Suolaa,suolaa

Mistäköhän johtuu ettei pääkaupunkiseudulla osata ajaa ilman teiden suolausta ?? Tänä aamuna (vt3) matkatessani Hämeenlinnasta Helsinkiin ajokeli oli normaali tähän vuodenaikaan nähden Pakkasta
n -5 astetta heikkoa lumisadetta ja liukkautta ei ollut havaittavissa Oli kiva taittaa matkaa kunnes saavuin ns Kehäkolmosen sisäpuolelle tarkemmin sanottuna Klaukkalan liittymään Suolaa oli kylvetty tonnikaupalla tiehen Tie lillui sellaisessa mössössä Kaistojen välissä oli ikävä sohjo kasa ja suolavesi lensi usvana ilmassa. Ajaminen oli paljon vaikeempaa kuin muutamaa kymmentä kilometriä aiemmin Sai lasolia laskee oikein urakalla lasiin että näki ylipäätänsä eteensä Kysymys kuuluu että eikö kehän sisäpuolella osata ajaa talvisissa ajo-olosuhteissa kun pitää tehdä väkisin ns kesä ajo- olosuhteet...vai mistä johtuu tämä järjetön suolan käyttö ?
293090
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Samaa mäkin ihmettelelen! Mun mielestä suolaaminen tulisi lopettaa ihan kokonaan, ja jokaista tielläliikkuvaa ajoneuvoa tulisi koskea nastarengaspakko!

Liekö toi liikasuolaaminen syy siihen, ettei Helsinkiläiset osaa ajaa?! Kun Tiehallinto järjestää niille aina kesäkelin talvellakin, niin eihän sitä liukkaan kelin ajokokemusta pääse koskaan kertymään. Sitten kun Hesalaiset lähtevät ns. maaseudulle jossa on oikea talvi, eli Kehä3:sen pohjoispuolelle, niin sitten ollaan auton kanssa ojan pohjalla tai ketjukolarissa ku liukkaus yllätti.

Äänestä
  • Suolaus on perusteltua, kun liikennemäärät ovat isoja ja kun keli muuttuu -15 asteesta nopeasti lähelle nollaa, silloin täällä etelässä vallitseva meri-ilmasto aiheuttaa kosteuden härmistymisen tien pintaan, ja liukasta on katuja ylittävillä jalankulkijoillakin. Se ettei siellä heinähattujen maassa tällaista ilmiötä esiinny, ei tarkoita sitä, ettei täällä tätä liukkautta olisi. Sopivasti suolaa oikeaan aikaan säästää peltiä ja ihmishenkiä pienellä panostuksella.

    Äänestä

  • zebbe kirjoitti:

    Suolaus on perusteltua, kun liikennemäärät ovat isoja ja kun keli muuttuu -15 asteesta nopeasti lähelle nollaa, silloin täällä etelässä vallitseva meri-ilmasto aiheuttaa kosteuden härmistymisen tien pintaan, ja liukasta on katuja ylittävillä jalankulkijoillakin. Se ettei siellä heinähattujen maassa tällaista ilmiötä esiinny, ei tarkoita sitä, ettei täällä tätä liukkautta olisi. Sopivasti suolaa oikeaan aikaan säästää peltiä ja ihmishenkiä pienellä panostuksella.

    Jos perustellaan sillä että säästyy peltiä niin voisi joko herää aikaisemmin aamulla ja kiireettä ajella määränpäähän eikä niin kuin kehän sisäpuolella on tapana Oikea nilkka suorana ja toisen puskuria kiillottaen..Ja ilman lämpötila on ollut viimeisen vuorokauden aikana suurinpiirtein samassa

    Mieluisampi keli on ilman muuta tuo talvinen maisema Pysyy autokin puhtaampana saati vaatteista puhumattakaan jos vaikka hiha osuu kylkeen..

    Äänestä

  • zebbe kirjoitti:

    Suolaus on perusteltua, kun liikennemäärät ovat isoja ja kun keli muuttuu -15 asteesta nopeasti lähelle nollaa, silloin täällä etelässä vallitseva meri-ilmasto aiheuttaa kosteuden härmistymisen tien pintaan, ja liukasta on katuja ylittävillä jalankulkijoillakin. Se ettei siellä heinähattujen maassa tällaista ilmiötä esiinny, ei tarkoita sitä, ettei täällä tätä liukkautta olisi. Sopivasti suolaa oikeaan aikaan säästää peltiä ja ihmishenkiä pienellä panostuksella.

