Tällä palstalla Zebra esitti aika kärkeviä näkemyksiä päästökaupan toimivuudesta, ilman perusteita kuten asiaan näköjään kuuluu. USA:ssa päästökauppaa käytettiin rikkidioksidipäästöjen vähentämiseen koko liittovaltion alueella ja käytetään useissa osavaltioissa vesistöjen kuormituksen vähentämiseen. Molemmissa tapauksissa ratkaisu on osoittautunut selvästi halvemmaksi, tehokkaammaksi ja vähemmän byrokraattiseksi eli on aiheuttanut selvästi vähemmän haittaa yrityksille ja kansantaloudelle kuin päästökattojen säätäminen. Tästä syystä yritykset kannattavat tämäntyyppisiä ratkaisuja.
Päästökauppa johtaa siihen, että päästövähennykset toteutetaan siellä, missä se on halvinta. Joustavana mekanismina se sopii erittäin hyvin markkinatalouteen.
Päästökauppa johtaa siihen, että päästövähennykset toteutetaan siellä, missä se on halvinta. Joustavana mekanismina se sopii erittäin hyvin markkinatalouteen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaikka ei "mikko" ymmärrä kollegansa "suojelijan" tavoin rautalangasta väännettynäkään päästökaupan kritisoimiselle olevan aihetta, niin tässä kertauksena vielä muutama teesi:
1. Suomessa teollisuuden päästöt ovat jo nyt niin alhaiset, että niiden merkittävä vähentäminen ei nykytekniikalla ole mahdollista. Kioton tavoitteisiin pääsy ilman päästökauppaa ei siis liene mahdollista. Suomalainen teollisuus joutuu siis ostamaan antipaskansa (=päästövähennyksensä) muualta. Teollisuuden edustajat ovat varsin selväsanaisesti ilmaisseet huolensa kilpailukykynsä säilymisen puolesta.
2. Outoa on, ettei kemianteollisuus tule mukaan Kioton sopimukseen.
3. Suurin saastuttaja Yhdysvallat ei tule mukaan sopimukseen. Peräti kummallista on se, että nousevat taloudet kuten Intia ja Kiina jäävät ilman velvoitteita.
4. Päästökauppa aiheuttaa hyvin monimutkaisen seuranta- ja sanktiointijärjestelmän ensinnäkin kauppaan osallistuvien maiden välille, toiseksi maiden sisälle teollisuuslaitosten tarkkailuun. Tämä on byrokraattien ja juristien märkä uni. Luultavasti tätä järjestelmää lähin vastaava on EU:n maataloustukijärjestelmä.
5. Bruttokansantuote laskee, sähkön hinta nuosee. Päästökaupan alettua esimerkiksi suomalaiset 90 prosentin energiahyötysuhteella toimivat energiayhtiöt joutuvat ostamaan päästöoikeuksia Euroopasta yhtiöiltä, joiden päästöjen ja energiantuotannon suhde on suomalaisia yhtiöitä heikompi. Eli lopulta suomalainen kuluttaja laitetaan maksumieheksi, mutta onhan meillä varaa: taannoin ostettiin 4 miljardilla ilmaa Saksasta, tulevaisuudessa ostetaan antipaskaa.
Oikeilla jäljillä Zebra olet. Kannattaa lukea akateemikko Pekka Jauhon ajatuksia asiasta.
http://www.energialehti.fi/energialehti/energia0103/jauho.htm
voi jättää huomiotta, niin ala-arvoisia tekstejä en ole juuri muilta tääl lukenut, toki Zebrakin jättää kaiken perustelematta
Vaikka oletkin mielipidevammainen (=henkilö, joka ei kestä eriäviä mielipiteitä) olisi sinunkin kannattanut edelliset mielipiteenilmaisut lukea (tarkoitan siis zebran perusteltua ja meitsin linkittämää Pekka Jauho -uutisointia) ennen kuin leimaat ne ala-arvoisiksi.
Näinkö toimii vihreä demokratia: kaikki Soininvaaran kanssa eri mieltä olevat määritellään ala-arvoisiksi, perustelematta tietysti. Jos vihreät olisivat yksin vallassa kohta täällä roihuaisivat kirjaroviot (jätteidenkäsittelylaitoksessa tietenkin ettei tulisi turhia päästöjä).
"Vaikka ei "mikko" ymmärrä kollegansa "suojelijan" tavoin rautalangasta väännettynäkään päästökaupan kritisoimiselle olevan aihetta, niin tässä kertauksena vielä muutama teesi:"
Nyt ei enää olla ymmärtämisen tasolla vaan kyse on mielipiteistä tai asenteista. Minä vertaan päästökauppaa muihin päästöjen rajoittamismekanismeihin, kuten päästökattoihin. Sinä taas vertaat tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä.
"1. Suomessa teollisuuden päästöt ovat jo nyt niin alhaiset, että niiden merkittävä vähentäminen ei nykytekniikalla ole mahdollista. Kioton tavoitteisiin pääsy ilman päästökauppaa ei siis liene mahdollista. Suomalainen teollisuus joutuu siis ostamaan antipaskansa (=päästövähennyksensä) muualta. Teollisuuden edustajat ovat varsin selväsanaisesti ilmaisseet huolensa kilpailukykynsä säilymisen puolesta."
Ei pitäisi tulla minään uutisena, ettei tuotantoa voi loputtomasti kasvattaa millään tekniikalla. On parempi rajoittaa sitä ajoissa kuin kymmenien vuosien päästä, kun paljon peruuttamatonta vahinkoa on jo tehty ja elintaso laskee huomattavasti alemmas. Tätähän Kasvun rajat tähdensi: mitä myöhemmin reagoidaan, sitä alhaisempi elintaso.
"2. Outoa on, ettei kemianteollisuus tule mukaan Kioton sopimukseen."
Anteeksi mitä? Kemianteollisuuden päästöt syntyvät käytännössä täysin energiankulutuksesta. Suoria CO2-päästöjä ei prosesseista merkittäviä määriä tule. Siten Kioto vaikuttaa kemianteollisuuteen samoin kuin muihinkin.
"3. Suurin saastuttaja Yhdysvallat ei tule mukaan sopimukseen. Peräti kummallista on se, että nousevat taloudet kuten Intia ja Kiina jäävät ilman velvoitteita."
USA:n mukaantulo voi näyttää hyvinkin toiselta ensi vaalien jälkeen, kuka tietää. Ympäristönsuojelun alasajo (metsät, elohopea, Kioto jne.) on siellä saanut laajaa vastustusta.
Teollistuvien maiden kieltäytyminen on varsin ymmärrettävää historian ja nykytilanteen valossa. Muunrotuisille ihmisille on hiukan vaikea selittää, miksi rikkaalla miljardilla "on oikeus" kuluttaa suurin osa maailman materiaaleista, kaupallisesta energiasta ja maa-alasta sekä tuottaa suurin osa monista päästöistä.
Tätä muiden syyllistämistä olet yrittänyt koko ajan. Tässä vastaukseni tuolta aiemmasta ketjusta.
"Eurooppalaiset saavat laskun, vaikka päästöt täällä alkavat olla järkevällä tasolla; suursaastuttajat vanhanaikaisine laitteineen saavat kilpailuedun, koska eivät tule sopimukseen mukaan."
OECD-maiden päästöt ovat 12,08 mrd t CO2 vuodessa, koko maailman saman taulukon mukaan 15,82.
Lämpenemisen pysäyttäminen tasolle +2C vaatisi päästöjen leikkaamista yli 50%, yleisimmän arvion mukaan 60-80%! Jos Euroopan "järkevä" taso yleistettäisiin koko maailmaan, kasvaisivat CO2-päästöt *kolminkertaisiksi*.
Mainittakoon, että maailmassa on vain 46 valtiota, joiden päästöt per capita ylittävät tuon kestävän tason, siis 40% nykyisestä. Joukossa ovat kaikki EU-maat.
Et ole ilmeisesti lainkaan sisäistänyt sitä valtavaa epätasa-arvoa, joka maailmassa vallitsee. Kaksi kolmannesta maailman valtioista alittaa tuon 60% vähennystavoitteen, kun Euroopassa yritetään saada päästöt vakiintumaan tähän verrattuna kolminkertaiselle tasolle.
Suomeen ei tarvita uutta tuotantokapasiteettia tai infrastruktuuria paitsi entistä korvaamaan. Tuotantoa ei ole tarpeen kasvattaa, vaan nykyinen riittää paljon enemmän kuin vain kaikkien perustarpeiden tyydyttämiseen.
Nuo em. 46 maata käsittävät alle puolet maailman väestöstä.
http://www.nationmaster.com/graph-T/env_co2_emi
Jos työllistävyydestä puhutaan, tässä hyvä laskelma Valtavirran sivuilta:
Tornion terästehtaan tuotanto kaksinkertaistuu:
150 pysyvää työntekijää lisää
sähkönkulutus kasvaa 0,7 TWh (Suomen kulutus n. 90 TWh)
3300 MWh per työntekijä
200 000 hengen työllistämiseksi vaaditaan 600 000 000 MWh lisää
eli 8 x nykyinen sähkönkulutus, tai 80 ydinvoimalaa
Metsäsektorilla saman työntekijämäärän työllistäminen vaatisi energiankulutuksen kaksinkertaistamista
Tuulivoimatavoite 500 MW (EU:n pienimpiä, Saksassa rakennetaan n. 1500 MW vuodessa!)
tuottaa 1,1 TWh sähköä vuonna 2010
työllistää 2100 henkeä
puuenergian lisäys ilmastostrategiassa 9000 henkilöä
ympäristöklusteri työllistää *23 000*henkeä* jo vuonna 2000
"4. Päästökauppa aiheuttaa hyvin monimutkaisen seuranta- ja sanktiointijärjestelmän ensinnäkin kauppaan osallistuvien maiden välille, toiseksi maiden sisälle teollisuuslaitosten tarkkailuun. Tämä on byrokraattien ja juristien märkä uni."
Päästöjen verottaminen tai rajoittaminen millä tahansa tavalla edellyttää valvontaa. Kuten sanoin, mikäli kannattaa "antaa mennä" -mallia, tuo Kioto toki lisää byrokratiaa. Mutta se luo kuitenkin ennustettavan ja joustavan toimintaympäristön toisin kuin useimmat muut mallit.
"Bruttokansantuote laskee, sähkön hinta nuosee. Päästökaupan alettua esimerkiksi suomalaiset 90 prosentin energiahyötysuhteella toimivat energiayhtiöt joutuvat ostamaan päästöoikeuksia Euroopasta yhtiöiltä, joiden päästöjen ja energiantuotannon suhde on suomalaisia yhtiöitä heikompi"
Paljon päästäviä maitahan suosittiin jakamalla päästöoikeudet vuoden 1990 mukaan. Suomi sattuu olemaan paljon päästävä maa. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan pitkällä tähtäimellä materiaalien ja energian kulutuksen kasvu ei voi jatkua. Mikäli sitä ei rajoiteta, tulevat rajat vastaan paljon rajummin ja seuraukset ovat myös taloudellisesti aivan toista luokkaa.
Suomessa on tosin käyttämättömiä mahdollisuuksia energiansäästöön. Suomen ilmastostrategiassakin näitä huomioitiin jonkin verran, mutta KTM:n teettämä VTT:n tutkimus arvioi potentiaalin selvästi (n. 3 TWh) suuremmaksi.
Kannattaa myös muistaa, että energiansäästön kannattavuus riippuu energian hinnasta.
vähänkin vihreät mielipiteet, hän kun ei suvaitse että ajatteleviakin ihmisiä on!
Mihin ne päästöt vähenee jos joku saa maksun siitä, että tuottaa vähemmän ja toinen maksaa siitä, että saa tuottaa lisää päästöjä? Keskiarvo on ainakin sama, jos ei enemmänkin.Taitaa olla samaa sananhelinää kuin muukin juppi-ekoilu? Joku vain rahastaa siitä välistä eli kulut kasvaa, mutta kokonaispäästöt eivät vähene.