Näin sähkölaskujen noustessa tasaiseen tahtiin alkaa olla aika miettiä miten voisi tuottaa oman sähkönsä... Jos nyt ei välttämättä vakavissaan mutta edes aikansa kuluksi.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannollahan päästään tunnetusti suurissa voimaloissa huomattavasti parempaan hyötysuhteeseen kuin pelkällä sähkön tai lämmön tuottamisella. Periaatetta voisi soveltaa pienessäkin mittakaavassa.
Takkaan tm. lämmityskeskukseen (mielellään kuumaan sisäosaan, ei viileähköön ulkokuoreen) voisi liittää ns. "lämpödiodin", joka tuottaisi lämmityksen sivutuotteena sähköä, ilman kuluvia osia tai mekaanista liikettä. Huoneilmaan lämpö siirtyisi suuren "jäähdytyssiilin" kautta, joka olisi liitetty lämpödiodin toiselle puolelle. Akkujärjestelmä tasaisi kulutushuippuja.
Tämän pariksi sopisivat hyvin tavalliset aurinkokennot; kesällä lämmitystarve on pienin ja auringonpaiste suurimmillaan, joten aurinkokennot tuottaisivat sähköä parhaiten kesällä ja "hybriditakka" talvella.
Niille jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan "lämpödiodista" (engl. "thermal diode"), tässä pari linkkiä:
http://www.varmaraf.is/engl/prod.htm
http://www.eneco-usa.com/technology/
(Periaate soveltuisi myös esim. auton tarvitseman sähkön tuottamiseen moottorin hukkalämmöstä.)
Aiheesta noin yleisemmin löytyy lisäinfoa myös täältä:
http://koti.mbnet.fi/otec
Sähkön ja lämmön yhteistuotannollahan päästään tunnetusti suurissa voimaloissa huomattavasti parempaan hyötysuhteeseen kuin pelkällä sähkön tai lämmön tuottamisella. Periaatetta voisi soveltaa pienessäkin mittakaavassa.
Takkaan tm. lämmityskeskukseen (mielellään kuumaan sisäosaan, ei viileähköön ulkokuoreen) voisi liittää ns. "lämpödiodin", joka tuottaisi lämmityksen sivutuotteena sähköä, ilman kuluvia osia tai mekaanista liikettä. Huoneilmaan lämpö siirtyisi suuren "jäähdytyssiilin" kautta, joka olisi liitetty lämpödiodin toiselle puolelle. Akkujärjestelmä tasaisi kulutushuippuja.
Tämän pariksi sopisivat hyvin tavalliset aurinkokennot; kesällä lämmitystarve on pienin ja auringonpaiste suurimmillaan, joten aurinkokennot tuottaisivat sähköä parhaiten kesällä ja "hybriditakka" talvella.
Niille jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan "lämpödiodista" (engl. "thermal diode"), tässä pari linkkiä:
http://www.varmaraf.is/engl/prod.htm
http://www.eneco-usa.com/technology/
(Periaate soveltuisi myös esim. auton tarvitseman sähkön tuottamiseen moottorin hukkalämmöstä.)
Aiheesta noin yleisemmin löytyy lisäinfoa myös täältä:
http://koti.mbnet.fi/otec
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.teenergy.fi/suomi/pl_8.htm
Mielenkiintoista luettavaa noissa linkeissä. Voisihan noista jotain kehitellä. Tosin noista diodeista näytti korkeintaan saavan tehoja jotain 50W... Että hehkulamppu sillä juuri syttyisi, ehkä pari loisteputkilamppua. Onkos noissa diodeissa sama periaate kuin peltier-elementeissä? Niissähän on ilmeisesti tosi huono hyötysuhde, vaikka tuossa amerikkalaisessa linkissä väitettiin hyötysuhteen olevan hyvä ja että nuo diodit kävisivät vaikka suuremman skaalan sähköntuotantoon. Mielestäni mielenkiintoisempi juttu oli alimmassa linkissä noista Stirling-moottoreista. Ainakin noin teoreettisessa mielessä.
Siitä hyötysuhteesta, jonka Marko mainitsi olevan tosi huono: Niinhän se on tähän asti ollutkin, mutta (kuten siinä usa-linkissä selitetään) melko äskettäin on tehty jonkinlainen läpimurto jolla teho saadaan noin 8-kertaiseksi. (Siis mikäli tiedot pitävät paikkansa; olettaisin kyllä että ainakin pääpiirteissään pitävät.)
Tosin edelleenkään (8-kertaisenakaan) hyötysuhde ei ole mikään valtavan loistava, mutta sillä ei ole kauheasti merkitystä jos päätarkoitus on kuitenkin tuottaa lämpöä.
Tuon Teenergyn kattilavärkki on aika tehokas. Takassa on saman tapainen lämpöjakauma kuin tuossa retkimallin virtalähteessä. Takan sisäkuoressa joitakin satoja asteita ja ulkopinnasta löytyy huonelämpöä. Kattilavärkissä on käytetty metallisia Peltier- (vai Seebek-) elementtejä. Metallisen liitoksen kesto on satoja asteita ja johtimien pituuksia voi kasvattaa kymmeniin sentteihin idean mitenkään häviämättä. Johtimien paksuutta lisäämällä saadaan lisää virtaa ja sarjakytkennällä jännitettä.