Yläpohjan yms. lisäeristäminen on taloudellisesti järjetöntä?

* Lähtötilanne / yläpohja:
Yläpohja 150 mm mineraalivilla U-arvo noin 0,31.
Kaavailtu 150 mm -> 300 mm U arvo noin 0,152.
Kustannus 10 euroa / 60 mk per neliö.
Lisäeristyksen takaisinmaksuaika yli 8 vuotta.

150 lisä 250 mm = 400 mm paksuus ja U 0,114.
Kustannus 13,8 euroa / 83 mk per neliö.
Takaisinmaksuaika 9 vuotta.

Laskennassa käytetyt lähtötiedot:
yläpohjaa 108 m2, lämmitys 8 snt/kWh.

* Lähtötilanne / puuseinä:
150 mm mineraalivilla ja U-arvo noin 0,3.
150 mm eristeen lisähinta 10 eur/m2
Takaisinmaksuaika 7 vuotta.

Laskennassa käytetyt lähtötiedot:
seinää 324 m2. Syvemmän runkotolpan
lisäkustannusta ei huomioitu laskelmassa.

Ilmanvaihto ja käyttöveden kuumennus
vienee yli 50% lämmityskustannuksista.

108 m2 uudisrakennuksen puuseinän jokainen
10 cm lisäkorkeus maksaa on noin 1000 euroa.

Hyvin eristetty talo vaatii kesällä lisäjäähdytystä joka maksaa eikä ikkunoita voi pitää auki että lintuja voi kuunnella.
Halvemmalla pääsisi kai pitkillä varjostavilla räystäillä ja verhoilla.

Joka perheessä on nykyään 1-4 PC:ta lämmittämässä - säädä patterit pienemmälle.
Panostus ilmanvaihtoon ja ilmantiiveyteen
voisi tulla halvemmaksi kuin lisäeristys.

Johtopäätös:
Jos tiedät asuvasi kämpässä vähemmän kuin
7 vuotta ennen myyntiä lisäeristys ei kannata !
91171
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Seinien lisäeritämisessä tulee suuret kulut verhouksien uusimisessa ja rungon paksuuden muutoksissa, kannattavuus erittäin huono.

Äänestä

Kannattaa kuitenkin näinä ekologian päivinä muistaa talon jälleenmyyntiarvo, jos siihen on tehty enrgiaa vähentäviä parannuksia.

Äänestä

" Lähtötilanne / yläpohja:
Yläpohja 150 mm mineraalivilla U-arvo noin 0,31.
Kaavailtu +150 mm -> 300 mm U arvo noin 0,152.
Kustannus 10 euroa / 60 mk per neliö.
Lisäeristyksen takaisinmaksuaika yli 8 vuotta.

150+lisä 250 mm = 400 mm paksuus ja U 0,114.
Kustannus 13,8 euroa / 83 mk per neliö.
Takaisinmaksuaika 9 vuotta.

Laskennassa käytetyt lähtötiedot:
yläpohjaa 108 m2, lämmitys 8 snt/kWh. "

***********************

Energian hinta tuntuu aika korkealta, lisäksi
jos lasket hyödyn väliltä 300 mm -> 400 mm, on
takaisinmaksuaika luultavasti ääretön ...

Itse sijoittaisin rahani tekniikkaan.


PS: Mikä oli korko? Jos ei korkoa ollut, 3-4% korkoa pidentää 2-3-vuotta noitakin takaisinmaksuaikoja.

Äänestä
  • Sähkön kokonaishintahan on ka. 8 snt/kWh.
    Jatkossa sähkö vain kallistuu päästökaupan takia.

    Toisaalta sähkön voi aina kilpailuttaa.
    Kun ei ole vesikiertoista lämmitystä
    pumppaamiseen ja rakentamiskustannuksiin
    menee vähempi rahaa nykyisilläkin koroilla.

    En laskenut korkoa koska se on muuttuva tekijä.
    Olet oikeassa että korko pidentäisi lisäeristyksen takaisinmaksuaikaa
    esim. 5% korolla useita vuosia.

    Mihin tekniikkaan itse panostaisit ?
    LTO, äänieristys, varaava takka yms. ?

    Äänestä

  • Vesa kirjoitti:

    Sähkön kokonaishintahan on ka. 8 snt/kWh.
    Jatkossa sähkö vain kallistuu päästökaupan takia.

    Toisaalta sähkön voi aina kilpailuttaa.
    Kun ei ole vesikiertoista lämmitystä
    pumppaamiseen ja rakentamiskustannuksiin
    menee vähempi rahaa nykyisilläkin koroilla.

    En laskenut korkoa koska se on muuttuva tekijä.
    Olet oikeassa että korko pidentäisi lisäeristyksen takaisinmaksuaikaa
    esim. 5% korolla useita vuosia.

