan isompien saarten ruotsinkielisistä nimistä on jonkinlaisia väännöksiä suomenkielestä esimerkiksi Hitis->Hiisi, samoin kuin såra-päätteiset tulee saaresta, salö->salo ja lax-päätteiset lahdesta (muinaissuomella lahti=laksi). Näistä tosivanhoista tanskalaisista merikartoista saa hyviä viitteitä asiaan. Kartathan on ajalta ennen kuin ruotsalaisia muutti Suomeen 1200-luvulla.

Late kirjoitti:

Nuo vanhat tanskalaiset purjehdusohjeet ovatkin mielenkiintoisia ja pitävät edelleen paikkansa. Tuo onkin mielenkiintoinen mutkitteleva reitti Trunsön kautta Bodön ja Bergholmin välistä ja sopii hyvin pienemmälle veneelle. Tuossa samaisessa tanskalaisten purjehdusohjeessa kustutaan mm. Jussarö-Barösundin länsipuolelle jäävää "puutarhaväylän" Växar-saarta nimellä Vechkasaari. Oletko lukenut jostain (kirjasta, webistä) näitä tanskalaisia purjehdusohjeita, kiinnostaisi itseäkin. Eikös ne ollut tosi vanhoja, ehkä jostain 500-luvulta?

Lue lisää

ensimmäinen ristiretki suomeen tehtiin 1155. tämän jälkeen tietoisuus suomesta lienee noussut.

skandinaaviasta on tosin karttoja jo varsin varhaiselta ajalta - esim claudius clavus 1388 ( http://virtual.finland.fi/finfo/english/map/map2.jpg ). purjehdus ohjeita alueelta löytyy varmastikin huomattavasti aikaisemmalta ajalta.

painettujen karttojen kukoistus taisi kuitenkin alkaa vasta guttenbergin keksittyä irtokirjaimilla toimivan painokoneen joskus 1440 tienoilla. eikä carta marinakin ole 1500-luvulta?

joku asiaan paneutunut voisi tietysti infota meitä enemmänkin :o)

Late kirjoitti:

Nuo vanhat tanskalaiset purjehdusohjeet ovatkin mielenkiintoisia ja pitävät edelleen paikkansa. Tuo onkin mielenkiintoinen mutkitteleva reitti Trunsön kautta Bodön ja Bergholmin välistä ja sopii hyvin pienemmälle veneelle. Tuossa samaisessa tanskalaisten purjehdusohjeessa kustutaan mm. Jussarö-Barösundin länsipuolelle jäävää "puutarhaväylän" Växar-saarta nimellä Vechkasaari. Oletko lukenut jostain (kirjasta, webistä) näitä tanskalaisia purjehdusohjeita, kiinnostaisi itseäkin. Eikös ne ollut tosi vanhoja, ehkä jostain 500-luvulta?

Lue lisää

Netistä ei Hedeby-itineraariona tunettua purjehdusohjetta sellaisenaan ikävä kyllä löydy, mutta sitä on siteerattu useammissakin aiheeltaan Saaristomeren eteläosia sivuavissa kirjoissa, esim.Benedict Zilliacuksen Utöar/Ulkosaristossa ja Eka Metsävuoren Saaristomerta-sarjassa.

Erityisesti ohje varoittaa Iurima Ultimasta eli Jurmosta, joka noihin aikoihin oli rantarosvojen luvattu paikka. Vasta Kustaa Vaasa sai meren viljan korjuun siellä aisoihin -polttamalla koko saaren ja siirrättämällä sinne uudet asukkaat Pohjanmaalta.

moxu kirjoitti:

Netistä ei Hedeby-itineraariona tunettua purjehdusohjetta sellaisenaan ikävä kyllä löydy, mutta sitä on siteerattu useammissakin aiheeltaan Saaristomeren eteläosia sivuavissa kirjoissa, esim.Benedict Zilliacuksen Utöar/Ulkosaristossa ja Eka Metsävuoren Saaristomerta-sarjassa.

Erityisesti ohje varoittaa Iurima Ultimasta eli Jurmosta, joka noihin aikoihin oli rantarosvojen luvattu paikka. Vasta Kustaa Vaasa sai meren viljan korjuun siellä aisoihin -polttamalla koko saaren ja siirrättämällä sinne uudet asukkaat Pohjanmaalta.

Lue lisää

Hallitsijat kutsuivat rosvoiksi niitä, jotka eivät heidän tahtoonsa suostuneet. Ehkäpä Jurmossakin asui ihmisiä, jotka eivät Ruotsin kuninkaan tahtoon alistuneet (veroihin) ja siksi tapettiin. Silloin heitä on mukava kutsua rosvoiksi. Sinänsä Jurmo on karikkoinen ja senkin takia vaarallinen.

Jeppe kirjoitti:

ensimmäinen ristiretki suomeen tehtiin 1155. tämän jälkeen tietoisuus suomesta lienee noussut.

skandinaaviasta on tosin karttoja jo varsin varhaiselta ajalta - esim claudius clavus 1388 ( http://virtual.finland.fi/finfo/english/map/map2.jpg ). purjehdus ohjeita alueelta löytyy varmastikin huomattavasti aikaisemmalta ajalta.

painettujen karttojen kukoistus taisi kuitenkin alkaa vasta guttenbergin keksittyä irtokirjaimilla toimivan painokoneen joskus 1440 tienoilla. eikä carta marinakin ole 1500-luvulta?

joku asiaan paneutunut voisi tietysti infota meitä enemmänkin :o)

Lue lisää

Täytyypä yrittää ottaa selvää noista vuosista. Mutta käsittääkseni tuo v. 1155 on ruotsalaisten tekemä ns. ristiretki ja tanskalaiset taas seilasivat täällä (ja Viron rannalla) ennen heitä.

Tex kirjoitti:

Täytyypä yrittää ottaa selvää noista vuosista. Mutta käsittääkseni tuo v. 1155 on ruotsalaisten tekemä ns. ristiretki ja tanskalaiset taas seilasivat täällä (ja Viron rannalla) ennen heitä.

Lue lisää

olet varmastikin oikeassa. kyllähän jonkun on jo täällä täytynyt pyöriä, ennen kuin ovat huomanneet suomalaisten pakanallisuuden :o)

väittäväthän jotkut, että ensimmäinen löydetty kartta olisi tehty joskus tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua (siis nykyisen).

Jeppe kirjoitti:

olet varmastikin oikeassa. kyllähän jonkun on jo täällä täytynyt pyöriä, ennen kuin ovat huomanneet suomalaisten pakanallisuuden :o)

väittäväthän jotkut, että ensimmäinen löydetty kartta olisi tehty joskus tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua (siis nykyisen).

Lue lisää

Sen verran selvisi että Ruotsin vallan aika alkoi 1249 ja vielä 1248 Ruotsin hiippakuntien luettelosta ei Suomea löydy niin kuin ei muistakaan aikaisemmista. Näin tuo vuoden 1155 ristiretkikin on sepitetty (ei tän mun selityksen perusteella vaan ihan historiallisena faktana). Tanskalaset liikkuivat varmaankin lähempänä vuotta 1200 mutta millaisia karttoja he käyttivät, en tiedä.

moxu kirjoitti:

Netistä ei Hedeby-itineraariona tunettua purjehdusohjetta sellaisenaan ikävä kyllä löydy, mutta sitä on siteerattu useammissakin aiheeltaan Saaristomeren eteläosia sivuavissa kirjoissa, esim.Benedict Zilliacuksen Utöar/Ulkosaristossa ja Eka Metsävuoren Saaristomerta-sarjassa.

Erityisesti ohje varoittaa Iurima Ultimasta eli Jurmosta, joka noihin aikoihin oli rantarosvojen luvattu paikka. Vasta Kustaa Vaasa sai meren viljan korjuun siellä aisoihin -polttamalla koko saaren ja siirrättämällä sinne uudet asukkaat Pohjanmaalta.

Lue lisää

Millon se Jurmon poltto tapahtui? Sen takiahan siellä ei vieläkään kasva metsä. Tapettiinko ne ihmisetkin?

Tex kirjoitti:

Sen verran selvisi että Ruotsin vallan aika alkoi 1249 ja vielä 1248 Ruotsin hiippakuntien luettelosta ei Suomea löydy niin kuin ei muistakaan aikaisemmista. Näin tuo vuoden 1155 ristiretkikin on sepitetty (ei tän mun selityksen perusteella vaan ihan historiallisena faktana). Tanskalaset liikkuivat varmaankin lähempänä vuotta 1200 mutta millaisia karttoja he käyttivät, en tiedä.

Lue lisää

eikö selittyisi sillä, että kartat tyypillisesti tehtiin kopioimalla toisten (vanhempia) teoksia?

ymmärrän, että suomea ei sinänsä ole listattu tietyllä nimellä, historian kirjathan väittävät esi-isiemme asuneen varsin "nykymenosta pihalla" (oliko jopa rautakautta) noihin aikoihin. pääsääntöisesti metsästettiin ja keräiltiin?

tosin voit tietenkin olla oikeassakin - koulussahan opetettiin, että neuvostoliittkin on mahtava ja upea (ja kouluoppejahan tässä muistellaan) :o)

Jeppe kirjoitti:

eikö selittyisi sillä, että kartat tyypillisesti tehtiin kopioimalla toisten (vanhempia) teoksia?

ymmärrän, että suomea ei sinänsä ole listattu tietyllä nimellä, historian kirjathan väittävät esi-isiemme asuneen varsin "nykymenosta pihalla" (oliko jopa rautakautta) noihin aikoihin. pääsääntöisesti metsästettiin ja keräiltiin?

tosin voit tietenkin olla oikeassakin - koulussahan opetettiin, että neuvostoliittkin on mahtava ja upea (ja kouluoppejahan tässä muistellaan) :o)

Lue lisää

...sentään. Tekivätkän jo 800-luvulla kainulaiset ryöstöretkiä Norjaan ja karjalaiset hävitti yhdessä virolaisten kanssa "Ruotsin" silloisen pääkaupungin, oliko se Sigtuna. Soutivat sinne ja panivat matalaksi. Lisäksi Orkneyinga-saagan johdannossa "Fundinn Noregrissa" kerrotaan miten erään Suomen ja Kainuun kuninkaan pojat ovat aikanaan valloittaneet Norjan, joka on sitten saanut nimensä Suomen kuninkaan pojasta Norrista.

Tex kirjoitti:

...sentään. Tekivätkän jo 800-luvulla kainulaiset ryöstöretkiä Norjaan ja karjalaiset hävitti yhdessä virolaisten kanssa "Ruotsin" silloisen pääkaupungin, oliko se Sigtuna. Soutivat sinne ja panivat matalaksi. Lisäksi Orkneyinga-saagan johdannossa "Fundinn Noregrissa" kerrotaan miten erään Suomen ja Kainuun kuninkaan pojat ovat aikanaan valloittaneet Norjan, joka on sitten saanut nimensä Suomen kuninkaan pojasta Norrista.

Lue lisää

ehkä ei sittenkään pitäisi kävellä niin pää painuksissa varjoja pitkin tuolla suuressa maailmassa.

Jeppe kirjoitti:

ehkä ei sittenkään pitäisi kävellä niin pää painuksissa varjoja pitkin tuolla suuressa maailmassa.

Noin 2000 eKr. oli Kiukaisten kulttuuri nyk. Satakunnassa. Siellä harjoitettiin karjanhoitoa ja jakson lopulla maanviljelyä... Onkohan Ruotsissa tai Norjassa yhtä vanhaa kulttuuria?

Late kirjoitti:

Millon se Jurmon poltto tapahtui? Sen takiahan siellä ei vieläkään kasva metsä. Tapettiinko ne ihmisetkin?

Jurmon poltto ajoittuu jonnekin 1520-luvun loppupuolelle. Väestä otettiin kiinni ne, jotka saatiin ja nistittiin, jonka jälkeen rangaistusretkikunta tuikkasi koko saaren rakennuskantoineen ja aluskavillisuuksineen tuleen.
Bondasin talon väki on ainakin jonkin kirjanpidon mukaan vanhaa saaristolaissukua, joten Jurmossa elää kenties vielä geeniä, jonka aiempi haltija onnistui pakenemaan kuninkaan miehiä.

Rantarosvous tarkoitti Jurmon tapauksessa sitä, että saaren rannoille oli sytytetty merenkulkijoita ohjaavia tulia, tosin ei sovittuihin paikkoihin. Jos joku kippari sitten erehtyi merkistä ja laiva jäi karikkoon, pitivät saarelaiset sitä -ja varsinkin lastia- luonnollisesti omanaan.

moxu kirjoitti:

Jurmon poltto ajoittuu jonnekin 1520-luvun loppupuolelle. Väestä otettiin kiinni ne, jotka saatiin ja nistittiin, jonka jälkeen rangaistusretkikunta tuikkasi koko saaren rakennuskantoineen ja aluskavillisuuksineen tuleen.
Bondasin talon väki on ainakin jonkin kirjanpidon mukaan vanhaa saaristolaissukua, joten Jurmossa elää kenties vielä geeniä, jonka aiempi haltija onnistui pakenemaan kuninkaan miehiä.

Rantarosvous tarkoitti Jurmon tapauksessa sitä, että saaren rannoille oli sytytetty merenkulkijoita ohjaavia tulia, tosin ei sovittuihin paikkoihin. Jos joku kippari sitten erehtyi merkistä ja laiva jäi karikkoon, pitivät saarelaiset sitä -ja varsinkin lastia- luonnollisesti omanaan.

Lue lisää

Se on sitä meren viljaa jota korjataan. Toinen paikka, joka on kuuluisa meren viljan korjaaja on Vänö, josta heillä olikin kyseenalainen maine. Ihmettelen mix se Jurmo piti polttaa, jos immeiset listittiin? Luulisi että Jurmossakin olis hyvä olla luotettavat opasteet, joita joku ylläpitää. Onhan se tärkeä satama linjalla Tukholma-Helssinki-Pietari

Kaikkitietävä kirjoitti:

Se on sitä meren viljaa jota korjataan. Toinen paikka, joka on kuuluisa meren viljan korjaaja on Vänö, josta heillä olikin kyseenalainen maine. Ihmettelen mix se Jurmo piti polttaa, jos immeiset listittiin? Luulisi että Jurmossakin olis hyvä olla luotettavat opasteet, joita joku ylläpitää. Onhan se tärkeä satama linjalla Tukholma-Helssinki-Pietari

Lue lisää

Jurmoon siirrettiin pian polttamisen jälkeen uutta väestöä Pohjanmaalta. Nämä tuskin olivat väkenä paljonkaan entisiä jurmolaisia lainkuuliaisempia, sillä Närpiön rannikoilla on harrastettu ihan vastaavanlaista meren viljan korjuuta... Toisaalta meren keskellä olevalle pirunpellolle tuskin on voitu ajatellakaan asutettavan muita, kuin kalastajia, joten Närpiön tienoo tai Vaasan ympäristö lienevät olleet Jurmon uudisasukkaiden aiempia kotiseutuja.
Pohjanmaalle viittaa edelleen muutama jurmolainen talonnimi, jollaisia ei muualta Saaristomereltä löydy, esim.Lassfols ja Bengtfols.

Saaristomeren purjehdusreiteistä ja -ohjeista löytyy varmasti tietoa esim.Turun Forum Marinum-merimuseosta, jonka kokoelmissa on koko Åbo Akademin merihistoriallinen arkisto. Jotain hylyistä kertovaa varmaan löytyy myös Borstössä sijaitsevasta "maailman pienimmästä merenkulkumuseosta", jossa ikäväkseni en ole koskaan päässyt käymään. Borstön vesillähän lepää St.Mikaelin hylky ja Vrow Marian lepopaikka on jossain Jurmon pohjoispuolella Trunsön lähivesillä (tarkkaa paikkaa ei ole kerrottu julkisuuteen). Näistäkin hylyistä (ja sadoista muista) voi päätellä, että vuosisatojen mittaan kipparit ovat mieluummin noudattaneet vanhaa saaristopurjehdusohjetta, kuin jättäytyneet avomeren armoille reilusti Utön eteläpuolelle -vaikka olisivatkin olleet menossa johonkin Suomenlahden satamaan.

moxu kirjoitti:

Jurmoon siirrettiin pian polttamisen jälkeen uutta väestöä Pohjanmaalta. Nämä tuskin olivat väkenä paljonkaan entisiä jurmolaisia lainkuuliaisempia, sillä Närpiön rannikoilla on harrastettu ihan vastaavanlaista meren viljan korjuuta... Toisaalta meren keskellä olevalle pirunpellolle tuskin on voitu ajatellakaan asutettavan muita, kuin kalastajia, joten Närpiön tienoo tai Vaasan ympäristö lienevät olleet Jurmon uudisasukkaiden aiempia kotiseutuja.
Pohjanmaalle viittaa edelleen muutama jurmolainen talonnimi, jollaisia ei muualta Saaristomereltä löydy, esim.Lassfols ja Bengtfols.

Saaristomeren purjehdusreiteistä ja -ohjeista löytyy varmasti tietoa esim.Turun Forum Marinum-merimuseosta, jonka kokoelmissa on koko Åbo Akademin merihistoriallinen arkisto. Jotain hylyistä kertovaa varmaan löytyy myös Borstössä sijaitsevasta "maailman pienimmästä merenkulkumuseosta", jossa ikäväkseni en ole koskaan päässyt käymään. Borstön vesillähän lepää St.Mikaelin hylky ja Vrow Marian lepopaikka on jossain Jurmon pohjoispuolella Trunsön lähivesillä (tarkkaa paikkaa ei ole kerrottu julkisuuteen). Näistäkin hylyistä (ja sadoista muista) voi päätellä, että vuosisatojen mittaan kipparit ovat mieluummin noudattaneet vanhaa saaristopurjehdusohjetta, kuin jättäytyneet avomeren armoille reilusti Utön eteläpuolelle -vaikka olisivatkin olleet menossa johonkin Suomenlahden satamaan.

Lue lisää

Miten ruotsinkieliset sitten yleensäkin tuli Suomeen 1200-luvun lopulla. Siirsikö Ruotsin kuningas niitä väkisin vai houkutteliko edullisella verotuksella? Vai tuliko ne jotenkin itekseen? Entä jäikö viikinkiaikana tänne ketään ruotsia puhumaan ja asumaan? Monissa tapauksissa naitiin suomenkielisiä ja lasten kieleksi tuli ruotsi. Myös tällä tavalla rannikko varmaan ruotsalaistui...

Moottoriveneilijä kirjoitti:

Antamassasi linkissä sanotaan "Oli aikaisemmin ulkosaariston keskus, jossa noin. 200 asukasta sekä oma koulu. Arvokas kyläkokonaisuus jossa on vanhoja peltoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia mm. vanha kappeli ja mylly.
Saaressa kesäisin kauppa ja polttoainemyynti.
Yhteysalus Aspö liikennöi saarelle."
Muistan itsekin lukeneeni että merenkulkulaitos olisi aikoinaan sinne vieraslaiturin vienyt mutta joutunut sen riitaisan kyläyhteisön takia hinaamaan pois. Mikähän siellä sitä riitaisuutta aiheuttaa?

Lue lisää

Nötössä toimi ainakin vielä vuonna -92 kaksi kyläyhdistystä, Kylätoimikunta ja Hembygdsförening. Niiden johtajat eivät olleet puheväleissä keskenään. Kun toinen yhdistys (en muista kumpi) halusi rakentaa saarelle luontopolun ja sai Metsähallitukselta siihen luvat ja jopa rakentajat, kävi toisen yhdistyksen puuhahenkilö yön hämäryydessä purkamassa maastoon jo viedyt opasteet. Ainoa hyvä puoli jutussa oli, että kylän pohjoislaidoilla maastoon jääneet ruostuneet piikkilankaesteet saatiin poistettua...
Myös Roska-Roope-jätepisteen sijoittelusta tuli polemiikkia. Se olisi sijoitettu Sjögrannasin (kaupparakennuksen pohjoispuolinen talo) satamanpuoleiseen nurkkaan. Ei käy. Kaupan pihaan se taas ei mahtunut. Lopputulos: kun kerran ei ole jätepistettä, ei tarvita isompaa vieraslaituriakaan (todennäköisesti tähän liittyi jotain maanomistuskysymyksiäkin).

Kauppa oli tuolloin vielä ympärivuotinen, voimahahmonaan Kristiina Kivikankare-Mattsson ja postiakaan ei Pekka Vennamo ollut vielä lakkauttanut. Mutta suurin osa nötöläisistä vaikuttaa muualla ja pitää saaressa vain kesämökkiä -ja ehkä joku saarella yksinäisiä talvia viettänyt on sitten mökkihöpertynyt tms...

Mutta kaikki tämä on toisarvoista löpinää. Tosiasia, että Nötö on Saaristomeren todellinen helmi, ei näistä muuksi muutu.

Tex kirjoitti:

Miten ruotsinkieliset sitten yleensäkin tuli Suomeen 1200-luvun lopulla. Siirsikö Ruotsin kuningas niitä väkisin vai houkutteliko edullisella verotuksella? Vai tuliko ne jotenkin itekseen? Entä jäikö viikinkiaikana tänne ketään ruotsia puhumaan ja asumaan? Monissa tapauksissa naitiin suomenkielisiä ja lasten kieleksi tuli ruotsi. Myös tällä tavalla rannikko varmaan ruotsalaistui...

Lue lisää

Suomessa asuvat ruotsinkieliset suomalaiset ovat geneettisesti samoja kuin suomea puhuvat suomalaiset ja geneettisesti selvästi kauempana riikinruotsalaisista. Ahvenanmaalaiset ovat siltä väliltä. Ruotsin kieli on suht voimakas Suomessa, koska se oli valtaa pitävien kieli ja kielenvaihtajien takia (avioliitot). Joitakin riikinruotsalaisia on toki aikoinaan tullut ja sukujuuria voidaan sinne asti seurata mutta niissäkin on riikinruotsalaisuutta (geneettisesti) enää vain nimeksi. Ja kieli tietenkin. Samanlaista kehitystä mutta suuremmassa mittakaavassa tapahtui Latviassa, joka alunperin on suomalaisugrilainen, jonka taustan latvialaiset tänäkin päivänä tunnustavat.

moxu kirjoitti:

Netistä ei Hedeby-itineraariona tunettua purjehdusohjetta sellaisenaan ikävä kyllä löydy, mutta sitä on siteerattu useammissakin aiheeltaan Saaristomeren eteläosia sivuavissa kirjoissa, esim.Benedict Zilliacuksen Utöar/Ulkosaristossa ja Eka Metsävuoren Saaristomerta-sarjassa.

Erityisesti ohje varoittaa Iurima Ultimasta eli Jurmosta, joka noihin aikoihin oli rantarosvojen luvattu paikka. Vasta Kustaa Vaasa sai meren viljan korjuun siellä aisoihin -polttamalla koko saaren ja siirrättämällä sinne uudet asukkaat Pohjanmaalta.

Lue lisää

Kun Ruotsi menetti vuonna 1809 Venäjälle viimeisimmässä sodassaan puolet valtakunnasta eli Suomen, piti tämä hyvittää. Tämä tarkoitti, että piti keksiä rohkaisevia tarinoita mahtavasta kansasta ja sen historiasta. Siihen aikaan kun Ruotsi menetti Suomen 1809, ei historiankirjoituksessa ollut mitään viikinkiaikaa. Tätä ajanjaksoa mainittiin nuoremmaksi kivikaudeksi.

Entä nämä muut Nötön lähisaaret kuten Björkö, Trunsö, Lökholm jne. Ovatko "paratiisisaaria vai pirunsaaria"? Onko kokemuksia? Veneilyväylä siellä ainakin puikkelehtii. Aspöstä on tuossa yllä jo juteltukin.

Simppa kirjoitti:

Entä nämä muut Nötön lähisaaret kuten Björkö, Trunsö, Lökholm jne. Ovatko "paratiisisaaria vai pirunsaaria"? Onko kokemuksia? Veneilyväylä siellä ainakin puikkelehtii. Aspöstä on tuossa yllä jo juteltukin.

Lue lisää

Miten sen nyt ottaa. Björkö on hieno paikka ja myös suosittu. Ehkäpä hieman jotenkin pusikkoinen rannoistaan (ainakin ihan lahden pohjukka) ja varjoisa ilta-auringolta. Kannattaa kuitenkin käydä. Eikä sitten mitään saippuapesuja siellä järvellä.

Trunsö on myös ihan käymisen arvoinen paikka. Upeat kalliot kävellä. Täytyy vain muistaa pitää saappaat jalassa, koska saaressa on paljon Kyitä. Viimesi yksi oli aivan betonilaiturilla ja toinen saunan polulla. Muutama paikallinen sanoi käyttävänsä saappaita jopa saunoessa. PSS:n sauna on kuitenkin tehty siten, ettei siellä sisällä tarvitse saappaita.

Lökholmista en ole mennyt kuin ohi 2,4 m väylää. Näyttää vähän matalarantaiselta.

Simppa kirjoitti:

Entä nämä muut Nötön lähisaaret kuten Björkö, Trunsö, Lökholm jne. Ovatko "paratiisisaaria vai pirunsaaria"? Onko kokemuksia? Veneilyväylä siellä ainakin puikkelehtii. Aspöstä on tuossa yllä jo juteltukin.

Lue lisää

Björkö on niin mielenkiintoinen ja kaunis paikka korkeuseroineen, näkymineen ja sisäjärvineen, että kannattaa mennä ! :-))

Late kirjoitti:

Millon se Jurmon poltto tapahtui? Sen takiahan siellä ei vieläkään kasva metsä. Tapettiinko ne ihmisetkin?

.......Jurmosta metsä löytyy..tosin aikanaan polttamisen jälkeen istutettu. On todella mielenkiintoisen näköinen; puut ovat ikäänkuin "riveissä".

hoh kirjoitti:

.......Jurmosta metsä löytyy..tosin aikanaan polttamisen jälkeen istutettu. On todella mielenkiintoisen näköinen; puut ovat ikäänkuin "riveissä".

Ilmakuva tukee väitettäsi: näyttää siltä, että saaren keskiosissa todella on metsäntapaista.
http://images.google.fi/imgres?imgurl=www.saaristo.org/bilder/flygbilder/jurmo.jpg&imgrefurl=http://www.saaristo.org/eng/flygbilder.htm&hl=fi&h=587&w=932&prev=/images?q=jurmo&svnum=10&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sa=N

http://images.google.fi/images?hl=fi&ie=UTF-8&oe=UTF-8&q=jurmo&sa=N&tab=wi&lr=

Virtuaaliveneilijä kirjoitti:

Ilmakuva tukee väitettäsi: näyttää siltä, että saaren keskiosissa todella on metsäntapaista.
http://images.google.fi/imgres?imgurl=www.saaristo.org/bilder/flygbilder/jurmo.jpg&imgrefurl=http://www.saaristo.org/eng/flygbilder.htm&hl=fi&h=587&w=932&prev=/images?q=jurmo&svnum=10&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sa=N

http://images.google.fi/images?hl=fi&ie=UTF-8&oe=UTF-8&q=jurmo&sa=N&tab=wi&lr=

Lue lisää

moi
Siellä lentokuvissa oli ainakin yksi paha virhe: Berghamnin kuva oli peilikuvana. Se suojaisa lahti on laitureista etelään eli vasemmalle ko kuvan suunnassa.

Rob Roy kirjoitti:

moi
Siellä lentokuvissa oli ainakin yksi paha virhe: Berghamnin kuva oli peilikuvana. Se suojaisa lahti on laitureista etelään eli vasemmalle ko kuvan suunnassa.

Niin virtuaaliveneilijä kuin tähän vuodenaikaan olenkin, niin olen toki minäkin Berghamnissa omalla paatilla pistäytynyt (liki 10 vuotta sitten, kesällä 1994). Viime vuosina ei ole kesäisin oikein ollut aikaa ottaa yhtenäistä useamman viikon lomaa, minkä pidemmät reissut hitaalla veneellä vaativat. Veneilyt tahtovat jäädä Porkkalan ja Porvoon välille.

Kun otin tuon kuvan grafiikkaohjelmaan ja suoritin sille "horizontal flip" -operaation, niin rupesi näyttämään huomattavasti luonnollisemmalta, oman muistikuvani mukaiselta!

:•)

Virtuaaliveneilijä kirjoitti:

Ilmakuva tukee väitettäsi: näyttää siltä, että saaren keskiosissa todella on metsäntapaista.
http://images.google.fi/imgres?imgurl=www.saaristo.org/bilder/flygbilder/jurmo.jpg&imgrefurl=http://www.saaristo.org/eng/flygbilder.htm&hl=fi&h=587&w=932&prev=/images?q=jurmo&svnum=10&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sa=N

http://images.google.fi/images?hl=fi&ie=UTF-8&oe=UTF-8&q=jurmo&sa=N&tab=wi&lr=

Lue lisää

Jurmon mäntymetsä on istutettu 1935.

.."Myös itäpuolella, entisellä Turun kaupungin virkistysalueella on hyviä venepaikkoja ja sieltä löytyy saunakin"..

