Ja taas.. jäin eilen puoleksitoista tunniksi työpaikalle odottamaan kaverin kanssa. Sattui vesivahinko, viemäri meni tukkoon ja lattiat lainehti ja jäätiin odottamaan, että päällikkö saisi jotenkuten korjattua sitä. Bussit ei enää mennyt, joten kaverin piti heittää päällikkö kotiin, minä jäin seuraksi odottamaan. Kotona sitten mies taas kiukuttelee, kun en tullut ajoissa kotiin ja syyllistää sillä, että hän joutui valvomaan (tulin yhden aikaa yöllä kotiin, koska oli yövuoro, ja mies riekkuu normaalistikin aina sinne neljään asti yöllä). Päivällä sitten jatku kiukuttelu, mulla on kuulemma seksisuhteita ja en tykkää hänestä enää ja haluan kuulemma kokoajan lähteä pois, eikä me nähdä enää koskaan (siis ei nähdä mun työaikoina, koska jostain syystä mua vaaditaan työpaikalla). Ect.
Jos menee vähänkin myöhään töissä tai epähuomiossa en ole vastannut puhelimeen tai olen kavereiden kanssa kahvilla/leffassa.. Ja jokaikinen kerta, kun lähden töihin. "Miks sun pitää mennä? Jää mieluummin tänne! Sä et tykkää musta enää!" Hän kuitenkin voi mennä omille kavereilleen tai juttelemaan kavereidensa kanssa harrastuksistaan, koska se on täysin eriasia. Kaikkina muina aikoina mies on mukava ja pidän hänen seurastaan ja viihdytään yhdessä. En myöskään ole koskaan pettänyt/tehnyt mitään, mikä edes voisi vaikuttaa pettämiseltä. Enkä nyt kokoajan voi miehelle mieliksikään olla. En voi lintsata töistä, koska mies niin tahtoo, en voi tulla miehen työpaikalla, vaikka tämä niin vaatisi, ja tarvitsen välillä omaakin aikaa. Asioiden selittely "ihmistentavalla" ei toimi, koska sitten enää kuulemma pidä hänestä ja haluan vain lähteä pois mulla on sitten seksisuhteita jokaiseen vastaantulijaa. Mies ei millään tavalla ole väkivaltainen tai vihamielinen, päinvastoin, makaa sängyssä, ei suostu nousemaan ja kiukuttelee, kääntää selkäänsä ja välillä melkein itkee. Joskus oikeasti tuntuu, että minä se olen tämän suhteen mies...
Onkohan tähän tautiin lääkettä, kun ei puhuminen auta? Millä tavalla osotan, että välitän, vaikka en nyt joka hetki voikaan olla siinä vieressä halaamassa?
Jos menee vähänkin myöhään töissä tai epähuomiossa en ole vastannut puhelimeen tai olen kavereiden kanssa kahvilla/leffassa.. Ja jokaikinen kerta, kun lähden töihin. "Miks sun pitää mennä? Jää mieluummin tänne! Sä et tykkää musta enää!" Hän kuitenkin voi mennä omille kavereilleen tai juttelemaan kavereidensa kanssa harrastuksistaan, koska se on täysin eriasia. Kaikkina muina aikoina mies on mukava ja pidän hänen seurastaan ja viihdytään yhdessä. En myöskään ole koskaan pettänyt/tehnyt mitään, mikä edes voisi vaikuttaa pettämiseltä. Enkä nyt kokoajan voi miehelle mieliksikään olla. En voi lintsata töistä, koska mies niin tahtoo, en voi tulla miehen työpaikalla, vaikka tämä niin vaatisi, ja tarvitsen välillä omaakin aikaa. Asioiden selittely "ihmistentavalla" ei toimi, koska sitten enää kuulemma pidä hänestä ja haluan vain lähteä pois mulla on sitten seksisuhteita jokaiseen vastaantulijaa. Mies ei millään tavalla ole väkivaltainen tai vihamielinen, päinvastoin, makaa sängyssä, ei suostu nousemaan ja kiukuttelee, kääntää selkäänsä ja välillä melkein itkee. Joskus oikeasti tuntuu, että minä se olen tämän suhteen mies...
Onkohan tähän tautiin lääkettä, kun ei puhuminen auta? Millä tavalla osotan, että välitän, vaikka en nyt joka hetki voikaan olla siinä vieressä halaamassa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvinhän se menee. näyttäs että sitä ois joskus ennenkin petetty. Toivottavasti ei nyt taas.
Tuosta tuli mieleen Häjyistä se Antin siskon ärähdys mulkvisti-ukolleen. Jotenkin näin: "Pitäsit sinäkin joskus puolesi, niin ei tarvis aina hävetä!" :)
Noh, nyt ainakin tiedät, millaista on olla parisuhteessa naisen kanssa ;)
"Joskus oikeasti tuntuu, että minä se olen tämän suhteen mies..."
Sanopa tuo sille äijälle, niin joskohan se siitä heräilee. Ja jos ei, niin ei voi muuta kuin todeta, että oikeassa olet. Ehkä sitten pitäisi vaihtaa vähän perinteisesti miehekkäämpään ukonkuvatukseen... (En tiedä voiko henkistä ryhtiä oppia / opettaa, miten on?)
joopajoo dRe.
Miehesi pitäisi ymmärtää hakea itse apua. Tuo ei pilaa pelkästään hänen vaan myös sinun elämäsi. Olen itsekkin hyvin mustasukkainen ja en usko että sitä pystyisi parantamaan kokonaan. Mutta!
Itse hain terapeutilta apua, hän pystyy tarjoamaan paljon uusia näkökantoja asioihin. Ajatusmaailmani muuttui ja nykyään minun on HUOMATTAVASTI helpompi elää ja tiedän että niin myös poikaystäväni.
Eihän kukaan voi töistä jäädä siksi että mies pelkää sinun pettävän.
Anteeksi vain kamalasti, mutta onkohan sillä sinun miehelläsi yläkerrassa matot vähän rytyssä? Siis onko sillä järkeä lainkaan päässä? Eikö hänellä ole omaa elämää? Vain makaamista ja kavereiden luona käymistä. Jos välität itsestäsi, suosittelen hankkiutumaan eroon moisesta riesasta ja kenties löytäisit sen jälkeen aikuisen, normaalin suhteen.