    Mihin tekniikkaan itse panostaisit ?
    LTO, äänieristys, varaava takka yms. ?

    ja sen lämmöntalteenottoon. Itsehän totesit ikään kuin sivulauseessa tarkan villatutkielman jälkeen, että lisäksi ilmanvaihtoon ja käyttöveteen menee sitten 50 % ...

    Villanmyyjät ovat onnistuneet luomaan mielikuvan, että lisää villaa vaan ja on sitten lämmin turkki päällä.

    Lämmitysenergian hinta on yleensä halvempi kuin sähkön hinta, joten siksi 8 cnt tuntuu korkealta.
    Jos laitat siihen lämpöpumpun, ollaan heti 3-4 centissä ja lisäeristyksen takaisinmaksuaika 20-30 vuotta, samoin kaukolämmössä ja öljyssä. Kysehän on energian marginaalikustannuksesta, jolloin kiinteitä kustannuksia ei huomioida.

    Äänestä

  • _oi kirjoitti:

    ja sen lämmöntalteenottoon. Itsehän totesit ikään kuin sivulauseessa tarkan villatutkielman jälkeen, että lisäksi ilmanvaihtoon ja käyttöveteen menee sitten 50 % ...

    Villanmyyjät ovat onnistuneet luomaan mielikuvan, että lisää villaa vaan ja on sitten lämmin turkki päällä.

    Lämmitysenergian hinta on yleensä halvempi kuin sähkön hinta, joten siksi 8 cnt tuntuu korkealta.
    Jos laitat siihen lämpöpumpun, ollaan heti 3-4 centissä ja lisäeristyksen takaisinmaksuaika 20-30 vuotta, samoin kaukolämmössä ja öljyssä. Kysehän on energian marginaalikustannuksesta, jolloin kiinteitä kustannuksia ei huomioida.

    Jos itse tekee eristystyöt taitaa olla
    hinta-laatusuhteeltaan paras tuo 150 mm
    yksirunkopuurakenne ja kivilevyvilla
    nopean ja hyvän työstettävyyden takia.

    Kiinteistövälittäjä tuttavani mukaan
    sijainti ja sisustusmateriaalit
    kuten tammiparketti vaikuttavat nykyään
    hinnanmuodostukseen huomattavasti enempi kuin
    joskus vuonna 2006 tuleva energiatalousluokitus.

    Eli vaikka olisi kuinka laadukas aluskate
    laudoitus ja paksut verhoilulaudat talossa
    niin sillä ei olekaan mitään hinnan nostoarvoa !

    Sen sijaan tois-sijainen mutta näkyvä 4000
    euron epäkäytännöllinen parketti
    nostaakin talon hintaa moninkertaisesti
    sijoitukseen verrattuna kun taas asennettu
    järkevä muovimattoratkaisu koetaan "Älvsjö
    parakiksi", vaikka se olisi järkevin tapa
    rakentaa talo nyky-Suomessa ?

    Ihmiset kauppoja tehdessään eivät tosiaan
    oikeen tutustu faktoihin vaan luottavat tunteisiin - miten muuten on perusteltavissa
    vanhojen peruskorjausikäisten talojen ostot ?

    Äänestä

  • Vesa kirjoitti:

    Jos itse tekee eristystyöt taitaa olla
    hinta-laatusuhteeltaan paras tuo 150 mm
    yksirunkopuurakenne ja kivilevyvilla
    nopean ja hyvän työstettävyyden takia.

    Kiinteistövälittäjä tuttavani mukaan
    sijainti ja sisustusmateriaalit
    kuten tammiparketti vaikuttavat nykyään
    hinnanmuodostukseen huomattavasti enempi kuin
    joskus vuonna 2006 tuleva energiatalousluokitus.

    Eli vaikka olisi kuinka laadukas aluskate
    laudoitus ja paksut verhoilulaudat talossa
    niin sillä ei olekaan mitään hinnan nostoarvoa !

    Sen sijaan tois-sijainen mutta näkyvä 4000
    euron epäkäytännöllinen parketti
    nostaakin talon hintaa moninkertaisesti
    sijoitukseen verrattuna kun taas asennettu
    järkevä muovimattoratkaisu koetaan "Älvsjö
    parakiksi", vaikka se olisi järkevin tapa
    rakentaa talo nyky-Suomessa ?

    Ihmiset kauppoja tehdessään eivät tosiaan
    oikeen tutustu faktoihin vaan luottavat tunteisiin - miten muuten on perusteltavissa
    vanhojen peruskorjausikäisten talojen ostot ?

    Muutaman vuoden takaisen KTI:n tutkimuksen mukaan lisäeristämisellä ei suurimmassa osassa tapauksista päästä taloudelliseen lopputulokseen -> lisäeristäminen ei kannata. Sen sijaan sillä saattaa olla huomattava vaikutus asumismukavuuteen. Omassa 20-luvun OKT:ssa tilanne oli alun perin kuin englantilaisessa viktoriaanisessa rivitalossa, jolloin rouva kätisi lokakuusta maaliskuuhun viileydestä. Suhteellisen kalliin lisäeristämisen jälkeen kätinä loppui, mutta säästö lämmityslaskussa on ollut lähinnä marginaalinen (öljyä menee edelleen se 1000 l vuodessa ja puita 8 m3). Itse en ole asiasta enää vaivaantunut, sillä taloani en ole myymässä ja toisaalta koko perheen viihtyvyys on parantunut.

    Äänestä

  • Kike kirjoitti:

    Muutaman vuoden takaisen KTI:n tutkimuksen mukaan lisäeristämisellä ei suurimmassa osassa tapauksista päästä taloudelliseen lopputulokseen -> lisäeristäminen ei kannata. Sen sijaan sillä saattaa olla huomattava vaikutus asumismukavuuteen. Omassa 20-luvun OKT:ssa tilanne oli alun perin kuin englantilaisessa viktoriaanisessa rivitalossa, jolloin rouva kätisi lokakuusta maaliskuuhun viileydestä. Suhteellisen kalliin lisäeristämisen jälkeen kätinä loppui, mutta säästö lämmityslaskussa on ollut lähinnä marginaalinen (öljyä menee edelleen se 1000 l vuodessa ja puita 8 m3). Itse en ole asiasta enää vaivaantunut, sillä taloani en ole myymässä ja toisaalta koko perheen viihtyvyys on parantunut.

    ajatuksia.
    Talot pitäisikin tehdä asuttaviksi, ei jälleenmyytäviksi.

    Jälleenmyyntiarvoista puhuminen asuntojen yhteydessä on hieman eri asia kuin esim autoissa tms kestohyödykkeissä, joita tiedetään jo alun perin pidettävän 1,2,3,5,6,7 tai 8 jne vuotta.

    Asunnot tehdään asuttaviksi, putkiremppa tehdään 30-50 vuoden kuluttua, muuta remppaa kuten maalauksia tarpeen mukaan jne.

    Jos talon käyttöikä on 100-200 vuotta, miksi sen jälleenmyyntihintaa pitää edes miettiä?

    Äänestä

"Hyvin eristetty talo vaatii kesällä lisäjäähdytystä joka maksaa eikä ikkunoita voi pitää auki että lintuja voi kuunnella."

Ei pidä paikkaansa.

Miksi se vaatii lisäjäähdytystä?
Lisäeristyshän myös estää lämmön pääsyä sisään auringonpuoleisella seinällä ja katossa.

Miksi ikkunoita ei voi pitää auki? Yöllä kaikki ikkunat auki ja päivällä vain varjon puolella tykkään minä.

"Joka perheessä on nykyään 1-4 PC:ta lämmittämässä - säädä patterit pienemmälle."

Ei kannata säätää PC:n takia pienemmälle koska pattereissa on termostaatit ja ne hoitaa säädön, kunhan niitä ei ruuvailla kaiken aikaa.

Sen sijaan kannattaa heittää ne suoralämmitysPC:t tunkiolle ja laittaa vähävirtaisenpi tietokone... tai vaikkapa sammuttaa se PC välillä. ;-)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vesa kirjoitti:

* Lähtötilanne / yläpohja:
Yläpohja 150 mm mineraalivilla U-arvo noin 0,31.
Kaavailtu 150 mm -> 300 mm U arvo noin 0,152.
Kustannus 10 euroa / 60 mk per neliö.
Lisäeristyksen takaisinmaksuaika yli 8 vuotta.

150 lisä 250 mm = 400 mm paksuus ja U 0,114.
Kustannus 13,8 euroa / 83 mk per neliö.
Takaisinmaksuaika 9 vuotta.

Laskennassa käytetyt lähtötiedot:
yläpohjaa 108 m2, lämmitys 8 snt/kWh.

* Lähtötilanne / puuseinä:
150 mm mineraalivilla ja U-arvo noin 0,3.
150 mm eristeen lisähinta 10 eur/m2
Takaisinmaksuaika 7 vuotta.

Laskennassa käytetyt lähtötiedot:
seinää 324 m2. Syvemmän runkotolpan
lisäkustannusta ei huomioitu laskelmassa.

Ilmanvaihto ja käyttöveden kuumennus
vienee yli 50% lämmityskustannuksista.

108 m2 uudisrakennuksen puuseinän jokainen
10 cm lisäkorkeus maksaa on noin 1000 euroa.

Hyvin eristetty talo vaatii kesällä lisäjäähdytystä joka maksaa eikä ikkunoita voi pitää auki että lintuja voi kuunnella.
Halvemmalla pääsisi kai pitkillä varjostavilla räystäillä ja verhoilla.

Joka perheessä on nykyään 1-4 PC:ta lämmittämässä - säädä patterit pienemmälle.
Panostus ilmanvaihtoon ja ilmantiiveyteen
voisi tulla halvemmaksi kuin lisäeristys.

Johtopäätös:
Jos tiedät asuvasi kämpässä vähemmän kuin
7 vuotta ennen myyntiä lisäeristys ei kannata !

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu