Kun diesel kuluttaa 5,5 ja bensakone 7,5, saadaan bensakoneesta kolmanneksen enemmän lämpöä vaikkapa jäähdytysnesteen lämmittämiseen. Siinäkö syy bensamoottorisen auton parempaan matkustamon lämpiämiseen ? Eli kyseessä on dieselin hyvän hyötysuhteen kääntöpuoli ?
Vai hukkaantuuko dieselissä enemmän lämpöä pakoputkeen kuin bensakoneessa ? Jos hukkaantuu, kertokaa, suunnilleen montako prosenttia polttoaineen sisältämästä energiasta normaaliajossa poistuu pakoputken kautta toisaalta dieselissä ja toisaalta bensakoneessa !
Vai hukkaantuuko dieselissä enemmän lämpöä pakoputkeen kuin bensakoneessa ? Jos hukkaantuu, kertokaa, suunnilleen montako prosenttia polttoaineen sisältämästä energiasta normaaliajossa poistuu pakoputken kautta toisaalta dieselissä ja toisaalta bensakoneessa !
Vastaukset 13
Vanhimmat
pakokaasut ovat huomattavasti kuumempia kuin dieselin.
Dieselin hyötysuhde on vaan huomattavasti parempi kuin bensiinikoneen.
Joutokäynnillä dieselmoottorin polttoaineen kulutus on olematonta jolloin ei synny lämpöäkään.
Bensakoneen seos joutokäynnillä taas on rikas ja lämpöä syntyy paljon enemmän kuin dieseleissä.
No kyllä se lämmön puute vaivaa pienissä bensakoneissakin. Ainakin oma Poloni jossa on kolmipyttyinen alumiinilohkoinen talousihme, ei lämpiä 90 asteeseen yli kympin pakkasilla, paitsi sisäilmankierrolla. Joutokäynnillä lämpötilat putoaa.
Kulutus on pieni ja pieni alu-lohko ei ole mikään varaava kiuas. Kun puhaltimen kääntää pakkasilla täysille niin lämpömittarin neula laskee silmissä.
Mistä johtuu, että dieselin pakokaasut ovat kuumempia kuin bensiinikoneen ? Eikö dieselin korkeampi puristussuhde nimenomaan nosta dieselin lämpötilaa ja siten myös pakokaasujen sisältämän lämpöenergian määrää ?
No ei mikään moottori tosiaan mikään kertalämmitteinen kiuas ole, johon lämpöä varataan ja sitten otetaan tarpeen mukaan lämmitykseen. Kyllä kaikissa moottoreissa siirtyy jatkuvasti vakio-ajotilanteessa sama lämpöteho moottorin massaan, jos sen lämpötila pysyy vakiona (termari hoitaa), eikä ole väliä onko rautaa vai alumiinia. Eri juttu tietty on, kun kone pysäytetään tai tehoa pienennetään, silloin iso massa pysyy lämpimänä pidempään.
Ei se lämpä tyhjästä synny. Niinhän se on joka paikassa, jos et anna, et voi saada...
Että dieseleissa moottoriin menevän ilman määrä on vakio suhteessa pyörimis nopeuteen.
Eli dieseliin menee kokoajan täysi satsi kylmää ilmaa tyhjäkäynnilläkin. Ainoastaan polttoaineen määrää muutetaan painettaessa kaasua.
Auton moottori ei ole mikään lämmityslaite, eikä siinä hyötysuhteesta pidä puhua lämmityksen suhteen vaan hyötysuhteesta kuljettuun matkaan per litra, tai jotain sinne päin.
Jos moottorista tehdään hyvä lämmityslaite, silloin palataan kaasutin-järjestelmään ja dieselissä poistetaan turbot. Diesel ei koskaan ole ollut lämmin ilman lisäpolttoainelammitintä, johtuen kaasutinläpän puutteesta, suora torvi ilmanotosta pakoputkenpäähän.
Polttoaineen lämpöarvo niin dies kuin bens on kyllä niin korkea että 1 litra lämmittää kummasti jos se lämpö tuotetaan varsinaisella lämmityslaitteella.
Esim. Varsinainen lämmityslaite Vebasto tai vast. joka lämmittää suoraan ilmaa 1 lit bens tai dies saa kyllä autoon saunaa vastaavan olotilan 40 asteen pakkasellakin.
Normaalissa maantieajossa sekä diesel- että bensamoottori tuottavat jäähdytysnesteeseen yllin kyllin lämpöä myös matkustamon lämmittämiseen. Dieselissä tätä hukkalämpöä ei kuitenkaan kehity yhtä paljoa, joten dieselmoottori lämpiää hitaammin kuin bensiinimoottori.
