Eli juu. Tahtoisin puhua tällaisesta asiasta kuin mustasukkaisuudesta exää kohtaan. Oma entiseni jätti minut 8kk sitten. Aluksi kuvittelin koko ajan, että hänellä on uusi. Mökötin hänelle, vaikka sovimme jatkavamme kavereina, vittuilin jne. Syksyllä hän löysikin uuden. Voitte arvata, miltä tuntui. En näyttänyt sitä sillä kertaa kovin paljoa, ja kiitos parantuneiden välien exään pääsin yli siitä, vaikka en itse seurustellutkaan.
No joo. Exäni erosi tyttöystävästään ja meillä oli jotain juttua yhtenä viikonloppuna, ns. 'yhden illan juttu'. 2vk myöhemmin näimme isommalla porukalla [koko viikonlopun tapaaminen]ja minulle syntyi juttua yhden ystäväni kanssa. Samassa exäni alkoi käyttäytyä oudosti minua kohtaan. Ihmettelin kaverilleni, ja hän sanoi että "Etkö huomaa, se on ihan selvästi edelleen ihastunut sinuun". Olin hieman äimänä, mutta olin toisaalta tyytyväinen tämän tyypin mustasukkaisuudesta.
Nyt kaikesta tästä on kulunut 2kk. Exäni seurustelee, mutta ei voisi vähempää kiinnostaa. Olen päässyt yli tuosta mustasukkaisuudesta, ja oma rakas on ainoa, josta enää välitän. En koskaan voisi pettää häntä, ja tiedän, että hänkään ei ikinä pettäisi minua.
En tiedä, mitä haluan tällä sanoa. Ehkä sen, että mustasukkaisuudesta [sairaalloisestakin, kuten minun] voi päästä eroon. Kertokaa omia kokemuksianne mustasukkaisuudesta exään ja eroon pääsemisestä/pääsemättömyydestä?
No joo. Exäni erosi tyttöystävästään ja meillä oli jotain juttua yhtenä viikonloppuna, ns. 'yhden illan juttu'. 2vk myöhemmin näimme isommalla porukalla [koko viikonlopun tapaaminen]ja minulle syntyi juttua yhden ystäväni kanssa. Samassa exäni alkoi käyttäytyä oudosti minua kohtaan. Ihmettelin kaverilleni, ja hän sanoi että "Etkö huomaa, se on ihan selvästi edelleen ihastunut sinuun". Olin hieman äimänä, mutta olin toisaalta tyytyväinen tämän tyypin mustasukkaisuudesta.
Nyt kaikesta tästä on kulunut 2kk. Exäni seurustelee, mutta ei voisi vähempää kiinnostaa. Olen päässyt yli tuosta mustasukkaisuudesta, ja oma rakas on ainoa, josta enää välitän. En koskaan voisi pettää häntä, ja tiedän, että hänkään ei ikinä pettäisi minua.
En tiedä, mitä haluan tällä sanoa. Ehkä sen, että mustasukkaisuudesta [sairaalloisestakin, kuten minun] voi päästä eroon. Kertokaa omia kokemuksianne mustasukkaisuudesta exään ja eroon pääsemisestä/pääsemättömyydestä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
...kohde vaan vaihtuu !
Voipas.. käynyt minulle.. tarpeeks kun hajoaa niin ajatusmaailma muuttuu.. ennen olin mustasukkanen (sairaasti) enkä voinut sietää asiaa että joku muu esim näki exäni alasti.. nyt seurustelin hyvin vapaamielisen likan kanssa ja se muutti.. en ois välittäny jos se ois menny pankkiin alasti.. tunteet merkkas.. meni poikki eika tuntunut miltään.. turtunut mieli.. vaikka häntä rakastinkin todella.. joskus on vain luovuttava jostain rakkaasta.
Olen nainen, joka hyppelee vieraissa olosuhteiden pakosta. Mustasukkainen voi olla monestakin miehestä yhtä aikaa, sekä rakastajasta että aviomiehestään. Tätä se ikä teettää. Nuorempana olin hyvin riippuvainen.
"olosuhteiden pakosta" =)
Entä onko miehen käytös normaalia jos vaimon työssä käynti aiheuttaa ongelmia? Olen ja olin palveluammatissa tapasin/ tapaan päivittäin kymmeniä ihmisiä. kun menen mieheni kanssa kauppaan en uskalla tervehtiä laisinkaan entisiä enkä nykyisiä asiakkaita tai saan varautua siihen, että kotona kuuluu kuinka monesti olet nainut tuonkin kanssa ei haittaa vaikka henkilö olisi 78 vuotias. Jos asiakkaat soittavat ja varaavat aikaa täytyy mieheni saada täydellinen selvitys kuka soitti mistä ja miksi. Klo 16.00 jälkeen tulevat puhelut ovat aina treffi soittoja vaikka toisessa päässä olisi nainen. Uskokaa tai älkää en osaa enään ottaa asiaa vitsinä.
Minäkään en voinut tyttökaverini kanssa esim. kaupassa käydessä tervehtiä työ/koulukaveitani, ilman että siitä olisi pitänyt riidellä kotiin päästyä.
Enkä myöhemmin enää halunnut tuntea itseäni idiootiksi kulkemalla kaupoissa omia kengän kärkiä katsellen, joten tyttökaverini sai käydä yksin kaupassa.
Ratkaisin ongelmani hieman "huonolla" tavalla. Kerroin tuttavilleni suoraan syyn miksi en tervehdi heitä liikkuessani mieheni kanssa ja asiakkailleni kerron etten työni vuoksi voi tervehtiä heitä ensin. Jos asiakas tervehtii ensin sitten minun on pakko tervehtiä ja kärsiä seuraukset joko samana päivänä tai kuukausien päästä kun mieheni saa "kohtauksen" ja kyselee kuka oli se mies jota tervehdit silloin 4 kk sitten ruokakaupassa onko teillä ollut suhde vai oletteko vielä yhdessä. Olen yrittänyt saada mieheni tajuamaan, että vaikka minut tuntee nimeltä moni minä en välttämättä tunne kaikkia. Baari työntekijän kun kaikki tietävät nimeltään mutta tarjoilija ei tiedä kuin muutaman asiakkaan. Olen ollut jo 2 vuotta pois tarjoilijan hommista, mutta edelleen asiakkaat tunnistavat kerkesinhän tehdä sitä työtä 10 vuotta. Partureilla kuulostaa olevan samanlaisia ongelmia toivon vain että puolisomme heräävät ennenkuin on liian myöhäistä, ei tälläistä määräänsä enempää kestä vaikka rakastaisikin.
Enpä usko.. En nimittäin ole nykyisestäni juurikaan mustasukkainen, koska luotan häneen sataprosenttisesti :) [kuten toivottavasti hänkin minuun ^^]
Hyvä että itse huomasit miten asiat meni. Minulla asia oli aivan toisin päin,eli entinen poikaystäväni jätti minut,mutta on edelleen minusta mustasukkainen, vaikka hänellä onkin jo jonkinlainen uusi tyttöystävä. Tuntuu vain niin väärältä,että ensiksi minun täytyi selviytyä monen vuoden suhteesta takaisin normaaliin elämään,koska olin melkein vain elänyt hänelle. Sitten kun elämäni alkoi sujua,hän ei siltikään halua päästää irti. Luulen että olen vain hänelle varalla,tai siitä johtuu tämä mustasukkaisuus. Miksi minä en voisi aloittaa uutta suhdetta,koska hänelläkin on?Juttuhan meni niin,että olimme eron jälkeen kavereita,hän tuli kertomaan "rehellisyyden" nimissä minulle,että hänellä on uusi tyttöystävä. No minä sitten myös kertoin,että olin käynyt treffeillä ja tavannut uusia ihmisiä ja siitä tämä riita sitten alkoi. enää emme ole ollenkaan väleissä,koska minä löysin uuden ja aivan ihanan poikaystävän.ELi mitä hänen päässä liikkuí?? mietin vaan..
Tuo kuulostaa aika lailla entisen poikaystäväni touhulta. Jätti minut myöskin. Hän itse seurusteli kyllä eromme jälkeen, mutta minä en olisi muita saanut tavatakaan. Hän tiesi, että rakastan häntä, ja kai hän halusi pitää minut varalla.. Ei välttämättä tietoisesti, mutta halusi silti. Puhui vielä uusien tyttöystävienkin aikana että rakastaa minuakin edelleen. Yksinkertaisesti, hän ei osannut päästää irti.
Itse ratkaisin asian niin, että yksinkertaisesti rupesin seurustelemaan nykyisen poikaystäväni kanssa. Olihan erostakin kulunut jo ½ vuotta, ja nyt oli semmoinen ihminen josta välitin. Neuvoisin siis, että et välitä entisesi mielipiteestä. Ei hänellä ole enää sanavaltaa sinuun, itsehän hän sinut jätti. Olen surukseni huomannut, että en oikeastaan enää koskaan puhu entiseni kanssa, vaikka yhdessä vaiheessa eromme jälkeen olimme hyviä ystäviä. Mitä enemmän vietän aikaa poikaystäväni luona/hän minun, sitä etäisempi hän on. Valitettavaa, mutta poikaystäväni on minulle silti paljon tärkeämpi kuin entiseni, enkä hänestä sen takia aio luopua, että entinen ei tykkää. ^^
tässä sen taas huomaa että exät palaavat aina jossakin vaiheessa ja jossakin merkeissä takaisin. exät vittuun. t.katkera
sanos muuta. jos niiitä ei olisi,ei tarvitsisi huolehtia.