Siunattua Uutta Vuotta 2004 SKP:lle!

minun sukulaisiani ei pehemmin sotinut kummankaan puolella - punaisten tai valkoisten - tietääkseni.

Sanotaan, että Suomen sisällissota oli maailman verisimpiä, eipä siinä paljon hurraamista ollut/ole kummallakaan puolella.

Sama toistui/olisi toistunut, jos punnukset olisivat olleet toisin päin, paitsi,että emme varmaan olisi saaneet nauttia tätä 86 vuoden itsenäisyyttä, joka tänä vuonna näyttäisi loppuvan, kun EU:n perustuslaki astuu Suomessakin voimaan ja kumoaa Suomen itsenäisyyden!

Suomen itsenäisyyden vastustajat saavat tahtonsa läpi 86 vuoden jälkeen! :(

Valtalaki
Bolsevikkien vallankaappausyrityksen aikana Venäjällä heinäkuussa 1917 Suomen eduskunnassa hyväksyttiin SDP:n sekä porvarillisten puolueiden (nuorsuomalaiset, suomalaiset ja RKP) ja maalaisliiton itsenäisyysmiesten ajama ns. valtalaki. Sen mukaan eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi; ulkopolitiikka ja sotilaskysymykset jäivät Venäjän hallintoon. Laki hyväksyttiin eduskunnassa 18.7.1917 äänin 135-55. Ennen lain hyväksymistä se piti julistaa kiireelliseksi, ja vaikka porvaripuolueet olivat lakia vastaan, niin arveltiin avoimen vastustuksen suosivan sosiaalidemokraatteja seuraavissa vaaleissa. Näin valtalaki julistettiin kiireelliseksi äänin 165-27.

Aluksi valtalakia ei haluttu lähettää väliaikaisen hallituksen vahvistettavaksi, koska Suomessa luultiin vallankaappausyrityksen onnistuvan. Erityisesti sosiaalidemokraatit olivat lähettämistä vastaan. Mutta kun väliaikainen hallitus sai tilanteen rauhoitetuksi Venäjällä, niin valtalaki päätettiin kuitenkin lähettää vahvistettavaksi. Väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia ja hajotti Suomen eduskunnan.

Seuranneissa vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät enemmistönsä porvareille. Porvarit alkoivat valmistella omaa valtalakiaan, mutta sen jälkeen kun bolsevikit olivat päässeet valtaan Venäjällä, eduskunta päätti ottaa korkeimman vallan kokonaan itselleen marraskuun 15. päivänä 1917.

http://www.uta.fi/suomi80/vko49.htm
Itsenäisyysjulistus

4.12. Svinhufvudin senaatti antoi eduskunnalle suunnittelemansa tiedonannon Suomen itsenäisyydestä uutta hallitusmuotoa koskevan esityksen yhteydessä. Vastaava senaatin julistus Suomen kansalle julkaistiin samana päivänä. Svinhufvudin senaatti oli aloittanut marraskuun 29. päivänä neuvottelut itsenäisyysjulistuksesta porvarillisten ryhmien välillä. Väliaikaisen hallituksen aikana porvarillisten puolueiden kanta - radikaaleja itsenäisyysmiehiä lukuunottamatta - oli ollut, että irrottautuminen Venäjästä täytyisi tapahtua yhteisymmärryksessä Venäjän hallituksen kanssa. 4. joulukuuta Svinhufvudin senaatti pyrki Suomen itsenäisyysjulistukseen ilman bolsevikkihallituksen tunnustusta.

4.12. Paasikivi yritti Tukholmassa saada Ruotsilta tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle ja joukkoja venäläisten karkottamiseksi Suomesta. Jo 1. joulukuuta Paasikivi lähti Svinhufvudin suullisesta toimeksiannosta tiedottamaan itsenäisyysjulistuksesta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Paasikiven lähtö tunnustelumatkalle jo hyvissä ajoin ennen itsenäisyysjulistusta selittyy pelolla, että venäläiset saattaisivat sulkea rajat vastavetona julistukselle.