    Suola säästää peltiä? Huh!

    Äänestä

  • zebbe kirjoitti:

    Suolaus on perusteltua, kun liikennemäärät ovat isoja ja kun keli muuttuu -15 asteesta nopeasti lähelle nollaa, silloin täällä etelässä vallitseva meri-ilmasto aiheuttaa kosteuden härmistymisen tien pintaan, ja liukasta on katuja ylittävillä jalankulkijoillakin. Se ettei siellä heinähattujen maassa tällaista ilmiötä esiinny, ei tarkoita sitä, ettei täällä tätä liukkautta olisi. Sopivasti suolaa oikeaan aikaan säästää peltiä ja ihmishenkiä pienellä panostuksella.

    Voin sanoa, että se suola ei todellakaan säästä peltiä!!!
    Toisekseen te siellä etelässä asuvat joudutte väistämättä kolariin kun sattuukin, että jossain risteysalueelta uupuu suola. (joko huolimattomuudesta tai kerkeämisestä johtuen)
    Siinä sitten stadilainen luistelee=)
    Toisekseen suolan käyttö hapottaa jarrut jolloin voi käydä niin, että jarruttaessa jarrut ei enää palaudukkaan.(vaan jäävät jumiin)
    Sekös vasta peltiä säästääkin.
    Myöskin luonnonsuojelua ajatellen suolan käyttö ei ole toivottavaa.

    Mielestäni etelänajelijoiden on aika oppia ajamaan Suomen kelissä. Olis se sitten lumi, hiekka tai asfalttipohjanen alusta. Turha sitä kesää on tänne talvella yrittää tehdä.

    Äänestä

  • en allekirjottais tuota nastarengaspakkoa.. ite oon ajellu monta vuotta (kaikki 6 vuotta jotka olen kortin omistanu) kitkoilla eikä oo yhtään ulosajoa niiden takia tapahtunu.. kerran oon penkalla käyny ja sekin sen takia että jouduin väistämään pois tieltä, kun joku sekopää kaahaili poikittain koko tien leveydeltä mutkassa vastaan..

    ei se tielläpysyminen ole pelkästään niistä renkaista kiinni, vaan pikemminkin siitä mitä on penkin ja ratin välissä.. lähinnä ajoasenne ja liikennekäyttäytyminen ratkaisee sen kuka pysyy tiellä ja kuka kyntää niitä ojia autollaan.. monta olen nähny suistuvan edestäni tieltä nastarenkaillakin liian suuren tilaanenopeuden takia..

    ei muuta kun hyviä ajokelejä renkaista riippumatta kaikille ja hyvää alkanutta vuottakin =)

    Äänestä

  • zebbe kirjoitti:

    Suolaus on perusteltua, kun liikennemäärät ovat isoja ja kun keli muuttuu -15 asteesta nopeasti lähelle nollaa, silloin täällä etelässä vallitseva meri-ilmasto aiheuttaa kosteuden härmistymisen tien pintaan, ja liukasta on katuja ylittävillä jalankulkijoillakin. Se ettei siellä heinähattujen maassa tällaista ilmiötä esiinny, ei tarkoita sitä, ettei täällä tätä liukkautta olisi. Sopivasti suolaa oikeaan aikaan säästää peltiä ja ihmishenkiä pienellä panostuksella.

    Helsingissä? Takasin peruskouluun Zebbe!!!

    Äänestä

  • RabarBerg kirjoitti:

    Helsingissä? Takasin peruskouluun Zebbe!!!

    Katso karttaa, Helsinki on ulkosaaristoa toisin kuin joku persläpi aurajoen suulla...

    Äänestä

  • zebbe kirjoitti:

    Suolaus on perusteltua, kun liikennemäärät ovat isoja ja kun keli muuttuu -15 asteesta nopeasti lähelle nollaa, silloin täällä etelässä vallitseva meri-ilmasto aiheuttaa kosteuden härmistymisen tien pintaan, ja liukasta on katuja ylittävillä jalankulkijoillakin. Se ettei siellä heinähattujen maassa tällaista ilmiötä esiinny, ei tarkoita sitä, ettei täällä tätä liukkautta olisi. Sopivasti suolaa oikeaan aikaan säästää peltiä ja ihmishenkiä pienellä panostuksella.