Morjens, en ole nipo enkä ilonpilaaja mutta
k.o. alue kuuluu nykyisin Airiston Veneilijöille. En tosin tiedä, mikä kanta heillä on ulkopuolisiin venekuntiin.

infoaja kirjoitti:

.."Myös itäpuolella, entisellä Turun kaupungin virkistysalueella on hyviä venepaikkoja ja sieltä löytyy saunakin"..

Morjens, en ole nipo enkä ilonpilaaja mutta
k.o. alue kuuluu nykyisin Airiston Veneilijöille. En tosin tiedä, mikä kanta heillä on ulkopuolisiin venekuntiin.

Lue lisää

Turun kaupunki vuokrasi tosiaan entisen virkistysalueensa Nötössä vuosiksi 1999-03 Airiston veneilijöille. Ohessa Kiinteistölautakunnan päätös 193 asiaa koskien.
Tästä tosin jää ilmenemättä pari aika olennaista seikkaa. Ensinnäkin se, onko sopimusta edelleen jatkettu ja toisekseen se, määritelläänkö alue yksityisalueeksi. Omien kokemusteni mukaan ei, mutta voi olla toisinkin. Nötössä viimeksi käydessäni tukikohta oli tyhjillään, mutta sen grillauskatos palveli tarkoitustaan.

03.04.2002 3 Kl

7865-1999 (641)

Nauvon kunnan Nötön kylän osan tilasta Kallvik 5:27 ja tilan Lyan 5:12 vuokraaminen Airiston Veneilijät ry:lle

Klk ｧ 193

Tonttipalvelut/Timo Nurmi 12.3.2002 144:

Airiston Veneilijät ry -niminen yhdistys on anonut saada vuokrata osa Nauvon kunnan Nötön kylän tilasta Kallvik 5:27 ja tila Lyan 5:12 kahden vuoden ajaksi yhdistyksen saaristotukikohdaksi.

Kaupunginhallitus antoi mittaus- ja tonttiosastolle 2.3.1998 ｧ 243 tekemällä päätöksellä tehtäväksi mm. Nötön ulkoilualueen tarkoituksenmukaisen omistus- ja tai hallintajärjestelyjen tekemisen. Alueen pysyväisluonteinen käyttö on ratkaisematta. Kiinteistölaitos on käynyt neuvotteluja eri maanomistajatahojen kanssa ko. alueen käytöstä ja jatkaa edelleen neuvotteluja.

Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta päätti 2.6.1999 ｧ 703 ja 9.2.2000 ｧ 167 sekä kiinteistölautakunta 21.3.2001 ｧ 151 tekemillä päätöksillä vuokrata puheena olevan alueen Airiston Veneilijät ry. -nimiselle yhdistykselle kesäkausiksi 1999, 2000 ja 2001. Vuokra-aikana Airiston Veneilijät ry on siistinyt puheena olevan alueen sinne kertyneistä irtojätteistä yms. Alueen hoidosta ja käytöstä kiinteistölaitoksella ei ole huomauttamista.

Airiston Veneilijät ry käyttäisi ko. aluetta yhdistyksensä jäsenten venetukikohtana. Yhdistykseen kuuluu noin 350 jäsentä.

Kiinteistölaitoksen tonttipalvelut esittää, että Airiston Veneilijät ry -nimiselle yhdistykselle vuokrataan kartalla M 109/12.3.2002 osoitettu noin 9,74 ha:n alue rakennuksineen ja laitteineen, joka on osa Nauvon kunnan Nötön kylän tilasta Kallvik 5:27 ja tila Lyan 5:12, 1.5.2002 lukien jatkuen toistaiseksi kuuden kuukauden molemminpuolisella irtisanomisajalla kuitenkin enintään 31.12.2003 asti. Vuosivuokrana peritään 500 euroa. Muutoin noudatetaan oheisia maanvuokrasopimusehtoja.

Liitteenä Vuokrasopimusluonnos

Airiston veneilijöillä on aiheesta infoa täällä:
http://personal.inet.fi/kerho/airistonveneilijat/tukikohta.htm

moxu kirjoitti:

Turun kaupunki vuokrasi tosiaan entisen virkistysalueensa Nötössä vuosiksi 1999-03 Airiston veneilijöille. Ohessa Kiinteistölautakunnan päätös 193 asiaa koskien.
Tästä tosin jää ilmenemättä pari aika olennaista seikkaa. Ensinnäkin se, onko sopimusta edelleen jatkettu ja toisekseen se, määritelläänkö alue yksityisalueeksi. Omien kokemusteni mukaan ei, mutta voi olla toisinkin. Nötössä viimeksi käydessäni tukikohta oli tyhjillään, mutta sen grillauskatos palveli tarkoitustaan.

03.04.2002 3 Kl

7865-1999 (641)

Nauvon kunnan Nötön kylän osan tilasta Kallvik 5:27 ja tilan Lyan 5:12 vuokraaminen Airiston Veneilijät ry:lle

Klk ｧ 193

Tonttipalvelut/Timo Nurmi 12.3.2002 144:

Airiston Veneilijät ry -niminen yhdistys on anonut saada vuokrata osa Nauvon kunnan Nötön kylän tilasta Kallvik 5:27 ja tila Lyan 5:12 kahden vuoden ajaksi yhdistyksen saaristotukikohdaksi.

Kaupunginhallitus antoi mittaus- ja tonttiosastolle 2.3.1998 ｧ 243 tekemällä päätöksellä tehtäväksi mm. Nötön ulkoilualueen tarkoituksenmukaisen omistus- ja tai hallintajärjestelyjen tekemisen. Alueen pysyväisluonteinen käyttö on ratkaisematta. Kiinteistölaitos on käynyt neuvotteluja eri maanomistajatahojen kanssa ko. alueen käytöstä ja jatkaa edelleen neuvotteluja.

Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta päätti 2.6.1999 ｧ 703 ja 9.2.2000 ｧ 167 sekä kiinteistölautakunta 21.3.2001 ｧ 151 tekemillä päätöksillä vuokrata puheena olevan alueen Airiston Veneilijät ry. -nimiselle yhdistykselle kesäkausiksi 1999, 2000 ja 2001. Vuokra-aikana Airiston Veneilijät ry on siistinyt puheena olevan alueen sinne kertyneistä irtojätteistä yms. Alueen hoidosta ja käytöstä kiinteistölaitoksella ei ole huomauttamista.

Airiston Veneilijät ry käyttäisi ko. aluetta yhdistyksensä jäsenten venetukikohtana. Yhdistykseen kuuluu noin 350 jäsentä.

Kiinteistölaitoksen tonttipalvelut esittää, että Airiston Veneilijät ry -nimiselle yhdistykselle vuokrataan kartalla M 109/12.3.2002 osoitettu noin 9,74 ha:n alue rakennuksineen ja laitteineen, joka on osa Nauvon kunnan Nötön kylän tilasta Kallvik 5:27 ja tila Lyan 5:12, 1.5.2002 lukien jatkuen toistaiseksi kuuden kuukauden molemminpuolisella irtisanomisajalla kuitenkin enintään 31.12.2003 asti. Vuosivuokrana peritään 500 euroa. Muutoin noudatetaan oheisia maanvuokrasopimusehtoja.

Liitteenä Vuokrasopimusluonnos

Airiston veneilijöillä on aiheesta infoa täällä:
http://personal.inet.fi/kerho/airistonveneilijat/tukikohta.htm

Lue lisää

...yksityisen ihmisen, yrityksen kuin myös yhdistyksenkin vuokraama alue on yksityisaluetta...

hoh kirjoitti:

...yksityisen ihmisen, yrityksen kuin myös yhdistyksenkin vuokraama alue on yksityisaluetta...

Vuokralla olevan alueen yksityisyyttä ei kukaan liene asettanut (täällä ja nyt) kyseenalaiseksi.

Kyse onkin siitä, onko 31.12.2003 päättynyttä vuokrasopimusta jatkettu vai ei. Siihen ei ole esitetty vastausta.

Sivullinen kirjoitti:

Vuokralla olevan alueen yksityisyyttä ei kukaan liene asettanut (täällä ja nyt) kyseenalaiseksi.

Kyse onkin siitä, onko 31.12.2003 päättynyttä vuokrasopimusta jatkettu vai ei. Siihen ei ole esitetty vastausta.

Lue lisää

"Ensinnäkin se, onko sopimusta edelleen jatkettu ja toisekseen se, määritelläänkö alue yksityisalueeksi.".... eli vastasin jälkimmäiseen tilanteessa, että se olisi vuokrattu..

Sivullinen kirjoitti:

Vuokralla olevan alueen yksityisyyttä ei kukaan liene asettanut (täällä ja nyt) kyseenalaiseksi.

Kyse onkin siitä, onko 31.12.2003 päättynyttä vuokrasopimusta jatkettu vai ei. Siihen ei ole esitetty vastausta.

Lue lisää

Siitä päätellen, että Airiston veneilijöiden sivuilla on mainintoja Nötössä odotettavissa olevista aktiviteeteistä, joten mitä ilmeisimmin vuokrasopimusta on jatkettu.
Kallvikin suulla oleva laituri, jossa myös yhteýsalus Fiskö poikkeaa kesäaikana joillakin vuoroillaan tarvittaessa, on kuitenkin julkinen, joten siihen kiinnittyminen ei vaadi seuran jäsenyyttä. Tosin Fiskön aikataulut kannattaa tarkistaa ennenkuin lähtee siitä kierämään saarta.

Tietäjä kirjoitti:

Ei sieltä muutenkaan pääse kuin pienellä veneellä, sillan korkeus on muuten 3 m.

Kökarissa on 3 vierassatamaa, Karlby, Sandvik ja Hellsö. Tietoja löytyy http://www.goaland.net

Lue lisää

Hellsö selvästi paras satamasta saa vuokrata pyörän jolla pääsee kirtämän saarta ja kauppaan joka on n.2 km satamasta.
Siellä on myös saunoja jota voi vuokrata. Polttainetta saa laiturilta ja kökarin paras ellei ainoa ravintola toimii korkean mäen laelta josta erittäin kaunis näköala. Minigolf rata kuuluu asiaan.

