Mitä mieltä olette? Voiko mies ja nainen olla ystäviä? VAIN ja AINOASTAAN hyviä, läheisiä ystäviä? Ilman minkäänlaisia seksuaalisia virityksiä tai puolison pettämisaikeita, VAIN ystäviä? Ihan vaan viihtyä toisen seurassa, jutella, naureskella, katsella vaikka telkkaria. Pelkästään ystävinä.
Ja, onko sairaalloisen mustasukkaisen puolison oikeus tunkea ystävyyden väliin ja tehdä ystävyydestä loppu, vain sillä perusteella että ystävät ovat mies ja nainen?
Ja, onko sairaalloisen mustasukkaisen puolison oikeus tunkea ystävyyden väliin ja tehdä ystävyydestä loppu, vain sillä perusteella että ystävät ovat mies ja nainen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sairaalloisen mustasukkaisesta puolisosta sen sijaan kannattaa erota, jos sairaus ei muutoin hellitä!
voi olla pelkästään ystäviä mutta yleensä jossakin vaiheessa ennemmin tai myöhemmin, vaikka vuosien päästä, vähintään tulee suudeltua tjm. Vaikka eihän sen tarvitse mitään tarkoittaa..
itse en valitettavasti pystyisi katsomaan jos poikaystävälläni olisi jokin naisystävä jonka ajattelisin olevan hänelle läheisempi kuin minä, muuten ei väliä
..useita läheisiä miesystäviä lapsuuden ajoilta saakka ja heti seurustelusuhteen alussa tein selväksi että ystävät on ja pysyy.
Nyt olen seurustellut kaksi vuotta ja kihlattuni on saanut kahdesta miesystävästäni oikein hyvät kaverit. Oli viime kesänä heidän kanssaan risteilylläkin, ilman minua.
Kun luottamus on kunnossa, ei mustasukkaisuutta ole. En edes aloittaisi suhdetta ihmisen kanssa, joka pyytäisi minua olemaan tapaamatta ystäviäni.
Minulla on lapsuudesta saakka ollut miespuolisia ystäviä, ja on edelleen. Pisin ystävyys mieheen on jatkunut kohta 30 vuotta. Ei siihen väliin pääse puolisokaan! Platoninen ystävyys on mahdollista. Ajatuksissa saattaa käydä joskus jotain muuta, mutta ei se asiaan vaikuta. Ajattelenhan minä joskus naisiakin "siinä mielessä", mutta se jää vain ajatuksen asteelle.
Ex oli mustasukkainen kuin saatana, eikä se rajoittunut vain tähän ystävyyteeni vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa, vaan se koski myös naispuolisia ystäviäni. Sellainen mies joutaa kiertoon.
...että muutkin ovat sitä mieltä että voi olla vain ystäviä. Ollaan tässä oltu ystäviä jo vuosikymmeniä, molemmilla on lapsia ja vakiintuneet perheet.
Silti. Ystäväni puoliso heittäytyi vaikeaksi kun teimme paluumuuton takaisin kotipaikkakunnalle, jossa siis myös kyseinen ystäväni asuu. Vaikka näemme vielä harvemmin nyt kuin kauempana asuessamme, saan syytöksiä tekstiviestien muodossa, en voi lähettää ystävälleni viestejä koska ne eivät koskaan päädy ystävälleni jos hänen puolisonsa vaan ehtii väliin. Ym kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä..
Ystäväni kanssa asia on puhuttu kyllä selväksi, puolisonsa ei pysty välejämme rikkomaan, mutta..
Minä en voi käydä ystäväni luona.. hän ei uskalla käydä meillä ettei jää kiinni..
Kaikki mahdollinen on yritetty, puhumalla hänen puolisolleen, on tapeltu ja sodittu, yritetty olla välittämättä, on yritetty hieroa sovintoa, on yritetty pakottaa, ystäväni on sanonut jättävänsä jos ei tälläinen touhu lopu.. kaikki mahdollinen mieleentuleva on kokeiltu. Hetken "voimakeinot" saattavat auttaa, mutta kun menee viikko, asiat ovat taas ennallaan. Kun ei. Kun se ei käy.
Omalla puolisollani ei ole (onneksi!) mitään ystävyyttä vastaan, olemme kaikki kolme hyviä ystäviä keskenämme. Vain se neljäs osapuoli hiertää. Ja se on niin pirun kakkamaista.
Tilanne on tietysti kurja, mutta minusta sinun olisi nyt syytä jättää ystäväsi ja hänen puolisonsa toistaiseksi rauhaan. Eiköhän parisuhde ole kuitenkin ystävällesi tärkeämpi kuin teidän ystävyytenne, kuten pitääkin olla? Jos välität ystävästäsi, luulisi sinun tajuavan tämän. Jos taas on kyse siitä, että sinun on saatava tuntea olevasi ystävällesi tärkeämpi kuin hänen puolisonsa, alkavat motiivisikin hiukan epäilyttää... En usko, että asiaa auttaa, jos kynsin hampain pidät ystävästä kiinni ja suunnittelette salatapaamisia.
..joka sana. Tilanne on vaan hiukan toinen. Olen jättänyt heidät täysin rauhaan jo yli vuosi sitten, enkä tietenkään halua olla tärkeämpi kuin hänen puolisonsa.
Mutta. Kun ystäväni ei halua tulla jätetyksi rauhaan. Kuten mainitsin ystävyytemme on kestänyt jo vuosikymmeniä, ja olemme tottuneet pitämään paljon yhteyttä, puhumaan melkeinpä kaikista iloista ja suruista. Myös hän tarvitsee juttutuokioitamme, eikä siten halua päästää irti, vaikka suutuksissani olisin jo kerran pistänyt välit poikki kokonaan, (kun kylästyin kuuntelemaan syytöksiä ja saamaan törkeitä viestejä).
Eli ymmärrän mitä tarkoitat, ja luopuisin hänestä vaikka kokonaan jos se hänet onnelliseksi tekisi. Mutta siinä tapahtuisi päinvastoin, ei hän ainakaan omien sanojensa mukaan onnelliseksi siitä tulisi. Hän ei siis anna minun luopua itsestään, koska ihmiset tarvitsevat ystäviään siinä missä puolisoitaankin.
Liina, pitäisikö minun mielestäsi luopua ystävästäni vaikka hän ei sitä itse halua? Pitäisikö minun tehdä hänet katkeraksi puolisoaan kohtaan, koska kiertotietä hänen "suvaitsemattomuutensa" olisi syy ystävyytemme loppuun?
Hyvän ystävän tulee myös ymmärtää pilaavansa toisen avioliitto. Tai ainakin vaikeuttavansa. Vaikka se kipeää tekeekin, vetäydy.
Mun mielestä kyllä mies ja nainen voivat olla ystäviä, kunhan se ystävyys ei mene liian läheiseksi..Mut sellainen kyllä hieman arveluttaisi jos miehelläni olisi naispuolinen ystävä joka olisi sinkku.Ja sit olisivat tosi läheisiä,et se yht pito ois kauheen salaista.niin sellaisesta en oikein tykkäisi.
Kyllä mies ja nainen voivat olla ystäviä ja vain ystäviä. Itselläni on lapsuusaikainen mies ystävänä ja hänen kauttaan olen tutustunut nykyiseen mieheeni. Mieheni ei koskaan ole ollut mustasukkainen kyseisestä henkilöstä, vaikka olemme käyneet juhlimassa, pelaamassa jotain tms.. yhdessä. Onneksi. Koska sellaista miestä en katselisi hetkeäkään!
Siis sairaalloisen mustasukkaisella puolisolla ei todellakaan ole mitään oikeutta rikkoa ystävyyttä! Se, että se ei ole oikein, se ei myöskään ole hyväksi koko parisuhteelle.
Mies ja nainen voivat olla ihan vaan pelkkiä ystäviä ilman mitään sen kummempia juttuja.
Mutta useasti käy niin,että toinen osapuoli ei koe sitä pelkkänä ystävyytenä, vaan ihastuu tai ehkäpä rakastuukin toiseen.
Puolisosi kaiketi vain välittää sinusta niin paljon,eikä halua kenenkään tunkeutuvan välillenne...! Ehkä hänessä asuu pelko, että petät tms?!