    On tuota meri-ilmastoa muuallakin maassa eikä vain ruuhka-suomessa ja hyvin on pärjätty vähemmällä suolauksella. No liikenne on vähäisempää, Luojalle kiitos, joten se saattaa olla suolauksen syy.
    Onpahan suolaus ainakin opettanut ruuhka-suomalaiset ajamaan ojaan kun se vähenee täällä sivistys-suomessa päin.

    Äänestä

  • hoh hoijaa kirjoitti:

    Voin sanoa, että se suola ei todellakaan säästä peltiä!!!
    Toisekseen te siellä etelässä asuvat joudutte väistämättä kolariin kun sattuukin, että jossain risteysalueelta uupuu suola. (joko huolimattomuudesta tai kerkeämisestä johtuen)
    Siinä sitten stadilainen luistelee=)
    Toisekseen suolan käyttö hapottaa jarrut jolloin voi käydä niin, että jarruttaessa jarrut ei enää palaudukkaan.(vaan jäävät jumiin)
    Sekös vasta peltiä säästääkin.
    Myöskin luonnonsuojelua ajatellen suolan käyttö ei ole toivottavaa.

    Mielestäni etelänajelijoiden on aika oppia ajamaan Suomen kelissä. Olis se sitten lumi, hiekka tai asfalttipohjanen alusta. Turha sitä kesää on tänne talvella yrittää tehdä.

    Tietoa löytyy tiehallinnon sivuilta:

    ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET VAHVA PERUSTE TIESUOLAUKSELLE JA NASTARENKAILLE
    Tutkimuksen lähtökohdat

    Teiden talvikunnossapidon tavoitteita ovat liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus. Kunnossapidon haittoja ovat tiesuolan vaikutus pohjavesiin ja ajoneuvokorroosion lisääntyminen sekä toisaalta hiekoituksen aiheuttama pöly ja ajoneuvovauriot. Soranotto hiekoitukseen saa puolestaan aikaan maiseman muutoksia ja ohentaa pohjavesiä suojaavia maakerroksia.

    Eri vaikutusten kokonaisuutta ja niiden keskinäistä merkitystä selvitettiin tielaitoksen 3-vuotisessa talvi ja tieliikenne -tutkimuksessa, jonka loppuraportti valmistui toukokuussa 1995. Tutkimuksessa oli yhdeksän vaihtoehtoista tulevaisuuden kuvaa: kolme erilaista suolausvahtoehtoa (120 000 t/v, 60 000 t/v ja 30 000 t/v) ja kolme eri nastarenkaiden käyttötasoa (95%, 50% ja alle 20%). Äärimmäisenä vaihtoehtona tuli selvittää, mitä vaikutuksia syntyisi, jos luovuttaisiin nastarenkaista ja suolan käytöstä.

    Projekti sisälsi kaikkiaan noin 40 osatutkimusta käsittäen niin liikenneturvallisuus-, ympäristö-, kunnossapito- kuin mielipidetutkimuksia. Projektin kokonaiskustannukset olivat yli 15 milj. mk. Tutkimuksia tekivät VTT, yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimuslaitokset sekä tielaitoksen omat tutkimusyksiköt, mm. Tampereen kehitysyksikkö. Tutkimusten tieteellisestä pätevyydestä vastasivat tutkijat tielaitoksen toimiessa pääasiassa tutkimusten rahoittajana.
    Alkuun

    Kehitystä tapahtui tutkimuksen aikana

    Tutkimusohjelman aloittamisen aikaan vuonna 1992 suolaa käytettiin yli 120 000 tonnia vuodessa ja henkilöautoista 95 prosenttia käytti nastarenkaita. Sen jälkeen suolamäärää on vähennetty 80 000 tonniin ja renkaissa on siirrytty käyttämään 1,8 gramman teräsnastojen asemasta 1,1 gramman kevytnastoja, jotka ovat vähemmän päällysteitä kuluttavia.

