Joensuu region -lehti 1/03:
Bioenergiassa edelläkävijänä
Joensuun seudun vahvuus bioenergia-alalla on tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan yhteistyö. Vahvoja perusyksiköitä ovat mm. yliopisto, ammattikorkeakoulu, metsäntutkimuslaitos, neuvonta-organisaatiot ja useat bioenergia-alalla toimivat yritykset.
Suomi on maailman johtava bioenergian osaaja ja yksi johtavista käyttäjistä. Bioenergian eli lähinnä puuperäisten polttoaineiden käyttö vastaa Suomessa lähes kahdeksaa miljoonaa öljytonnia ja niiden osuus koko energiatarpeesta on noin 26 %. Alan liiketoiminnan volyymi on Suomessa noin 2700 miljoonaa euroa vuodessa. Bioenergialla tuotamme sähköä enemmän kuin mikään muu Euroopan maa.
Bioenergian lisäkäytön avulla Suomi pystyy saavuttamaan Kioto-sopimuksen mukaiset kasvihuonekaasujen päästötavoitteet, luomaan vähintään 15 000 uutta työpaikkaa, vähentämään energian tuontiriippuvuutta ja samalla saamaan metsät hoidettua.
Puuenergiassa mahdollisuus
Pohjois- Karjalan käyttämättömät puuenergiavarat ovat suuret. Maakunnassa puuenergian käyttö on laajaa ja täällä on vahva alan osaaminen. Joensuun yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) tutkimustoiminta, ammattikorkeakoulun bioenergia-alan opetus- ja kehitystoiminta sekä metsäkeskuksen puuenergianeuvonta luovat perustaa osaamiselle. Esimerkkejä alan liiketoiminnasta ovat varaavat tulisijat, joissa Pohjois- Karjala on maailman markkinajohtaja. Lisäksi tulevat muut laitevalmistajat (korjuukoneet, hakkurit, pellettiteknologia, lämpökeskukset), haketuotanto, puupellettien valmistus, lämpöyrittäjyys ja alan tuotteiden internet-, kauppa- sekä asiantuntijapalvelut.
Satoja työpaikkoja
Maakunnassa voidaan korvata tuontienergia lisäämällä puuenergian käyttöä lämmityksessä, teollisuudessa ja sähköntuotannossa. Lisäarvoa tuovat turve, ruokohelpi, biokaasu sekä orgaaniset jätteet. Näin on mahdollista luoda satoja uusia työpaikkoja ja jättää säästyvät öljyrahat maakuntaa vaurastuttamaan. Uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittäminen nopeasti kasvaville vientimarkkinoille tuo jopa 1000 työpaikkaa Pohjois- Karjalaan. Lisäarvona tulee vielä positiivinen ympäristöimago.
Puupellettimarkkinat kasvavat nopeimmin
Puupellettimarkkinat ovat sekä Suomessa että kansainvälisesti nopeassa kasvussa. Ilomantsissa käynnistyi 2000-luvun alussa puupellettituotanto, jota nyt kasvatetaan nopeasti. Kasvu on voimakasta myös pellettilaitemarkkinoilla. Joensuun seudulla on kehitetty laitteita ja kokonaisia laitoksia pellettien käsittelyyn, varastointiin ja energian tuotantoon. Ilomantsin pellettitehtaan yhteyteen suunniteltu biovoimalaitos tuottaa myös sähköä ja lämpöä pellettien raaka-aineen kuivaukseen ja kaukolämmitykseen. Tässä muodossa yhdistetty tuotanto on ensimmäinen koko maassa.
http://www.joensuuregion.info/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=919
Bioenergiassa edelläkävijänä
Joensuun seudun vahvuus bioenergia-alalla on tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan yhteistyö. Vahvoja perusyksiköitä ovat mm. yliopisto, ammattikorkeakoulu, metsäntutkimuslaitos, neuvonta-organisaatiot ja useat bioenergia-alalla toimivat yritykset.
Suomi on maailman johtava bioenergian osaaja ja yksi johtavista käyttäjistä. Bioenergian eli lähinnä puuperäisten polttoaineiden käyttö vastaa Suomessa lähes kahdeksaa miljoonaa öljytonnia ja niiden osuus koko energiatarpeesta on noin 26 %. Alan liiketoiminnan volyymi on Suomessa noin 2700 miljoonaa euroa vuodessa. Bioenergialla tuotamme sähköä enemmän kuin mikään muu Euroopan maa.
Bioenergian lisäkäytön avulla Suomi pystyy saavuttamaan Kioto-sopimuksen mukaiset kasvihuonekaasujen päästötavoitteet, luomaan vähintään 15 000 uutta työpaikkaa, vähentämään energian tuontiriippuvuutta ja samalla saamaan metsät hoidettua.
Puuenergiassa mahdollisuus
Pohjois- Karjalan käyttämättömät puuenergiavarat ovat suuret. Maakunnassa puuenergian käyttö on laajaa ja täällä on vahva alan osaaminen. Joensuun yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) tutkimustoiminta, ammattikorkeakoulun bioenergia-alan opetus- ja kehitystoiminta sekä metsäkeskuksen puuenergianeuvonta luovat perustaa osaamiselle. Esimerkkejä alan liiketoiminnasta ovat varaavat tulisijat, joissa Pohjois- Karjala on maailman markkinajohtaja. Lisäksi tulevat muut laitevalmistajat (korjuukoneet, hakkurit, pellettiteknologia, lämpökeskukset), haketuotanto, puupellettien valmistus, lämpöyrittäjyys ja alan tuotteiden internet-, kauppa- sekä asiantuntijapalvelut.
Satoja työpaikkoja
Maakunnassa voidaan korvata tuontienergia lisäämällä puuenergian käyttöä lämmityksessä, teollisuudessa ja sähköntuotannossa. Lisäarvoa tuovat turve, ruokohelpi, biokaasu sekä orgaaniset jätteet. Näin on mahdollista luoda satoja uusia työpaikkoja ja jättää säästyvät öljyrahat maakuntaa vaurastuttamaan. Uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittäminen nopeasti kasvaville vientimarkkinoille tuo jopa 1000 työpaikkaa Pohjois- Karjalaan. Lisäarvona tulee vielä positiivinen ympäristöimago.
Puupellettimarkkinat kasvavat nopeimmin
Puupellettimarkkinat ovat sekä Suomessa että kansainvälisesti nopeassa kasvussa. Ilomantsissa käynnistyi 2000-luvun alussa puupellettituotanto, jota nyt kasvatetaan nopeasti. Kasvu on voimakasta myös pellettilaitemarkkinoilla. Joensuun seudulla on kehitetty laitteita ja kokonaisia laitoksia pellettien käsittelyyn, varastointiin ja energian tuotantoon. Ilomantsin pellettitehtaan yhteyteen suunniteltu biovoimalaitos tuottaa myös sähköä ja lämpöä pellettien raaka-aineen kuivaukseen ja kaukolämmitykseen. Tässä muodossa yhdistetty tuotanto on ensimmäinen koko maassa.
http://www.joensuuregion.info/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=919
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ruokohelven tuotanto saattaa olla henkireikä lopettamisuhan alaisille maatiloille. Ruokohelpi on satoisa, vesistöjen kuormitusta vähentävä ja Vapon propagandan mukaan tuottoisampi kasvi kuin ohra. Tavoitteena (siis vapon) olisi saada 500 000 hehtaaria peltoa ruokohelven tuotantoon lähivuosina.
Ilomantsiin tulee tuotantolinja, jossa pellettejä tehdään ruokohelvestä, mikäli sopimustuottajia saadaan tarpeellinen määrä.
Talonomistajien kannattaa tutkia mahdollisuuksia vaihtaa lämmitysenergiaksi pelletti, varsinkin kun sähkön hinta ei ilmeisesti ainakaan laske lähitulevaisuudessa.
p.s. mielestäni "ruokohelpi" genetiivissä olisi "ruokohelpin", mutta oikea taivutus on kai "ruokohelven".
Montakos puuta sitä on mikko pannut nurin,vai onko vain suunhelinää,nähnyt kun televisiossa puita kaadetaan