5.12. Sosiaalidemokraatit yrittivät saada vieläkin valtalain voimaan, mutta yritys kaatui äänin 103-91.

6.12. P.E. Svinhufvud katsoi senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen olevan pätevä ilman eduskuntakäsittelyäkin. Vasta keskusteltuaan 5. joulukuuta eräiden merkittävimpien poliitikkojen (mm. K.J. Ståhlbergin) kanssa Svinhufvud taipui antamaan asian eduskunnan ratkaistavaksi. Senaatin esityksen kohtalo ratkaistiin 6. joulukuuta. Sosiaalidemokraatit vastustivat porvarien julistusta. He halusivat itsenäistymisen tapahtuvan Venäjän kanssa neuvottelemalla. Sosiaalidemokraatit laativat oman vastaesityksen siitä, miten itsenäistyminen toteutetaan yhteisymmärryksessä Venäjän kanssa. Äänestettäessä porvarien itsenäisyysjulistus sai 100 ääntä, sosiaalidemokraattien esitys 88 ääntä. Näin Suomi julistautui itsenäiseksi.

STK perustettiin
4.12. Lakkoilu ja muu vallankumouksellinen liikehdintä oli pakottanut Suomen työnantajat kokoamaan voimiaan ja lisäämään yhteistyötään. Vuonna 1907 perustettu Suomen Yleinen Työnantajaliitto muutti kokouksessa nimensä Suomen Työnantajain Keskusliitoksi (STK).

Bolsevikit Suomen työläisten takana
5.12. Lenin puhui Venäjällä laivaston ensimmäisessä yleisvenäläisessä edustajakokouksessa bolsevikkien kansallisuusohjelmasta. Hän ilmoitti bolsevikkien tukevan Suomen työläisten taistelua.

Tapahtumat ulkomailla
6.12. Saksan ja Venäjän aseet vaikenivat itärintamalla. Keskusvaltojen, Saksan ja Itävalta-Unkarin, ja Venäjän kymmenpäiväinen tulitauko astui voimaan.

Etelä-Venäjän Lounainen kasakkakunta muodosti oman hallituksen, joka toimi yhteistyössä itsenäisen Ukrainan hallituksen kanssa.

7.12. Yhdysvallat julisti sodan Itävalta-Unkarille.

Kuva: Senaatin esitys eduskunnalle Suomen uudesta hallitusmuodosta. Otsikko Helsigin Sanomissa 5.12.1917.

Kirjallisuutta

Pertti Luntinen: Itsenäisyyspäätös kypsyy. Teoksessa Itsenäistymisen Vuodet 1. VAPK, 1992.

Starczewski kirjoitti:

minun sukulaisiani ei pehemmin sotinut kummankaan puolella - punaisten tai valkoisten - tietääkseni.

Sanotaan, että Suomen sisällissota oli maailman verisimpiä, eipä siinä paljon hurraamista ollut/ole kummallakaan puolella.

Sama toistui/olisi toistunut, jos punnukset olisivat olleet toisin päin, paitsi,että emme varmaan olisi saaneet nauttia tätä 86 vuoden itsenäisyyttä, joka tänä vuonna näyttäisi loppuvan, kun EU:n perustuslaki astuu Suomessakin voimaan ja kumoaa Suomen itsenäisyyden!

Suomen itsenäisyyden vastustajat saavat tahtonsa läpi 86 vuoden jälkeen! :(

Valtalaki
Bolsevikkien vallankaappausyrityksen aikana Venäjällä heinäkuussa 1917 Suomen eduskunnassa hyväksyttiin SDP:n sekä porvarillisten puolueiden (nuorsuomalaiset, suomalaiset ja RKP) ja maalaisliiton itsenäisyysmiesten ajama ns. valtalaki. Sen mukaan eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi; ulkopolitiikka ja sotilaskysymykset jäivät Venäjän hallintoon. Laki hyväksyttiin eduskunnassa 18.7.1917 äänin 135-55. Ennen lain hyväksymistä se piti julistaa kiireelliseksi, ja vaikka porvaripuolueet olivat lakia vastaan, niin arveltiin avoimen vastustuksen suosivan sosiaalidemokraatteja seuraavissa vaaleissa. Näin valtalaki julistettiin kiireelliseksi äänin 165-27.