    Päällysteiden kuluminen oli vielä 1980-luvulla huomattavaa. Kuitenkin 1990-luvulla kehitettiin tielaitoksen ASTO-tutkimusohjelman avulla uuden tyyppiset, entistä paremmin nastarengaskulutusta kestävät päällysteet. Kun lisäksi nastojen enimmäispaino on pudonnut, on päällysteiden kuluminen vähentynyt olennaisesti. Talvi ja tieliikenne -tutkimuksen yhteiskunnallisissa laskelmissa oletettiin tiet kauttaaltaan päällystetyn entistä paremmin nastarengaskulutusta kestävillä päällysteillä ja pääosan autoilijoista siirtyneen käyttämään nykymääräysten mukaisia kevytnastoja. Nämä huomioon ottaen nastarengaskulutuksen aiheuttama vuotuinen päällystämiskustannusten lisäys on vuosituhannen vaihteessa enää noin 30 Mmk vuodessa, kun se vielä 80-luvun lopussa oli noin 300 Mmk.

    Äänestä

  • Tiehallinnon tiestön talvihoidon strategiasta:

    Pääteiden hoitotapa ilmastoalueiden mukaisesti.

    Rannikkoalueilla ja sisämaassa talven ilmasto poikkeaa toisistaan. Tämä vaikuttaa kelin muutoksiin, liukkaudentorjuntaan, erityisesti suolaukseen ja mahdollisuuteen ylläpitää riittävän pitävää talvikeliä.
    Eri ilmastoalueilla hoitoluokitusta sovelletaan alueen ilmaston vaatimusten mukaisesti. Sisämaassa suolaa käytetään vähemmän ja tiestöllä vallitsee useammin talvisempi keli. Rannikkoalueilla päätiet pidetään pääosin sulina
    suolauksen avulla.

    m.o.t.

    Äänestä

  • zebbe kirjoitti:

    Tietoa löytyy tiehallinnon sivuilta:

    ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET VAHVA PERUSTE TIESUOLAUKSELLE JA NASTARENKAILLE
    Tutkimuksen lähtökohdat

    Teiden talvikunnossapidon tavoitteita ovat liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus. Kunnossapidon haittoja ovat tiesuolan vaikutus pohjavesiin ja ajoneuvokorroosion lisääntyminen sekä toisaalta hiekoituksen aiheuttama pöly ja ajoneuvovauriot. Soranotto hiekoitukseen saa puolestaan aikaan maiseman muutoksia ja ohentaa pohjavesiä suojaavia maakerroksia.

    Eri vaikutusten kokonaisuutta ja niiden keskinäistä merkitystä selvitettiin tielaitoksen 3-vuotisessa talvi ja tieliikenne -tutkimuksessa, jonka loppuraportti valmistui toukokuussa 1995. Tutkimuksessa oli yhdeksän vaihtoehtoista tulevaisuuden kuvaa: kolme erilaista suolausvahtoehtoa (120 000 t/v, 60 000 t/v ja 30 000 t/v) ja kolme eri nastarenkaiden käyttötasoa (95%, 50% ja alle 20%). Äärimmäisenä vaihtoehtona tuli selvittää, mitä vaikutuksia syntyisi, jos luovuttaisiin nastarenkaista ja suolan käytöstä.

    Projekti sisälsi kaikkiaan noin 40 osatutkimusta käsittäen niin liikenneturvallisuus-, ympäristö-, kunnossapito- kuin mielipidetutkimuksia. Projektin kokonaiskustannukset olivat yli 15 milj. mk. Tutkimuksia tekivät VTT, yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimuslaitokset sekä tielaitoksen omat tutkimusyksiköt, mm. Tampereen kehitysyksikkö. Tutkimusten tieteellisestä pätevyydestä vastasivat tutkijat tielaitoksen toimiessa pääasiassa tutkimusten rahoittajana.
    Alkuun

    Kehitystä tapahtui tutkimuksen aikana

    Tutkimusohjelman aloittamisen aikaan vuonna 1992 suolaa käytettiin yli 120 000 tonnia vuodessa ja henkilöautoista 95 prosenttia käytti nastarenkaita. Sen jälkeen suolamäärää on vähennetty 80 000 tonniin ja renkaissa on siirrytty käyttämään 1,8 gramman teräsnastojen asemasta 1,1 gramman kevytnastoja, jotka ovat vähemmän päällysteitä kuluttavia.

