Heips. Kysyisin muilta, kuin vanhoillis-, mutta kuitenkin itseään lestadiolaisina pitäviltä, eli El, UH, Rauhan sana, ym. joukot.
Mikä on näkemyksenne ihmisen uskoon tulosta? Lähinnä kiinnostaisi tietää siitä onko teidän mielestänne VÄLTTÄMÄTÖNTÄ kuulla syntien anteeksiannon julistus toiselta uskovaiselta, vai riittääkö tämän armon vastaanottaminen sydämeensä ja sen uskominen kohdallaan todeksi?
Jokaisen uskottoman täytyy "syntyä uudelleen ylhäältä" ja monesti katuvalle on tarpeellista julistaa synnit anteeksi. Mielestäni uskoon tulon hetki on kuitenkin jo olemassa olevan armon VASTAANOTTAMISEN hetki ja sen omalle kohdalleen todeksi uskomista. Julistuksessa vain vakuutetaan tämä olemassa oleva armo henkilökohtaisesti todeksi.
Vanhoillisten näkemyksen tiedän, mutta miten muut lestadiolaiset suuntaukset tämän käsittävät?
Ande
Mikä on näkemyksenne ihmisen uskoon tulosta? Lähinnä kiinnostaisi tietää siitä onko teidän mielestänne VÄLTTÄMÄTÖNTÄ kuulla syntien anteeksiannon julistus toiselta uskovaiselta, vai riittääkö tämän armon vastaanottaminen sydämeensä ja sen uskominen kohdallaan todeksi?
Jokaisen uskottoman täytyy "syntyä uudelleen ylhäältä" ja monesti katuvalle on tarpeellista julistaa synnit anteeksi. Mielestäni uskoon tulon hetki on kuitenkin jo olemassa olevan armon VASTAANOTTAMISEN hetki ja sen omalle kohdalleen todeksi uskomista. Julistuksessa vain vakuutetaan tämä olemassa oleva armo henkilökohtaisesti todeksi.
Vanhoillisten näkemyksen tiedän, mutta miten muut lestadiolaiset suuntaukset tämän käsittävät?
Ande
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ja nimenomaan ilman ansioita. Syntien anteeksiantamisen julistus on samaa Jumalan sanaa, mikä on myös kasteessa, Herran Pyhässä Ehtoollisessa, julistetussa sanassa, luetussa sanassa ja ripissä
Kuule Nuin. Nyt taidat sotkea asioita. Ei vesikasteessa syntejä saa anteeksi, vaan Pyhän Hengen kasteessa.Ehkä tarkoititkin sitä. Kannatta tarkoin miettiä mistä kasteesta kulloinkin on kyse kun Raamatussa puhutaan vain kasteesta. Se ei automaattisesti tarkoita vesikastetta.
Ajattelen niin, että Jumala lähestyy ihmistä sanansa kautta, ja usko tulee siis sen sanan vaikutuksesta, jonka piiriin ihminen on joutunut. Raamatussa on esimerkkejä vain kuullun sanan kautta saadusta uskosta, joten sitä pidän ensisijaisena tapana, mutta en sulje pois kirjoitetunkaan sanan vaikutusta. Minun on vaikea uskoa, että epäuskoisen tai kuollutuskoisen kautta kuultu/luettu sana voisi vaikuttaa uskon, mutta en uskalla mennä väittämään tästä asiasta mitään ehdotonta. Asia on kokonaan Jumalan käsissä.
Mutta kuitenkaan en halua alkaa määräillä kaikkivaltiaan Jumalan vaikutuspiiriä. Jos hän tahtoo antaa uskon jollekin jollain muulla tavalla kuin sanan kautta, niin hänellä on siihen oikeus. Toisaalta pitää kuitenkin muistaa, ettei Jumala ole missään luvannut antaa uskoa mitenkään muuten kuin sanan kautta.
Kiitos maltillisesta kommentistasi kirahwi.
Niinhän se on että Jumalan käsissä on aivan kaikki.
Raamatussa puhutaan paljon sanoilla "joka uskoo...", mutta oikeastaan ei juuri ollenkaan siitä mikä saa ja milläkin hetkellä aikaan sen että ihminen uskoo.
vl-opin mukaanhan pelkkä usko ei riitä, vaan pelastuksen saamiseen tarvitaan henkilökohtainen "siirto" eli julistus jo uskovaiselta ihmiseltä. Mietin sitä että koskeeko tämä oppi vain vl-liikettä, vai onko moista erikoislaatuista opetusta myös muissa lestadiolaisissa liikkeissä. Tällä en tarkoita sitä että väheksyisin henkilökohtaista synninpäästöä millään lailla. Sen laittaminen autuuden ehdoksi on vain erikoista Luterilaisuudessa. Pikemminkin tulee mieleen katolilaisten autuuden ehtona pitämä rippi, johon tuota voisi verrata.
Itse ajattelisin niin että uskon tiedostaminen kohdallensa todeksi on aina Pyhän Hengen eli Jumalan työtä, jota me ihmiset emme voi säädellä. Voimme julistaa toiselle synnit anteeksi, mutta sen vastaanottamiseen emme voi vaikuttaa.
Tuskin suomessa tai muuallakaan länsimaissa on voinut välttyä kuulemasta Jumalan sanaa, evankeljumia ja sitä että Jeesus on kuollut meidän kaikkien puolesta. Olemme siis kaikki kuulleet tai lukeneet tätä Jumalan sanaa, joka uskon vaikuttimena on.
Luonnollisesti vain osa, jotka ovat kuulleet tämän sanan, myös uskoo sen. Sanat voivat silti jäädä kytemään ihmisen sisimpään ja Jumala voi kirkastaa ne todeksi pitkänkin ajan jälkeen vaikka erämaassa, jossa ei toisia ihmisiä ole kymmenien kilometrien säteellä. Näinkin on varmasti joillekin käynyt. Jos tätä mietitään, niin voidaan silti todeta uskon tulleen alunperin Jumalan sanasta...
En itse usko että se missä ja millälailla on uskon sydämeensä saanut, voisi paljoa merkitä, koska Raamatussa korostetaan vain uskoa, ei uskoon tulotapaa...
Ande
Sitä viivettä sanan kuulemisesta uskon syttymiseen olen monta kertaa miettinyt... Kai niin voi tapahtua? Ja sitä paitsi erään esikoislestadiolaisen saarnaajan kertomuksessa omasta kokemuksestaan voi saada sellaisen käsityksen, että hän kuuli synninpäästöjulistuksen omalle kohdalleen joskus aamupäivällä, mutta vasta illalla kotiin tullessa hän käsitti sen. Joten siinä oli siinä tapauksessa monen tunnin viive. Miksei sitten voisi olla pidempikin?
Synnit tulee saada anteeksi henkilöltä jolla on PH=Pyhä Henki. Ja sitä ennen täytyy olla oikea katumus.
Noita loppuja sepustuksiasi en oikein käsittänyt, liekö syynä kun takana on pitkä rankka reissu ja muutenkin taitaa olla nuorten nukkumaan meno aika. Heippa. (ps. EL ;)
Jumala antaa synnit anteeksi eikä ihminen. Oletpa sekaisin.