Aluksi valtalakia ei haluttu lähettää väliaikaisen hallituksen vahvistettavaksi, koska Suomessa luultiin vallankaappausyrityksen onnistuvan. Erityisesti sosiaalidemokraatit olivat lähettämistä vastaan. Mutta kun väliaikainen hallitus sai tilanteen rauhoitetuksi Venäjällä, niin valtalaki päätettiin kuitenkin lähettää vahvistettavaksi. Väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia ja hajotti Suomen eduskunnan.

Seuranneissa vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät enemmistönsä porvareille. Porvarit alkoivat valmistella omaa valtalakiaan, mutta sen jälkeen kun bolsevikit olivat päässeet valtaan Venäjällä, eduskunta päätti ottaa korkeimman vallan kokonaan itselleen marraskuun 15. päivänä 1917.

http://www.uta.fi/suomi80/vko49.htm
Itsenäisyysjulistus

4.12. Svinhufvudin senaatti antoi eduskunnalle suunnittelemansa tiedonannon Suomen itsenäisyydestä uutta hallitusmuotoa koskevan esityksen yhteydessä. Vastaava senaatin julistus Suomen kansalle julkaistiin samana päivänä. Svinhufvudin senaatti oli aloittanut marraskuun 29. päivänä neuvottelut itsenäisyysjulistuksesta porvarillisten ryhmien välillä. Väliaikaisen hallituksen aikana porvarillisten puolueiden kanta - radikaaleja itsenäisyysmiehiä lukuunottamatta - oli ollut, että irrottautuminen Venäjästä täytyisi tapahtua yhteisymmärryksessä Venäjän hallituksen kanssa. 4. joulukuuta Svinhufvudin senaatti pyrki Suomen itsenäisyysjulistukseen ilman bolsevikkihallituksen tunnustusta.

4.12. Paasikivi yritti Tukholmassa saada Ruotsilta tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle ja joukkoja venäläisten karkottamiseksi Suomesta. Jo 1. joulukuuta Paasikivi lähti Svinhufvudin suullisesta toimeksiannosta tiedottamaan itsenäisyysjulistuksesta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Paasikiven lähtö tunnustelumatkalle jo hyvissä ajoin ennen itsenäisyysjulistusta selittyy pelolla, että venäläiset saattaisivat sulkea rajat vastavetona julistukselle.

5.12. Sosiaalidemokraatit yrittivät saada vieläkin valtalain voimaan, mutta yritys kaatui äänin 103-91.

6.12. P.E. Svinhufvud katsoi senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen olevan pätevä ilman eduskuntakäsittelyäkin. Vasta keskusteltuaan 5. joulukuuta eräiden merkittävimpien poliitikkojen (mm. K.J. Ståhlbergin) kanssa Svinhufvud taipui antamaan asian eduskunnan ratkaistavaksi. Senaatin esityksen kohtalo ratkaistiin 6. joulukuuta. Sosiaalidemokraatit vastustivat porvarien julistusta. He halusivat itsenäistymisen tapahtuvan Venäjän kanssa neuvottelemalla. Sosiaalidemokraatit laativat oman vastaesityksen siitä, miten itsenäistyminen toteutetaan yhteisymmärryksessä Venäjän kanssa. Äänestettäessä porvarien itsenäisyysjulistus sai 100 ääntä, sosiaalidemokraattien esitys 88 ääntä. Näin Suomi julistautui itsenäiseksi.

STK perustettiin
4.12. Lakkoilu ja muu vallankumouksellinen liikehdintä oli pakottanut Suomen työnantajat kokoamaan voimiaan ja lisäämään yhteistyötään. Vuonna 1907 perustettu Suomen Yleinen Työnantajaliitto muutti kokouksessa nimensä Suomen Työnantajain Keskusliitoksi (STK).