    Päällysteiden kuluminen oli vielä 1980-luvulla huomattavaa. Kuitenkin 1990-luvulla kehitettiin tielaitoksen ASTO-tutkimusohjelman avulla uuden tyyppiset, entistä paremmin nastarengaskulutusta kestävät päällysteet. Kun lisäksi nastojen enimmäispaino on pudonnut, on päällysteiden kuluminen vähentynyt olennaisesti. Talvi ja tieliikenne -tutkimuksen yhteiskunnallisissa laskelmissa oletettiin tiet kauttaaltaan päällystetyn entistä paremmin nastarengaskulutusta kestävillä päällysteillä ja pääosan autoilijoista siirtyneen käyttämään nykymääräysten mukaisia kevytnastoja. Nämä huomioon ottaen nastarengaskulutuksen aiheuttama vuotuinen päällystämiskustannusten lisäys on vuosituhannen vaihteessa enää noin 30 Mmk vuodessa, kun se vielä 80-luvun lopussa oli noin 300 Mmk.

    omia tekemisiään ... kuulostaa uskottavalta.

    Äänestä

  • tutkii kirjoitti:

    omia tekemisiään ... kuulostaa uskottavalta.

    Luitko edes tuota viestiäni yllä ja oletko käynyt tiehallinnon sivuilla ja tutustunut niihin lukuisiin raportteihin, kun esität epäilyksiä uskottavuudesta.

    Jos alla mainitut instanssit eivät vakuuta sinua niin voit saman tien esittää oman totuutesi ja jonkin "luotettavan" tahon jonka tutkimuksiin sen perustat. - Vai ihanko itse kaiken pääkopassasi kehittelit?

    "Tutkimuksia tekivät VTT, yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimuslaitokset sekä tielaitoksen omat tutkimusyksiköt, mm. Tampereen kehitysyksikkö. Tutkimusten tieteellisestä pätevyydestä vastasivat tutkijat tielaitoksen toimiessa pääasiassa tutkimusten rahoittajana."

    Äänestä

  • zebbe kirjoitti:

    Suolaus on perusteltua, kun liikennemäärät ovat isoja ja kun keli muuttuu -15 asteesta nopeasti lähelle nollaa, silloin täällä etelässä vallitseva meri-ilmasto aiheuttaa kosteuden härmistymisen tien pintaan, ja liukasta on katuja ylittävillä jalankulkijoillakin. Se ettei siellä heinähattujen maassa tällaista ilmiötä esiinny, ei tarkoita sitä, ettei täällä tätä liukkautta olisi. Sopivasti suolaa oikeaan aikaan säästää peltiä ja ihmishenkiä pienellä panostuksella.

    Kyllä juttu on niin että kesällä kuolee enemmän ihmisiä liikenteessä kun talvella.
    Syy: kesällä kaikki kaahaavat kun on pitoa,mutta eivät ymmärrä että kun tilanne tulee niin tarvitaan todellista ajotaitoa kovassa ajoalustassa.
    Talvella taas hissutellaan alinopeuksia ja pelätään auton lipsahdusta sentinkin verran.
    Totuus on että talvinen alusta on helpompi ajaa kuin kesäinen. Vaikeahan sitä on ymmärtää ellei asiaan ole paneutunut.

    Äänestä

...ovat syynä suolaukseen.

Äänestä
  • Lätkästään busseille ja rekoille nastarengaspakko kuten henkilöautoillakin on, jos se kerran siitä on kiinni. Niin ja pakotetaan kuskit liukkaanajon kurssille.

    Äänestä

  • Oltsu kirjoitti:

    Lätkästään busseille ja rekoille nastarengaspakko kuten henkilöautoillakin on, jos se kerran siitä on kiinni. Niin ja pakotetaan kuskit liukkaanajon kurssille.

    Päinvastaistakin on ehdotettu eli kielletään nastat Japanin ja Kanadan malliin. Sitäpaitsi eihän nastarengaspakkoa ole kuin omassa päässäsi, kitkarenkailla ajelee nyt noin 20% henkilöautoilijoistamme. Ei renkaat, keli tai muutkaan olosuhteet aiheuta onnettomuuksia. Ne aiheutuvat aina jonkun virheestä, siitä lähtee tieliikennelakikin. Sen tärkein sääntö sanoo: "Ajoneuvo on aina voitava pysäyttää turvallisesti vapaana olevalla tieosuudella."

    Jos kaikki tuota perussääntöä noudattaisivat, niin onnettumuuksia ei sattuisi.