Tyhjäkäynnillä ja kaupunkiajossa dieselin polttoaineenkulutus on niin alhainen, että jäähdytysneste lämpiää varsin hitaasti. Näissä olosuhteissa, siis osakuormalla, bensiinimoottorin hyötysuhde on erittäin huono, joten hukkalämpöä vapautuu runsaasti sekä jäähdytysnesteeseen että pakokaasuun.
Kysymyksen esimerkissä pakokaasun mukana poistuu dieselissä energiaa noin 50 MJ ja bensiinimoottorissa noin 67 MJ. Jos tähän kuluu aikaa tunti, vastaavat tehohäviöt ovat dieselissä 14 kW ja bensiinimoottorissa 19 kW. Osa tästä tehosta voidaan hyödyntää turboahtimen käyttövoimana kuten lähes kaikissa uusissa dieseleissä tapahtuukin.
Dieselinmoottorin hidas lämpiäminen on siis hyvän hyötysuhteen kääntöpuoli. Moottorin lämpiämistä voidaan nopeuttaa lohkolämmittimellä ja polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä. Matkustamon lämmitysilmaa voidaan lämmittää joissakin uusissa dieseleissä vakiovarusteena olevalla lämmitysvastuksella (PTC-elementti).
Missä se yllin kyllin lämpö luuraa?? Kun lähden Espoosta lämpimästä tallista 23 asteen pakkaseen ajamaan kohti Jyväskylää, ensin on lämmintä, mutta pian Järvenpään jälkeen alkaa jäähtyä ja on pakko käynnistää Eberi, ilman ei tarkene. Auto on uusi ja yllin kyllin lämmin kesällä, mutta mihin se yllin kyllin lämpö häviää pakkasella jolloin sitä tarvittaisiin?
Turhia MJ:a mitä niillä tekee jos palelee, koita laskea millä dieseli lämpiäisi äläkä turhanpäiväisiä selityksiä kirjoittele ei ne selitykset lämmitä!!!!
Uusi diesel minullakin. Miinus 23:ssa moottorin lämpötila säilyi koko 200 km:n matkan 90:ssä lukuunottamatta 5 km:n 50 km/h-rajoitusta (85 astetta). Silloinkin puhaltimesta tuli maksimilämmintä eli 65-asteista lämmitysilmaa sisään eikä lämmitintä voinut pitää täysillä. Sen tuosta huomasi, että 50 km/h menee dieselillä niin pienellä polttoaineenkulutuksella, että hukkalämpö ei riittänyt pitämään moottoria 90 asteessa.
Kelvottoman pieneksi mitoitettu lämmityslaitteen kenno siinä on syynä. Ja kannattaa vähän tukkia sitä keulamaskiakin. Ei toki niin, että jäähdytin tukkeutuu vaan niin, että kylmä ilma ei turhan kylmäksi jäähdytä jäähdytintä ja koko konetta. Lämpöä kyllä syntyy enemmänkin kuin riittävästi, vaan kun sitä ei pohjolan pienille markkinoille rakenneta toimivaksi. Etelän vetelien lämpimissä maissa riittää pienempikin lämmitys ja sinnehän ne suurimmat myyntimäärät menee, joten tässä selitys. Parannuskeinoja kyllä on, mutta useimmat niistä maksaa...
Termostaatti vaihtoon aika ajoin, jolloin lämpö ei kierrä jäähdyttimen kautta harakoille, vaan se pysyy moottorin ja lämmityskennon välissä. Kun termostaatti aukeaa vanhuuttaan nestepaineessa (jousivastus meltoutuu) liian aikaisin, niin pakkasilla arvokas lämpö suuntautuu kohti ajoviiman jäähdyttämää jäähdytintä ajoneuvon keulassa. Max. Termostaatin kestoikää ei ole taloudellista etsiä ajamalla, vaan ko lämpöventtiili tulisi vaihtaa riittävän usein uuteen. Katso autoharrastajien merkkikokemuksia palstoilta.
Jk. "Väljä" termostaatti pilaa sisälämmön lisäksi auton öljyt, polttoainetalouden- ja moottorin ennenaikaisella kulumisella, joten vaihda ihmeessä ko vitosen-, tai viidenkympin osa, ennen turhia lisäkustannuksia.
Auton lämpimyyteen vaikuttaa ihan yhtä paljon sen lämmityslaitteen tekniikka ja siihen liittyvät oheissysteemit.