Bolsevikit Suomen työläisten takana
5.12. Lenin puhui Venäjällä laivaston ensimmäisessä yleisvenäläisessä edustajakokouksessa bolsevikkien kansallisuusohjelmasta. Hän ilmoitti bolsevikkien tukevan Suomen työläisten taistelua.

Tapahtumat ulkomailla
6.12. Saksan ja Venäjän aseet vaikenivat itärintamalla. Keskusvaltojen, Saksan ja Itävalta-Unkarin, ja Venäjän kymmenpäiväinen tulitauko astui voimaan.

Etelä-Venäjän Lounainen kasakkakunta muodosti oman hallituksen, joka toimi yhteistyössä itsenäisen Ukrainan hallituksen kanssa.

7.12. Yhdysvallat julisti sodan Itävalta-Unkarille.

Kuva: Senaatin esitys eduskunnalle Suomen uudesta hallitusmuodosta. Otsikko Helsigin Sanomissa 5.12.1917.

Kirjallisuutta

Pertti Luntinen: Itsenäisyyspäätös kypsyy. Teoksessa Itsenäistymisen Vuodet 1. VAPK, 1992.

Porvarit eivät luvanneet työväelle ruusuista tulevaisuutta. Kapina oli ainoa mahdollisuus.
Neuvosto Venäjän kehitys olisi voinut olla toinenkin. Punikit eivät sitä voineet etukäteen
ennustaa. Sen sijaan porvarien riisto alkaa
vahvistua taas nykymaailmassa. Vielä Neuvostoliiton
ollessa voimissaa täällä pelättiin sosialismia niin paljon, että työväellekin annettiin myönnytyksiä. Nyt tuota painetta ei enää ole ja potkuja satelee, jotta voitaisiin jakaa suurempia osinkoja = riistoa.

Peetu kirjoitti:

Porvarit eivät luvanneet työväelle ruusuista tulevaisuutta. Kapina oli ainoa mahdollisuus.
Neuvosto Venäjän kehitys olisi voinut olla toinenkin. Punikit eivät sitä voineet etukäteen
ennustaa. Sen sijaan porvarien riisto alkaa
vahvistua taas nykymaailmassa. Vielä Neuvostoliiton
ollessa voimissaa täällä pelättiin sosialismia niin paljon, että työväellekin annettiin myönnytyksiä. Nyt tuota painetta ei enää ole ja potkuja satelee, jotta voitaisiin jakaa suurempia osinkoja = riistoa.

nykyään täytyy mennä, että kansa turvautuu muuhunkin kuin omaan voimaansa?

Hyvä on tietysti inhimillisesti pitää puolensa, eihän sitä kukaan muukaan puoliasi pitele, jos et itse.

Mutta on yksi Puolustaja yli kaiken:

Aasafin virsi. Jumala seisoo jumalien kokouksessa, hän on tuomari
jumalien keskellä:
"Kuinka kauan te tuomitsette väärin ja pidätte jumalattomain puolta?" Sela.
"Auttakaa oikeuteensa vaivainen ja orpo, antakaa kurjalle ja puutteenalaiselle oikeus.
Vapauttakaa vaivainen ja köyhä, pelastakaa hänet jumalattomain käsistä.
Ei ole heillä älyä, ei ymmärrystä, he vaeltavat pimeydessä: kaikki maan perustukset horjuvat.
Minä sanon: Te olette jumalia ja kaikki tyynni Korkeimman poikia; kuitenkin te kuolette, niinkuin ihmiset kuolevat, ja kaadutte niinkuin kuka ruhtinas tahansa."
Nouse, Jumala, tuomitse maa, sillä sinä perit kaikki pakanakansat.
PSALMIT 82
http://www.credo.fi/raamattu/1933/Ps.82.html

Peetu kirjoitti:

Porvarit eivät luvanneet työväelle ruusuista tulevaisuutta. Kapina oli ainoa mahdollisuus.
Neuvosto Venäjän kehitys olisi voinut olla toinenkin. Punikit eivät sitä voineet etukäteen
ennustaa. Sen sijaan porvarien riisto alkaa
vahvistua taas nykymaailmassa. Vielä Neuvostoliiton
ollessa voimissaa täällä pelättiin sosialismia niin paljon, että työväellekin annettiin myönnytyksiä. Nyt tuota painetta ei enää ole ja potkuja satelee, jotta voitaisiin jakaa suurempia osinkoja = riistoa.