    Äänestä

  • zebbe kirjoitti:

    Päinvastaistakin on ehdotettu eli kielletään nastat Japanin ja Kanadan malliin. Sitäpaitsi eihän nastarengaspakkoa ole kuin omassa päässäsi, kitkarenkailla ajelee nyt noin 20% henkilöautoilijoistamme. Ei renkaat, keli tai muutkaan olosuhteet aiheuta onnettomuuksia. Ne aiheutuvat aina jonkun virheestä, siitä lähtee tieliikennelakikin. Sen tärkein sääntö sanoo: "Ajoneuvo on aina voitava pysäyttää turvallisesti vapaana olevalla tieosuudella."

    Jos kaikki tuota perussääntöä noudattaisivat, niin onnettumuuksia ei sattuisi.

    Itse en nastoista tykkää henkilöautossa, mutta ne ovat toisinaan todella tarpeelliset kuorma-autossa ja pidän ne jatkossakin. Katsos kaikki ajo ei ole pääteillä.

    Äänestä

  • zebbe kirjoitti:

    Päinvastaistakin on ehdotettu eli kielletään nastat Japanin ja Kanadan malliin. Sitäpaitsi eihän nastarengaspakkoa ole kuin omassa päässäsi, kitkarenkailla ajelee nyt noin 20% henkilöautoilijoistamme. Ei renkaat, keli tai muutkaan olosuhteet aiheuta onnettomuuksia. Ne aiheutuvat aina jonkun virheestä, siitä lähtee tieliikennelakikin. Sen tärkein sääntö sanoo: "Ajoneuvo on aina voitava pysäyttää turvallisesti vapaana olevalla tieosuudella."

    Jos kaikki tuota perussääntöä noudattaisivat, niin onnettumuuksia ei sattuisi.

    "Ajoneuvo on aina voitava pysäyttää turvallisesti vapaana olevalla tieosuudella."

    Mietipäs vähän aikaa! jos raskas kalusto alkaisi ajamaan tuon säännön mukaan niin touhusta ei tulisi yhtään mitään.

    Meinaan aikas pitkät jarrutusmatkat.

    Äänestä

  • ahma™ kirjoitti:

    "Ajoneuvo on aina voitava pysäyttää turvallisesti vapaana olevalla tieosuudella."

    Mietipäs vähän aikaa! jos raskas kalusto alkaisi ajamaan tuon säännön mukaan niin touhusta ei tulisi yhtään mitään.

    Meinaan aikas pitkät jarrutusmatkat.

    Suuret prinsiipit ovat yksinkertaisia.
    Mutta käytäntö ei.
    Siksi liukkauden aiheuttamaa haittaa torjutaankin monin eri tavoin (nastat, auraus, höyläys, hiekotus, suolaus ym.) parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi erilaisissa olosuhteissa. Siitä on kyse.

    Äänestä

  • zebbe kirjoitti:

    Päinvastaistakin on ehdotettu eli kielletään nastat Japanin ja Kanadan malliin. Sitäpaitsi eihän nastarengaspakkoa ole kuin omassa päässäsi, kitkarenkailla ajelee nyt noin 20% henkilöautoilijoistamme. Ei renkaat, keli tai muutkaan olosuhteet aiheuta onnettomuuksia. Ne aiheutuvat aina jonkun virheestä, siitä lähtee tieliikennelakikin. Sen tärkein sääntö sanoo: "Ajoneuvo on aina voitava pysäyttää turvallisesti vapaana olevalla tieosuudella."

    Jos kaikki tuota perussääntöä noudattaisivat, niin onnettumuuksia ei sattuisi.

    Miten voit edellyttää perusäännön noudattamista, kun viime talvena tehdyssä tutkimuksessa suurin osa autoilijosta kuvitteli ajavansa kuivalla pitävällä tiellä, vaikka tie olikin liukas ja jäinen?

    Eri asia olisi, jos autoissa olisi jokin liukkausanturi, joka kertoisi, että "älä aja 50:n metrin päässä edelläajavasta, kun jarrutusmatka on yli 200 metriä".

    Ja sehän on tosiasia, että jos raskaalle kalustolle määrättäisiin nastapakko, niin joka kilometri pitäisi asfaltoida joka kesä uudestaan.

    Äänestä

6.1.2004 kello 14.30 valtatiet 1 ja 2 olivat liukkaita. Tilanne oli pettävä, tiet näyttivät kuivilta, mutta lumisade ja härmistyminen tekivät niistä liukkaita. Onneksi kolareita oli vähän.