Pilotti kirjoitti:

Hellsö selvästi paras satamasta saa vuokrata pyörän jolla pääsee kirtämän saarta ja kauppaan joka on n.2 km satamasta.
Siellä on myös saunoja jota voi vuokrata. Polttainetta saa laiturilta ja kökarin paras ellei ainoa ravintola toimii korkean mäen laelta josta erittäin kaunis näköala. Minigolf rata kuuluu asiaan.

Lue lisää

...tainnut tutustua edellisen kommentin linkkiin?

Virtuaaliveneilijä kirjoitti:

Ilmakuva tukee väitettäsi: näyttää siltä, että saaren keskiosissa todella on metsäntapaista.
http://images.google.fi/imgres?imgurl=www.saaristo.org/bilder/flygbilder/jurmo.jpg&imgrefurl=http://www.saaristo.org/eng/flygbilder.htm&hl=fi&h=587&w=932&prev=/images?q=jurmo&svnum=10&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sa=N

http://images.google.fi/images?hl=fi&ie=UTF-8&oe=UTF-8&q=jurmo&sa=N&tab=wi&lr=

Lue lisää

Kats Praakii...
Pistin vinkin tonne kuvasivun webbarille että Berghamnin kuva on peilikuva ja voilá! Nyt se on oikein päin.
http://www.saaristo.org/bilder/flygbilder/berghamn.jpg

Rob Roy kirjoitti:

Kats Praakii...
Pistin vinkin tonne kuvasivun webbarille että Berghamnin kuva on peilikuva ja voilá! Nyt se on oikein päin.
http://www.saaristo.org/bilder/flygbilder/berghamn.jpg

Lue lisää

Keskustetelupalsta rules!

3D MV kirjoitti:

Joo, tosiaan vierasvenesatamasta lähdettäessä n. 100 m:n päässä on silta, josta ainakin 2.4m korkea paattini mahtui alta masto kaadettuna (vene 9.2m x 3.0m). Saa siinä muutenkin mennä kieli keskellä suuta, kun kölin alla vähimmillään 0.1m vettä (syväys 1.0 m)!

Paikalliset käyttävät kuulemma mantereella käydessään tätä väylää ja näytti siitä n. 10m veneitä kulkevan! Tämän takia itsekin uskalsimme käyttää väylää.

Lue lisää

Se Karlbyn sillan alikulkukorkeus on normaaliveden aikana 2.9 m

moxu kirjoitti:

Nötössä toimi ainakin vielä vuonna -92 kaksi kyläyhdistystä, Kylätoimikunta ja Hembygdsförening. Niiden johtajat eivät olleet puheväleissä keskenään. Kun toinen yhdistys (en muista kumpi) halusi rakentaa saarelle luontopolun ja sai Metsähallitukselta siihen luvat ja jopa rakentajat, kävi toisen yhdistyksen puuhahenkilö yön hämäryydessä purkamassa maastoon jo viedyt opasteet. Ainoa hyvä puoli jutussa oli, että kylän pohjoislaidoilla maastoon jääneet ruostuneet piikkilankaesteet saatiin poistettua...
Myös Roska-Roope-jätepisteen sijoittelusta tuli polemiikkia. Se olisi sijoitettu Sjögrannasin (kaupparakennuksen pohjoispuolinen talo) satamanpuoleiseen nurkkaan. Ei käy. Kaupan pihaan se taas ei mahtunut. Lopputulos: kun kerran ei ole jätepistettä, ei tarvita isompaa vieraslaituriakaan (todennäköisesti tähän liittyi jotain maanomistuskysymyksiäkin).

Kauppa oli tuolloin vielä ympärivuotinen, voimahahmonaan Kristiina Kivikankare-Mattsson ja postiakaan ei Pekka Vennamo ollut vielä lakkauttanut. Mutta suurin osa nötöläisistä vaikuttaa muualla ja pitää saaressa vain kesämökkiä -ja ehkä joku saarella yksinäisiä talvia viettänyt on sitten mökkihöpertynyt tms...

Mutta kaikki tämä on toisarvoista löpinää. Tosiasia, että Nötö on Saaristomeren todellinen helmi, ei näistä muuksi muutu.

Lue lisää

Ratkeekohan tääkään vihanpito ennen kuin aika jättää riitelijöistä? Ikävää muuten niin kauniille saarelle!

moxu kirjoitti:

Vanha tanskalainen rannikkopurjehdusohje tunsi Kökarin länsipuolelta itään johtavan väylän, jossa oli kolme "turvasatamaa", Aspö, Refholm ja Malmö. On syytä olettaa, että Refholm olisi Nötö, koska saaren eläinkantaan on varmasti kuulunut kettujakin ja Malmö puolestaan nykyään Björkönä tunnettu saari, koska purjehdusohje mainitsee siellä olevan makean veden ottomahdollisuuden (=järvi). Ohje kehoittaa jatkamaan saariston reunan sisäpuolella edelleen kohti Vänötä.
Eli kääntäen: Kasnäsistä kannattaa tulla Vänön ja Borstön kautta. Borstössä kannattaa arvioida, onko järkevämpää pujotella kohti Nötön itäpuolista laitaa Sandholmin, Trunsön ja Björkön välistä vai yrittää kiertää Björkö eteläpuolelta ja ottaa tavoitteeksi Nötön kyläsatama.
Suojaisia reittejä ulkosaaristossa ei ole, mutta tuskin sellaista kukaan on odottanutkaan.

Lue lisää

Löytyykö tätä tanskalaisten purjehdusohjeen kuvausta jostain netistä?

moxu kirjoitti:

Jurmon poltto ajoittuu jonnekin 1520-luvun loppupuolelle. Väestä otettiin kiinni ne, jotka saatiin ja nistittiin, jonka jälkeen rangaistusretkikunta tuikkasi koko saaren rakennuskantoineen ja aluskavillisuuksineen tuleen.
Bondasin talon väki on ainakin jonkin kirjanpidon mukaan vanhaa saaristolaissukua, joten Jurmossa elää kenties vielä geeniä, jonka aiempi haltija onnistui pakenemaan kuninkaan miehiä.

Rantarosvous tarkoitti Jurmon tapauksessa sitä, että saaren rannoille oli sytytetty merenkulkijoita ohjaavia tulia, tosin ei sovittuihin paikkoihin. Jos joku kippari sitten erehtyi merkistä ja laiva jäi karikkoon, pitivät saarelaiset sitä -ja varsinkin lastia- luonnollisesti omanaan.

Lue lisää

Keitä jurmossa asui ennen sen polttoa. Olivatko suomalaisia vai virolaisia vai mistä tulleita? Netistä löytyi tällainen, jossa viitataan että alkuperäasukkaat olisvat tuleet etelästä:

Man tror att de människor som först befolkade Jurmo kom från andra sidan Finska viken. De ägnade sig med förtjusning åt sjöröveri. Gustav Vasa blev så irriterad över denna inkomstbringande binäring bland dåtida Jurmobor, att han lät bränna ner varenda hus och slå ihjäl allt levande på ön.

Av okänd anledning hämtade han nya inbyggare från Österbotten. Kanske ansåg han dem pålitligare och mindre benägna för sjöröveri. Dagens Jurmobor härstammar således från dessa österbottningar, något som de - inte utan en viss stolthet - gärna framhåller, när de möter tvättäkta österbottningar som jag.

Jeppe kirjoitti:

Löytyykö tätä tanskalaisten purjehdusohjeen kuvausta jostain netistä?

Ruotsinkielistä selostusta tanskalaisten 1200-luvun reitistä löytyy sivulta http://www.saaristo.org/bilder/kyrkor_sve.pdf

Et ibi sunt tres insule,
quarum una est Aspø,
secunda Refholm, tertia
Malmø, et Iurima iacet
ultima ab eis uersus
australem plagam et
proxima mari. De Aspö
usque Ørsund. Inde usque
Hangethe. iij. et notandum
est …et de Hangethe que
finnice dicitur Cumiupe
usque Lowicsund…

Moottoriveneilijä kirjoitti:

Jurmon mäntymetsä on istutettu 1935.

Voiko Jurmossa ja lähisaarilla telttailla? Onko osoitettuja (maksullisia) paikkoja vai voiko teltan pystyttää minne haluaa (kunhan ei jonkun pihaan tunge)?

Meloja kirjoitti:

Voiko Jurmossa ja lähisaarilla telttailla? Onko osoitettuja (maksullisia) paikkoja vai voiko teltan pystyttää minne haluaa (kunhan ei jonkun pihaan tunge)?

ainakin näkyi Jurmossa olevan teltta keskellä kanervikkoa (suojaisia paikkoja ei juuri ole). Ei mitenkään houkuttelevan näköinen telttailumaasto kesähelteillä. Kannattaa varmaan kysellä maanomistajalta tms. lupaa telttailuun, jos ei muuten, niin edes kohteliaisuussyistä. Ota myös huomioon, että siellä on osa alueesta lintujen pesimäaikaan jonkinlaisessa liikkumiskiellossa, jokin tästä kertova taulu siellä ainakin näkyi.

Meloja kirjoitti:

Voiko Jurmossa ja lähisaarilla telttailla? Onko osoitettuja (maksullisia) paikkoja vai voiko teltan pystyttää minne haluaa (kunhan ei jonkun pihaan tunge)?

Jurmo tunnetaan yhtenä suurena pirunpeltona, tuskin siellä ihan hirveesti hyviä telttapaikkoja on...

Meloja kirjoitti:

Voiko Jurmossa ja lähisaarilla telttailla? Onko osoitettuja (maksullisia) paikkoja vai voiko teltan pystyttää minne haluaa (kunhan ei jonkun pihaan tunge)?

Kansallispuiston telttailualue sijaitsee Moringharulla kyläsataman läheisyydessä.

moxu kirjoitti:

Siitä päätellen, että Airiston veneilijöiden sivuilla on mainintoja Nötössä odotettavissa olevista aktiviteeteistä, joten mitä ilmeisimmin vuokrasopimusta on jatkettu.
Kallvikin suulla oleva laituri, jossa myös yhteýsalus Fiskö poikkeaa kesäaikana joillakin vuoroillaan tarvittaessa, on kuitenkin julkinen, joten siihen kiinnittyminen ei vaadi seuran jäsenyyttä. Tosin Fiskön aikataulut kannattaa tarkistaa ennenkuin lähtee siitä kierämään saarta.

Lue lisää

Airiston veneilijoiden vuokrasopimus Nötön Kallvikin noin 9ha alueesta on jatkettu vuoteen 2008 asti. Vuokra-alueeseen kuuluu myös iso puulaituri, jossa yhteysalus Fiskö pysähtyy. Ko laituri on siis yksityinen, mutta tämä veneseura ei halua sulkea myöskään seuraan kuulumattomia pois. Yhdistyksen web-sivustolta voi tarkastaa laituri,sähkö, sauna ym maksut.

Veneilijöiden keskuudessa on varsin yleinen käsitys, että yhteysalukset pysähtyisivät vain valtion laitureissa, näin ei ole.

Meidän kaikkien veneilijöiden vieraaseen rantaan tai laituriin kiinnittyminen edellyttää "hyvää merimiestapaa", johon kuuluu mm. luvan saanti kiinnittymiseen. Tämä on hyvä pitää mielessä, vaikka laituri olisi isokin.

Lainaus virtualboatista: Saarella on satama, luotsiasema, vuonna 1817 käyttöön otettu majakka (alun perin valmistunut 1753, mutta tuhottu myöhemmin), jonka yhteydessä on kappeli ja historiallisia muistomerkkejä. Kotiseutumuseossa voi tutustua majakanvartijoiden, luotsien ja sotilaiden elämään. Vanha linnake on ollut kymmeniä vuosia varuskuntana. Keväällä ja kesällä yksinäiset luodot ovat kauneimmillaan, kun luonto herää, linnut pesivät ja veneet täyttävät laiturit. Yhteysalus Aspö liikennöi saarelle. Utössä on kauppa, posti ja Saaristomeren kansallispuiston opastus, myös ryhmille.

Vierailija kirjoitti:

Lainaus virtualboatista: Saarella on satama, luotsiasema, vuonna 1817 käyttöön otettu majakka (alun perin valmistunut 1753, mutta tuhottu myöhemmin), jonka yhteydessä on kappeli ja historiallisia muistomerkkejä. Kotiseutumuseossa voi tutustua majakanvartijoiden, luotsien ja sotilaiden elämään. Vanha linnake on ollut kymmeniä vuosia varuskuntana. Keväällä ja kesällä yksinäiset luodot ovat kauneimmillaan, kun luonto herää, linnut pesivät ja veneet täyttävät laiturit. Yhteysalus Aspö liikennöi saarelle. Utössä on kauppa, posti ja Saaristomeren kansallispuiston opastus, myös ryhmille.

Lue lisää

Tässä muutama linkki. Juttua muustakin kuin Utöstä (Jurmosta. Bengtskäristä ja Dömarskäristä, missähän tämä viimeinen lienee):
http://www.sunpoint.net/~turunsaaristo/saaristomeri.html
Saariston kunnat esitelty:
http://www.saaristo.org/fi/index.htm
Saaristomeri alueittain:
http://www.travel.fi/saaristomeri/

Satamakirjan mukaan palvelut: kauppa, kioski, juomavettä, jätehuolto, käymälä, puhelin.

Juuso kirjoitti:

Tässä muutama linkki. Juttua muustakin kuin Utöstä (Jurmosta. Bengtskäristä ja Dömarskäristä, missähän tämä viimeinen lienee):
http://www.sunpoint.net/~turunsaaristo/saaristomeri.html
Saariston kunnat esitelty:
http://www.saaristo.org/fi/index.htm
Saaristomeri alueittain:
http://www.travel.fi/saaristomeri/

Lue lisää

Missä toi Dömaskär oikein on?

........ ei se Estonia ihan näköetäisyydelle uponnut...........

Kuollut mies kirjoitti:

Missä toi Dömaskär oikein on?

Gullkronan selällä. Ks. sivusto http://www.fma.fi/virtualboat/saaristomeri/
Ruudun 7 oikeassa reunassa on kaksi viitan/lokin kuvaa. Dömaskär lienee niistä pohjoisemman itäpuolella, Spelharunin ja (ruudun 8 puolella olevan) Helsingholmin välillä.

”Toinen surullinen tarina kertoo Dömaskärissa asuneesta nuoresta Johannasta, jolla kävi huono tuuri sulhastensa kanssa. Kaksi ensimmäistä miestä kuoli häiden kynnyksellä ja kolmas pian häiden jälkeen. Toinen mies kuoli talvella kelirikon aikaan sänkyynsä, ja Johanna joutui viettämään useita viikkoja kaksin kuolleen miehensä kanssa ennen kuin pääsi hakemaan naapurisaaresta apua.”
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,1999_35189,00.html

”Dömaskär sijaitsee vain 30 km:n päästä mantereesta. Karua maisemaa: kallioita, niittyjä, pientä puustoa. Dömaskärissä kerrotaan legendaa naapurisaarelta vaimoksi haetusta Johannasta, joka jäi yllättäen leskeksi. Myös hänen toinen miehensä kuoli yllättäen ennen häitä. Kolmannen kanssa hän ehti vihille, mutta tämänkin meri vei myrskyisenä yönä.
Sittemmin Johanna eli naimattomana elämänsä loppuun asti torpassa, joka on saarella vieläkin. Ja ehkä hän kummitteleekin aika ajoin saarella, sillä hänen entisen, kesäasukkaita varten kunnostetun torppansa ikkunasta eräs pikkutyttö on nähnyt muutamankin kerran punaiseen leninkiin pukeutuneen naisen nostelevan vettä kaivosta.”
http://www.satakunnankansa.fi/teema/kirja-arvostelut/1344997.shtml

Virtuaaliveneilijä kirjoitti:

Gullkronan selällä. Ks. sivusto http://www.fma.fi/virtualboat/saaristomeri/
Ruudun 7 oikeassa reunassa on kaksi viitan/lokin kuvaa. Dömaskär lienee niistä pohjoisemman itäpuolella, Spelharunin ja (ruudun 8 puolella olevan) Helsingholmin välillä.

”Toinen surullinen tarina kertoo Dömaskärissa asuneesta nuoresta Johannasta, jolla kävi huono tuuri sulhastensa kanssa. Kaksi ensimmäistä miestä kuoli häiden kynnyksellä ja kolmas pian häiden jälkeen. Toinen mies kuoli talvella kelirikon aikaan sänkyynsä, ja Johanna joutui viettämään useita viikkoja kaksin kuolleen miehensä kanssa ennen kuin pääsi hakemaan naapurisaaresta apua.”
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,1999_35189,00.html

”Dömaskär sijaitsee vain 30 km:n päästä mantereesta. Karua maisemaa: kallioita, niittyjä, pientä puustoa. Dömaskärissä kerrotaan legendaa naapurisaarelta vaimoksi haetusta Johannasta, joka jäi yllättäen leskeksi. Myös hänen toinen miehensä kuoli yllättäen ennen häitä. Kolmannen kanssa hän ehti vihille, mutta tämänkin meri vei myrskyisenä yönä.
Sittemmin Johanna eli naimattomana elämänsä loppuun asti torpassa, joka on saarella vieläkin. Ja ehkä hän kummitteleekin aika ajoin saarella, sillä hänen entisen, kesäasukkaita varten kunnostetun torppansa ikkunasta eräs pikkutyttö on nähnyt muutamankin kerran punaiseen leninkiin pukeutuneen naisen nostelevan vettä kaivosta.”
http://www.satakunnankansa.fi/teema/kirja-arvostelut/1344997.shtml

Lue lisää

Otsikon piti tietenkin olla Dömaskär/Dömmaskär. jos Domaskär on jossain, niin se on muualla!

Dömaskär:
död = kuollut
man = mies
skär = kari

Virtuaaliveneilijä kirjoitti:

Otsikon piti tietenkin olla Dömaskär/Dömmaskär. jos Domaskär on jossain, niin se on muualla!

Dömaskär:
död = kuollut
man = mies
skär = kari

Tarkemmin ajatellen: ruotsin sana "skär" on paremminkin "luoto" kuin "kari", joka olisi vastaavasti ruotsiksi "grund".

(Suomenkieliselle sisämaan kasvatille vähän oudompia juttuja, kun ei näihin kouluruotsissakaan kiinnitetä ihmeemmin huomiota).

Virtuaaliveneilijä kirjoitti:

Gullkronan selällä. Ks. sivusto http://www.fma.fi/virtualboat/saaristomeri/
Ruudun 7 oikeassa reunassa on kaksi viitan/lokin kuvaa. Dömaskär lienee niistä pohjoisemman itäpuolella, Spelharunin ja (ruudun 8 puolella olevan) Helsingholmin välillä.

”Toinen surullinen tarina kertoo Dömaskärissa asuneesta nuoresta Johannasta, jolla kävi huono tuuri sulhastensa kanssa. Kaksi ensimmäistä miestä kuoli häiden kynnyksellä ja kolmas pian häiden jälkeen. Toinen mies kuoli talvella kelirikon aikaan sänkyynsä, ja Johanna joutui viettämään useita viikkoja kaksin kuolleen miehensä kanssa ennen kuin pääsi hakemaan naapurisaaresta apua.”
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,1999_35189,00.html

”Dömaskär sijaitsee vain 30 km:n päästä mantereesta. Karua maisemaa: kallioita, niittyjä, pientä puustoa. Dömaskärissä kerrotaan legendaa naapurisaarelta vaimoksi haetusta Johannasta, joka jäi yllättäen leskeksi. Myös hänen toinen miehensä kuoli yllättäen ennen häitä. Kolmannen kanssa hän ehti vihille, mutta tämänkin meri vei myrskyisenä yönä.
Sittemmin Johanna eli naimattomana elämänsä loppuun asti torpassa, joka on saarella vieläkin. Ja ehkä hän kummitteleekin aika ajoin saarella, sillä hänen entisen, kesäasukkaita varten kunnostetun torppansa ikkunasta eräs pikkutyttö on nähnyt muutamankin kerran punaiseen leninkiin pukeutuneen naisen nostelevan vettä kaivosta.”
http://www.satakunnankansa.fi/teema/kirja-arvostelut/1344997.shtml

Lue lisää

Thanx, siinähän se. Ei liene ollut elämä helppoa tuolla tuulenpieksemällä "luodolla". CD:llä muuten on Helsingholmen ja pahvisessa Hälsingholmen? Onx kukaan käynyt saarella (Dömaskärillä), onko laituria tai hyvää rantautumispaikkaa? Onko siellä vielä sitä torppaa jäljellä? Tai onko siellä mitään nähtävää, osuisi nimittäin hyvin reitin varrelle.

hoh kirjoitti:

........ ei se Estonia ihan näköetäisyydelle uponnut...........

Hylyn sijainti on 59° 22,9' P, 21° 41,0'I. Visiiri löytyi myöhemmin paikasta, 59°23,0' P, 21° 39,2' I, eli noin yksi meripeninkulma hylystä länteen.

Kuollut mies kirjoitti:

Missä toi Dömaskär oikein on?

Kuuden hehtaarin kokoinen saari on noin kolmenkymmenen kilometrin päässä lähimmästä mantereesta.

Chico kirjoitti:

Kuuden hehtaarin kokoinen saari on noin kolmenkymmenen kilometrin päässä lähimmästä mantereesta.

Ison Kemiön (Kimito) saaren rantaan ei Dömaskäristä kuitenkaan taida olla enempää kuin 4-5 merimailia. Ainakin nykyisin Kemiön liikenneyhteydet mantereelle ovat siltojen kautta niin hyvät, että saari käy melkeinpä mantereesta.

Virtuaaliveneilijä kirjoitti:

Ison Kemiön (Kimito) saaren rantaan ei Dömaskäristä kuitenkaan taida olla enempää kuin 4-5 merimailia. Ainakin nykyisin Kemiön liikenneyhteydet mantereelle ovat siltojen kautta niin hyvät, että saari käy melkeinpä mantereesta.

Lue lisää

Olet oikeassa, on harhaanjohtavaa sanoa 30 km mantereesta, vaikka "kaukana aavalla yksin onkin", teksti oli copy/pastattu muualta. Itse asiassa aika oudosti sanottu tosiaan :) Matkaa "mantereelle oikeasti" tuo 4-5 mailia.

Haistelepa hetki huilua ja mene ostamaan kaupasta merikortti. Lukutaidolla selviää tuokin pulma.

meremees kirjoitti:

Haistelepa hetki huilua ja mene ostamaan kaupasta merikortti. Lukutaidolla selviää tuokin pulma.

Kiitos vastauksesta ja anteeksi tyhmä kysymys. Merikortista ilmenee tosiaan sillan korkeus 2m ja leveys 3,4 m mutta läpipääsystä ei ole juuri tarkempaa tietoa, syvyykistä on merkitty tuossa molemmin puolin 2 m ja 2,7 m ja itse salmessa taitaa olla 0,5 m. Useinhan näin kapeat ja matalat kohdat voivat olla läpikäymättömiä kaislikoita. Vastaavanlainen paikka lienee Stor Ängesön ja Lill Ängesön välissä Hiittisistä muutamia maileja pohjoiseen. Siinähän on määrätty viehätys kulkea veneillä ikivanhoja (viikinki)reittejä.

Hiittinen... kirjoitti:

Kiitos vastauksesta ja anteeksi tyhmä kysymys. Merikortista ilmenee tosiaan sillan korkeus 2m ja leveys 3,4 m mutta läpipääsystä ei ole juuri tarkempaa tietoa, syvyykistä on merkitty tuossa molemmin puolin 2 m ja 2,7 m ja itse salmessa taitaa olla 0,5 m. Useinhan näin kapeat ja matalat kohdat voivat olla läpikäymättömiä kaislikoita. Vastaavanlainen paikka lienee Stor Ängesön ja Lill Ängesön välissä Hiittisistä muutamia maileja pohjoiseen. Siinähän on määrätty viehätys kulkea veneillä ikivanhoja (viikinki)reittejä.

Lue lisää

Ei siinä mitään varsinaista väylää ole mutta Buster Magnum kyllä ainakin mahtuu meneen. Ympäristö on aika karikkoinen mutta salmessa en ole osunut kiveen. Vesi tosin oli sameaa ettei näe kunnolla pohjaan onko siellä kiviä vai ei. Myös sillan ali mahtui hyvin.

Virtualboatin mukaan Hiittisissä on hiidenkirnuja. Tietääkö joku tarkemmin missä ne ovat? Onko joku käynyt? Lisäksi muistan lukeneeni jostain, että Hiittisissä olisi joku vanha suomalainen uhripaikka (ennen viikinkiaikaa) ja sieltä olisi löytnut joku vanha miekkakin. Tietääkö joku tästä ja tämän paikan? Missä on ja onko siellä enää mitään nähtävää?

Tex kirjoitti:

Virtualboatin mukaan Hiittisissä on hiidenkirnuja. Tietääkö joku tarkemmin missä ne ovat? Onko joku käynyt? Lisäksi muistan lukeneeni jostain, että Hiittisissä olisi joku vanha suomalainen uhripaikka (ennen viikinkiaikaa) ja sieltä olisi löytnut joku vanha miekkakin. Tietääkö joku tästä ja tämän paikan? Missä on ja onko siellä enää mitään nähtävää?

Lue lisää

Eipä löytynyt minun etsimiselläni netistä (eikä merikortilta) tarkempaa tietoa hiidenkirnujen sijainnista. Kun niitä mainostetaan bussilla (yhteysaluksella) saapuville retkeläisille, niiden luulisi olevan pääsaarilla (joilla ovat Hiittisten ja Rosalan kylätkin).

Paikallisväestö on tuotteistanut mm. viikinkimenneisyyttä nähtävyyksiksi ja ilmeisesti opastaa kävijöitä hiidenkirnuillekin, kun vähän vilauttaa setelin kulmaa. Eihän siinä mitään, elinkeinot ne on tietty oltava saaristossakin.
http://www.rosala-viking-centre.com
http://personal.inet.fi/koti/paul.wilson/

Onko siellä Rosalan kyläsatamasssa vierassatamaa enää lainkaan, siis siellä minne se lautta ennen meni. Pa-jakeluahan siellä ei enää taida olla mutta esim. kauppa on. "Uusi" vierassatamahan on siellä lähempänä väylään Rosalan saaren luoteisosassa. Oliko se joku Nötholmen? Tuo kyläsatama on jotenkin idyllinen ja eikös siellä ollut saunomismahdollisuuskin.

Tane kirjoitti:

Onko siellä Rosalan kyläsatamasssa vierassatamaa enää lainkaan, siis siellä minne se lautta ennen meni. Pa-jakeluahan siellä ei enää taida olla mutta esim. kauppa on. "Uusi" vierassatamahan on siellä lähempänä väylään Rosalan saaren luoteisosassa. Oliko se joku Nötholmen? Tuo kyläsatama on jotenkin idyllinen ja eikös siellä ollut saunomismahdollisuuskin.

Lue lisää

Ainakin ent. Venemaailman vuoden 98 satamakirjan mukaan siellä on vierassatama. En tiedä onko vanhentunut tieto, kun siellä vielä väitettiin, että siellä olisi pa-jakelu (vaikkei enää ole).

Moottoriveneilijä kirjoitti:

Ainakin ent. Venemaailman vuoden 98 satamakirjan mukaan siellä on vierassatama. En tiedä onko vanhentunut tieto, kun siellä vielä väitettiin, että siellä olisi pa-jakelu (vaikkei enää ole).

Lue lisää

Lieneekö siellä Rosalan kylässä enää mitään, eiköhän porukka mee Rosalan Nötholmiin tai Kasnäsiin, joissa hyvät palvelut. Nötholm lienee rauhallisempi...

Oho kirjoitti:

Lieneekö siellä Rosalan kylässä enää mitään, eiköhän porukka mee Rosalan Nötholmiin tai Kasnäsiin, joissa hyvät palvelut. Nötholm lienee rauhallisempi...

palveluja hakevat voivat tosiaan mennä muualle. Viimeksi kun tuli käytyä (pari vuotta sitten) oli kyllä kauppa ja muistaakseni Viikinkikeskuksen yhteydessä kahvila. Pistäytymisen arvoinen paikka, mutta ei siis mikään vierassatama niitä etsiville.

http://www.rosala-viking-centre.com/

Upponalle kirjoitti:

palveluja hakevat voivat tosiaan mennä muualle. Viimeksi kun tuli käytyä (pari vuotta sitten) oli kyllä kauppa ja muistaakseni Viikinkikeskuksen yhteydessä kahvila. Pistäytymisen arvoinen paikka, mutta ei siis mikään vierassatama niitä etsiville.

http://www.rosala-viking-centre.com/

Lue lisää

Muistatko pääsikö siellä Rosalan kyläsatamassa vielä saunaan, kun kävit?

Oho kirjoitti:

Lieneekö siellä Rosalan kylässä enää mitään, eiköhän porukka mee Rosalan Nötholmiin tai Kasnäsiin, joissa hyvät palvelut. Nötholm lienee rauhallisempi...

Taisi olla vuoden satama 1985 tai jotain sinne päin.
Saunasta en tiedä mutta lämmin vesisuihku toimii kolikolla siis on sen verran ärsyttävä ratkaisu lapsiperheelle etten enään mene sinne. Nostaisivat vaikka satamamaksua nyt 2002 taisi olla 7 e

Virtuaaliveneilijä kirjoitti:

Eipä löytynyt minun etsimiselläni netistä (eikä merikortilta) tarkempaa tietoa hiidenkirnujen sijainnista. Kun niitä mainostetaan bussilla (yhteysaluksella) saapuville retkeläisille, niiden luulisi olevan pääsaarilla (joilla ovat Hiittisten ja Rosalan kylätkin).

Paikallisväestö on tuotteistanut mm. viikinkimenneisyyttä nähtävyyksiksi ja ilmeisesti opastaa kävijöitä hiidenkirnuillekin, kun vähän vilauttaa setelin kulmaa. Eihän siinä mitään, elinkeinot ne on tietty oltava saaristossakin.
http://www.rosala-viking-centre.com
http://personal.inet.fi/koti/paul.wilson/

Lue lisää

Nötholmissa siis rosalan uudemman vierassataman lähellä kävellään bensa-aseman ohitse tietä pitkin ylös niin siellä lähempänä on viitat...

Tane kirjoitti:

Onko siellä Rosalan kyläsatamasssa vierassatamaa enää lainkaan, siis siellä minne se lautta ennen meni. Pa-jakeluahan siellä ei enää taida olla mutta esim. kauppa on. "Uusi" vierassatamahan on siellä lähempänä väylään Rosalan saaren luoteisosassa. Oliko se joku Nötholmen? Tuo kyläsatama on jotenkin idyllinen ja eikös siellä ollut saunomismahdollisuuskin.

Lue lisää

Tunteeko joku sitä merkitsemätöntä (?) reittiä Rosalan kyläsatamasta Bengtskäriin? Jossain viikinkimuseossa taisi olla hyvin karkea reitti piirretty seinäkartalle. Huomio kiinnittyi siihen, että reitti teki ovelan mutkan yhden saaren kohdalla siten että reitti kääntyi 90 astetta länteen ja meni aika ahtaasta välistä saaren ja luodon välistä kunnes taas kääntyi heti sen jälkeen etelään. Tästä ilmeisesti ajaa ne vuokra/taxiveneet Benkun majakkasaarelle.

Pilotti kirjoitti:

Nötholmissa siis rosalan uudemman vierassataman lähellä kävellään bensa-aseman ohitse tietä pitkin ylös niin siellä lähempänä on viitat...

Löysin tuosta alta aiemmista keskusteluista viime kesältä (ei ollut kirnu siis Hiittisten pääsaarella):

Nimimerkki ”Purjehtija” kirjoitti:
[Hiittisten hiidenkirnu on] Purunpään kohdalla, koordinaateissa 60.03.00 ja 22.23.00 Högholmenin länsirannassa on mahtavan kokoinen hiidenkirnu, lienee Saaristomeren suurin lajissaan. Näkyy kymmenen metrin päässä rannasta kalliorannassa. Saaren kallioiset rannat muutenkin hyvin syvät ja jyrkät.

Nimimerkki ”hoh” kirjoitti:
Tämä tulee vähän myöhään, mutta Hiittisten kirnu on Rosalassa Nötholmin vierassataman takana olevalla kalliolla.

Bengt kirjoitti:

Tunteeko joku sitä merkitsemätöntä (?) reittiä Rosalan kyläsatamasta Bengtskäriin? Jossain viikinkimuseossa taisi olla hyvin karkea reitti piirretty seinäkartalle. Huomio kiinnittyi siihen, että reitti teki ovelan mutkan yhden saaren kohdalla siten että reitti kääntyi 90 astetta länteen ja meni aika ahtaasta välistä saaren ja luodon välistä kunnes taas kääntyi heti sen jälkeen etelään. Tästä ilmeisesti ajaa ne vuokra/taxiveneet Benkun majakkasaarelle.

Lue lisää

Muistaakseni reitti on kuvattu jossain sinne matkoja tekevän taxiveneen/vesibussin esitteessä.

Seglare kirjoitti:

Muistaakseni reitti on kuvattu jossain sinne matkoja tekevän taxiveneen/vesibussin esitteessä.

Rosala/Hiittinen - Bengtskär -reitti on kuvattu kääntöpisteiden koordinaatteineen joitain vuosia sitten Vene-lehdessä. En muista numeroa enkä vuotta, mutta on arkitoituna muiden satamajuttujen seassa. Reitissä oli jotain, jota en muista, joka ei sopinut veneelle, jossa on parin metrin syväys. Voin olla väärässä.

Bengt kirjoitti:

Tunteeko joku sitä merkitsemätöntä (?) reittiä Rosalan kyläsatamasta Bengtskäriin? Jossain viikinkimuseossa taisi olla hyvin karkea reitti piirretty seinäkartalle. Huomio kiinnittyi siihen, että reitti teki ovelan mutkan yhden saaren kohdalla siten että reitti kääntyi 90 astetta länteen ja meni aika ahtaasta välistä saaren ja luodon välistä kunnes taas kääntyi heti sen jälkeen etelään. Tästä ilmeisesti ajaa ne vuokra/taxiveneet Benkun majakkasaarelle.

Lue lisää

pääsee useampaakin kautta. Olen käynyt siellä omalla purjeveneellä. Itse en näe mitään syytä lähteä puikkelehtimaan Rosalan kyläsatamasta suoraan Bengtskäriin. Huomattavasti parempi reitti menee esim. Rosalan länsipuolella olevan Sommarön länsipuolitse, Sommarön ja Furuholmenin välistä menevä suoraan etelään johtava ränni aina Kuggskärille saakka (viitoitettu, mutta ei merkitty ainakaan minun merikorttiin). Tästä voi itse valita sopivimman reitin kivikkojen välissä puikkelehtien. Onnistuu pelkän kartan, kompassin ja astelevyn avulla, mutta nykyään on tietysti tapana käyttää GPSää, jonka avulla ei ole mitään ongelmaa.

Toinen vaihtoehtoinen reitti menee Hangosta Morgonlandetin ohi (eteläpuolitse), helppo ja hauska reitti.

Myös Hangon läntisen loppupäässä olevan Matlösharunin kohdalta lähtee etelä-kaakkoon johtava syvempi "uoma" jotapitkin pääsee avomeren tuntumaan, josta voikin lähes suoraan suunnistaa Bengtskäriin. Tätä en ole itse vielä kokeillut, mutta ajattelin ensikesänä siitä pyyhkäistä.

Varovaisuutta ja tarkkaisvaisuutta on syytä tietysti noudattaa ja jos ei ole kokemusta tämäntyyppisestä navigoinnista, niin kannatta aluksi lähteä vain "varmalla kelillä". Bengtskäriin meno on itseasiassa helppoa, mutta rantautminen purjeveneellä lähes mahdotonta. Kannattaa varautua laskemaan ankkuri siten, että saa vietyä jollalla köyden rantaan. Bengtskärin rannat ovat melko jyrkkiä, enkä itse ainakaan suosittele veneen jättöä vain ankkuriin (vene voi ajautua ulos rannasta ja pohja syvenee nopeasti niin paljon, että vene lähtee ajalentimaan). Kulkeminen rantaan on syytä hoitaa jollalla. Moottoriveneellä rantautuminen on helpompaa, mutta kuisana ovat ohiajavat vesibussit, jotka eivät yhtään välitä minkälaisia peräa-altoja tekevät ja näiden lisäksi tietysti avomerelta vellovat mainigit.

Venelehden neuvomaa reittiä pitkin ei ilmeisesti pääse kuin suht matalakulkuisella moottoriveneellä, muistaakseni jutussa oli mainittu matalimpien kohtien olevan vain metrin luokkaa.

meremees kirjoitti:

Haistelepa hetki huilua ja mene ostamaan kaupasta merikortti. Lukutaidolla selviää tuokin pulma.

Ihmeellisen paljon kaltaisiasi epäkohteliaita pösilöitä on niinkin hienon harrastuksen kuin veneilyn pariin hakeutunut. Toivottavasti opettelet käytöstavat jossain vaiheessa.

Oho kirjoitti:

Lieneekö siellä Rosalan kylässä enää mitään, eiköhän porukka mee Rosalan Nötholmiin tai Kasnäsiin, joissa hyvät palvelut. Nötholm lienee rauhallisempi...

Rosalan kylässä on erinomainen kauppa (mukana skärgårdssmak projektissa). Olen yöpynyt muutaman kerran kaupan rauhallisessa laiturissa, parin viime kesän aikana. Poijuja ei ollut. Tilaa noin viidelle veneelle. Päiväsaikaan laituria käyttävät lähisaarien asukkaat asioidessaan kaupassa. Rannassa on pari puuseetä ja lähitalossa suihku. 5€ yöpymismaksun olen maksanut puuseen vieressä olevaan lippaasen.
Lähistöllä oleva viikinkikylä ja -museo olivat erikoisesti lasten mieleen mutta kiinnostavia myös aikuisille.

Onko tämä (laituri) Hästvikenissä ja millaisesta korvauksesta puhumme? Voiko siellä yöpyä teltassa tai muualla rannalla?

Jamppa kirjoitti:

Onko tämä (laituri) Hästvikenissä ja millaisesta korvauksesta puhumme? Voiko siellä yöpyä teltassa tai muualla rannalla?

Laituri ei ole Hästvikenissä, vaan etelämpänä. Kartoissa se on kyllä merkitty selkeästi, sillä kesäaikana yhteysalus Fiskö poikkeaa siinä tarvittaessa kuutena päivänä viikossa.
Alue on vanha telttailualue, eivätkä sen olosuhteet tässä mielessä liene muuttuneet.
Maksupolitiikka lienee sovittava erikseen AV:n kanssa.