Taisi kirkollakin olla aika kova ote kansaan, niinkuin perustajansakin oli kova luu!

Mitä oppi-isä edellä, sitä oppilaat perässä?!

Lutherin Schem Hamphoras (1543)sekä
1543 antisemitistinen pamfletti "Von Juden und Ihre Lügen" (Juutalaisista ja
heidän valheistaan).

Luther ei pitänyt juutalaisia Jumalan kansana ja saarnasi ennen kuolemaansa
tulisesti juutalaisten tuhoamiseksi maan päältä.

Tuntuu, että tuo Lutheruksen henki elää ja voi hyvin tälläkin palstalla
monen nimimerkin takaa ja kautta!

Natsikenraali sanoi Nurnbergin oikeudenkäynnissä, kun häneltä kysyttiin,
miten on voitu tehdä tallaisia tekoja ihmisyyttä vastaan, että kun on
vuosisatoja saarnattu kirkoissa Lutherin tapaan, niin siitäpä tuo oikeutus
on saatu!

Luther ja antijudaismi

Martti Luther (1483-1546) on hyvin ristiriitainen historiallinen henkilö.
Luther käynnisti uskonpuhdistusliikkeen, joka johti protestanttisen uskonnon
syntymiseen.

Hän ei kyennyt kuitenkaan vapauttamaan kristillistä kirkkoa antijudaismista
eli juutalaisvastaisuudesta reformaation yhteydessä.

Luther uskoi reformaation alkuvaiheessa juutalaisten kääntyvän
kristinuskoon.

Se ei kuitenkaan toteutunut.

Pettyneenä Luther kirjoitti vuonna 1543 antisemitistisen pamfletin "Von
Juden und Ihre Lügen" (Juutalaisista ja heidän valheistaan).

Kirjassaan hän tuli esittäneeksi tiivistetyssä muodossa lähes kaikki
aikakauden negatiiviset stereotypiat juutalaisista.

Hänelle juutalaiset olivat ja pysyivät "perkeleen lapsina", jotka olisivat
kristittyjen katkerimpia vihollisia. Juutalaiset olivat hänelle
"myrkyllisiä, vihaisia, kostonhimoisia, kavalia käärmeitä, salamurhaajia ja
perkeleen lapsia".

Lutherille juutalaiset olivat työtävieroksuvia ja riistäviä.

Hänen mukaansa juutalaiset "saalistavat rahamme ja tavaramme" ja he ovat
"vanginneet meidät ja omaisuutemme kirotulla koronkiskomisellaan ja
nylkemisellään".

Luther väitti juutalaisten pilkkaavan kristittyjä, koska "me teemme työtä ja
omasta osuudestamme ja omaisuudestamme annamme heidän elää laiskoina ja
junkkareina".

Lutherille juutalaisista oli tullut kristittyjen hallitsijoita.

Koska juutalaiset olisivat saaneet omaisuutensa varastamalla ja ryöstämällä,
vaati Luther, että
"heiltä otettakoon kaikki omaisuus".

Lutherin näkemyksen mukaan juutalaiset tavoittelivat maailmanherruutta.

Hänelle juutalaiset olivat oma erikoinen ihmislajinsa ja ihmiskunnan
vitsaus, josta olisi päästävä eroon.

Luther vaati jo aikalaisiaan hävittämään juutalaisten synagogat, koulut ja
talot.

Lopuksi hän vaati, että heidät "on karkotettava maasta pois".

Luther julisti teoksessaan Schem Hamphoras (1543), että taistelussa
"perkeleen lapsia" vastaan olisivat kaikki keinot sallittuja.

Lutherin kirjoitukset vaikuttivat hyvin negatiivisesti tuon ajan
juutalaisten elämään.

Vuonna 1543 vaati Josel von Rosheim Strassburgin juutalaisyhteisön nimissä
kaupungin valtuustoa kieltämään lisäpainokset Lutherin kirjoituksista, koska
"kansa kujilla huusi, että juutalaiset pitäisi lyödä kuoliaaksi".

Hänen mukaansa Schem Hamphoras oli "kirjoitettu verellä" ja rohkaisi
roskaväkeä "ryöstöön ja murhaan".

Vaikka Lutherin luomat negatiiviset stereotypiat juutalaisista ja hänen
ehdottomansa juutalaisvastaiset mielipiteensä aina fyysiseen tuhoamiseen
asti eivät olennaisesti eronneet kansallissosialistisen Saksan
juutalaisvastaisesta ideologiasta, niin kuitenkaan ei voida tehdä sellaista
johtopäätöstä, että Lutherista johtaisi suora tie Hitleriin.

Tällainen näkökanta ei huomioi ensinnäkään murrosta, joka tapahtui
siirryttäessä kristillisestä antijudaismista rotuantisemitismiin.

Toiseksi sellainen suora johtopäätös hämärtää sitä poliittista ja
yhteiskunnallista kokonaistilannetta, jossa antisemitismi saattoi saada
sellaiset mitat, jotka johtivat juutalaisten fyysiseen likvidoimiseen ja
Auschwitziin.

Lutherin vaikutusta niin kristilliseen antijudaismiin kuin myöhemmin
moderniin antisemitismiin on kuitenkin vaikea yliarvioida.

Kuules kun juttu oli just toisinpäin!Tarkistappa tapettujen määrät punaisten ja valkoisten puolella!Ymmärrät mistä lahtarit saivat nimensä!Sitäpaitsi punaiset tarttuivat aseisiin koska leipää ei tullut työtä tekemällä ,eikä edes nälkäänsä pyytämällä.Valkoiset elivät pilvilinnoissaan tajuamatta mitä vihaa puute ja kurjuus oli aiheuttanut ja heidän syynsä tappaa on motiiviltaan edelleen epämääräinen.Totuuskomissio pystyyn ja tutkitaan miten asiat todella olivat 1918!!Loppuisi vihdoinkin tämä porvarien paskan jauhanta, ei se lahtarien omatunto vaikene vaikka kuinka vuosikaudet ovat asiaa yrittäneet valehtelemalla ylevöittää mieleisekseen!

ällikäs kirjoitti:

Kuules kun juttu oli just toisinpäin!Tarkistappa tapettujen määrät punaisten ja valkoisten puolella!Ymmärrät mistä lahtarit saivat nimensä!Sitäpaitsi punaiset tarttuivat aseisiin koska leipää ei tullut työtä tekemällä ,eikä edes nälkäänsä pyytämällä.Valkoiset elivät pilvilinnoissaan tajuamatta mitä vihaa puute ja kurjuus oli aiheuttanut ja heidän syynsä tappaa on motiiviltaan edelleen epämääräinen.Totuuskomissio pystyyn ja tutkitaan miten asiat todella olivat 1918!!Loppuisi vihdoinkin tämä porvarien paskan jauhanta, ei se lahtarien omatunto vaikene vaikka kuinka vuosikaudet ovat asiaa yrittäneet valehtelemalla ylevöittää mieleisekseen!

Aivan oikein!
Jos kaikki siivoustoimien totuudet olisivat olleet vuonna -39 yleistä tietoa, 'talvisodan henkeä' tuskin olisi syntynyt!

Jesse kirjoitti:

Aivan oikein!
Jos kaikki siivoustoimien totuudet olisivat olleet vuonna -39 yleistä tietoa, 'talvisodan henkeä' tuskin olisi syntynyt!

mitä olisi tapahtunut jos tuo koko henki olis jäänyt alunperinkin syntymättä!Ei kenties tartteis ruikuttaa Karjalan perään.Suomalaiset kun ei ole koskaan tajunneet että sodissa voi menettää muutakin kuin henkensä ja sitä ruukkaa saada mitä lähtee tilailemaan!Eikös näin?