Liikenne kulki sataa, joku joukossa ajeli kahdeksaakymppiä, piti ohitella.

Toiseen suuntaan (kaupunkiin päin) tullessa 18.30 tiet oli juuri suolattu ja suola alkoi tehota. Kehä III:lla oli jo aivan pitävä keli - joskin märkä.

Superkuskit ihmetyttää. Itsestäni tiedän, että en pysty Vectraani pitelemään, jos jotain yllättävää tapahtuu satasen vauhdissa. Olen harjoitellut jäällä ja tiellä pitkästi yli 20 vuotta ja 500 000 km, mutta olen huono kuljettaja. Koetan paikata sitä rauhallisella ajolla ja ennakoinnilla.

Äänestä

Jospa siitä on jotain hyötyä, että jarrutusmatka menee neljäsosaan, kun liikennettäkin on riittävästi.

Äänestä
  • asuu pääkaupunkiseudulla. Itselläni sattuu olemaan liikennekokemusta 60-luvulta asti. Vielä 70-luvulla osattiin ajaa talvella. Suolaa ei silloin tarvittu ja ajonopeudet talvella olivat samaa luokkaa kuin kesälläkin. Mustasta jäästä ei tiedetty mitään. Vasta ajotaidottomat ovat luoneet sellaiset termit kuin "musta jää" tai "vesiliirto" tai "auto ajautui ojaan".
    Ilman suolaa ihmiset oppisivat ajamaan talvella, mutta jos ei ole kokemusta liukkaalla ajosta, niin silloinhan se "auto ajautuu" talvikelillä minne haluaa ja suolaa tarvitaan tielläpysymiseen.

    Äänestä

  • Autoilija kirjoitti:

    asuu pääkaupunkiseudulla. Itselläni sattuu olemaan liikennekokemusta 60-luvulta asti. Vielä 70-luvulla osattiin ajaa talvella. Suolaa ei silloin tarvittu ja ajonopeudet talvella olivat samaa luokkaa kuin kesälläkin. Mustasta jäästä ei tiedetty mitään. Vasta ajotaidottomat ovat luoneet sellaiset termit kuin "musta jää" tai "vesiliirto" tai "auto ajautui ojaan".
    Ilman suolaa ihmiset oppisivat ajamaan talvella, mutta jos ei ole kokemusta liukkaalla ajosta, niin silloinhan se "auto ajautuu" talvikelillä minne haluaa ja suolaa tarvitaan tielläpysymiseen.

    Ja vain pelkuriraukat ostivat kotteroihinsa talvirenkaat, nastoja ei edes ollut saatavana...

    Äänestä

  • Autoilija kirjoitti:

    asuu pääkaupunkiseudulla. Itselläni sattuu olemaan liikennekokemusta 60-luvulta asti. Vielä 70-luvulla osattiin ajaa talvella. Suolaa ei silloin tarvittu ja ajonopeudet talvella olivat samaa luokkaa kuin kesälläkin. Mustasta jäästä ei tiedetty mitään. Vasta ajotaidottomat ovat luoneet sellaiset termit kuin "musta jää" tai "vesiliirto" tai "auto ajautui ojaan".
    Ilman suolaa ihmiset oppisivat ajamaan talvella, mutta jos ei ole kokemusta liukkaalla ajosta, niin silloinhan se "auto ajautuu" talvikelillä minne haluaa ja suolaa tarvitaan tielläpysymiseen.

    Kuules pappa,

    olet näköjään muutaman vuoden vanhempi kuin minä.

    Mutta muistan minäkin, miten isä ajeli -64 Ford Anglialla. Huippunopeus oli mittarin mukaan 115 km/h. Siis kesällä, suoralla pikitiellä - sellainenkin oli meilläpäin, ei tosin ihan lähellä. Talvella ei koskaan menty viittäkymppiä lujempaa. Mutta ei isä koskaan joutunutkaan talvella kolariin.

    Vaikka eihän kalliilla Anglialla liukkaalla ajettukaan, poika sai hiihtää kouluun.

    Minun ensimmäinen auto olikin sitten jo 100A, jossa oli tosi hyvät ajo-ominaisuudet verrattuna vaikka VW Kuplaan tai Ford Taunukseen. Mutta minun aikana pikiteitä suolattiinkin, jopa enemmän kuin nykyään.

    Minusta sen aikaiset kuskit ei olleet yhtään parempia. Miten niillä ajomäärillä voisikaan olla: max 5000 km vuodessa, kaikki kotikylän teillä, ilman vastaantulijaa.

    Äänestä

  • Autoilija kirjoitti:

    asuu pääkaupunkiseudulla. Itselläni sattuu olemaan liikennekokemusta 60-luvulta asti. Vielä 70-luvulla osattiin ajaa talvella. Suolaa ei silloin tarvittu ja ajonopeudet talvella olivat samaa luokkaa kuin kesälläkin. Mustasta jäästä ei tiedetty mitään. Vasta ajotaidottomat ovat luoneet sellaiset termit kuin "musta jää" tai "vesiliirto" tai "auto ajautui ojaan".
    Ilman suolaa ihmiset oppisivat ajamaan talvella, mutta jos ei ole kokemusta liukkaalla ajosta, niin silloinhan se "auto ajautuu" talvikelillä minne haluaa ja suolaa tarvitaan tielläpysymiseen.

    Musta jäähän muodostuu vain asfaltin pintaan. Meillä päin ajettiin vielä 70-luvullakin pääosin hiekkateillä. Kaupungissa oli pääosin mukulakiveä, joka sekin oli vielä uudenkarheaa, eikä silkoiseksi kulunutta kuten nykyään. Eikä niitä kulkijoita muutenkaan ollut silloin 70-luvulla niin paljoa kuin nykyään.

    Suolaus on yksi vastaus tähän nykyajan tehokkuusvaatimukseen. Ennen ei haitannut vaikka postiauto tai maitoauto kulki päivän myöhässä. Mutta nykyään vaaditaan, että kuriiri kulkee minuuttiaikataululla. Ilman suolaa tehokkuus kärsisi eikä se "kiire" häviä mihinkään talvella, kun kesälläkin on "kiire".

    Joittenkin mielestä suolausta pitäisi käyttää vain siellä missä voi valita meneekö omalla autolla vai julkisilla. Eli suolakeliaamuna hyppääkin bussiin, ja jokaista bussia kohden säästyy 50 henkilöautoa suolakylvyltä...

    Äänestä

Suolaa käytetään kaikkialla liikaa ja aivan turhaan. Teilläkin. Yli viiden asteen pakkasilla siitä ei ole mitään apua, päinvastoin. Tie ei kuivu pitkään aikaan kelin parannuttuakaan.

Onneksi pikkuteitä ei suolata niin kovasti eikä niin usein. Kannattaa suosia teitä joilla on on suolausta vähennetty pohjavesien saastumisen vähentämiseksi. Ei lennä loska tuuliasiin, eikä silti ole liukasta.

Mutta älkää nyt silti kaikki rynnätkö pikkuteille, siellä on niin mukava ajella yksin kaikessa rauhassa, ilman suolavesipilviä ympärillä. Pysykää vain motareilla, te hätähousut, luonnonpilaajat.

-Suolaa vain mausteeksi

Äänestä

Muuramessa rytisi ja kuolema kohtasi! Tiehallinto tutkii ,ehkä?.pesimme kätemme,jatkamme säästö linjalla !

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Automies kirjoitti:

Mistäköhän johtuu ettei pääkaupunkiseudulla osata ajaa ilman teiden suolausta ?? Tänä aamuna (vt3) matkatessani Hämeenlinnasta Helsinkiin ajokeli oli normaali tähän vuodenaikaan nähden Pakkasta
n -5 astetta heikkoa lumisadetta ja liukkautta ei ollut havaittavissa Oli kiva taittaa matkaa kunnes saavuin ns Kehäkolmosen sisäpuolelle tarkemmin sanottuna Klaukkalan liittymään Suolaa oli kylvetty tonnikaupalla tiehen Tie lillui sellaisessa mössössä Kaistojen välissä oli ikävä sohjo kasa ja suolavesi lensi usvana ilmassa. Ajaminen oli paljon vaikeempaa kuin muutamaa kymmentä kilometriä aiemmin Sai lasolia laskee oikein urakalla lasiin että näki ylipäätänsä eteensä Kysymys kuuluu että eikö kehän sisäpuolella osata ajaa talvisissa ajo-olosuhteissa kun pitää tehdä väkisin ns kesä ajo- olosuhteet...vai mistä johtuu tämä järjetön suolan käyttö ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu