Mietin itse monesti asiaa,kun jotkut tuomitsevat avoliiton, että miksi se oikein on syntiä?Ei se huorin tekemistä ainakaan ole.Mitä jos minä olen lupautunut avopuolisolleni olla hänelle uskollinen ja elää hänen kanssaan niin myötä ja vastoinkäymisissä jne..ja hänkin on luvannut minulle ja jos vielä olemme Jumalata pyytäneet siunausta avoliitollemme.Eikös se silloin ole avioliiton kaltainen suhde Jumalan silmissä?
Onko avoliitto teidän mielestä syntiä?
Hanna
442746
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
puuttuu seurakunnan yhteisen rukouksen tuki ja avo ei ole julkisesti solmittu, kuten Vanha testamentti opettaa. Vanhemmista luopuminen on julkinen tapahtuma.
Onkohan nuo VT:n avioliitto-opetukset ihan täysin kuranttia tavaraa nykypäivänä ? En oikein usko että kukaan on eukoltaan hiukset päästä ajattanut vaikka niinhän sitä pitäis tehdä.
on hiukka karkaavaa sorttia, niin voipi hyvinkin olla paikallaan laittaa puliks.
passaa.
Se rikkoo kuudetta käskyä.
Jos kerran rakastatte toisianne ja lupaatte olla uskollisia toisillenne, niin mikä estää teitä solmimasta oikeaa avioliittoa?
On tapauksia, että avoliitossa ollut mies kuolee ja avovaimo on raskaana. Lapsi ei saa virallista isää eikä peri todellisen isänsä jälkeen yhtään mitään, ei myöskään avovaimo.
Ennen avopareja sanottiin huorapareiksi suoraan tai susipareiksi. Nykyään on yritetty häivyttää tällaisen parisuhteen häpeällisyys liudentamalla avioliitto-sanasta vain yksi kirjain pois ja saatu näennäisesti samanlainen tulos, avoliitto. Tällaisessa liitossa olevat haluavat päästä avioliitossa elävien kanssa "samalle viivalle" ja puhuvat toisistaan "miehenä" ja "vaimona". Yritetään päästä väärin perustein "aviosäätyyn".
Menkää rehellisesti avioliittoon. Siihen ei tarvita muuta kuin kaksi todistajaa ja vihkijä. Rahaa ei kulu juuri mitään. Jotkut selittävät esteeksi, ettei ole rahaa mennä naimisiin, kun kuluu pukuun ja hääkutsuihin, ruokiin jne niin ja niin monta euroa. On sekoitettu naimisiin meno ja hääjuhlat, ne ovat kaksi asiaa ihan erikseen.
Jos minä olisin homoseksuaali ja olisin naimisissa homoparina,(uskollissti,kunnes kuolema erottaa jne.)hyväksyisikö Jumala sinun mielestä sen vai tekisinkö silloinkin huorin?
Eihän itse naimisiinmeno maksakaan, mutta avoliitossa asuvat lapsiperheet saavat valtiolta paremmat tuet kuin avioliitossa elävät. Siitä tulee vuosien mittaan piiitkä penni vai pitäisikö sanoa sentti näin euroaikoina...
Avioliiton solmimiseen liittyviä toimintoja ei ole Raamatussa määrätty. Suomessa vallalla ollut avioliitto-ajattelu perustuu Lutherin Vähäkatekismukseen. Sen mukaan avioliitto solmitaan maan tavan ja lakien mukaisesti. Kirkollista avioliittoa ei Lutherin mukaan ole olemassakaan, mutta papin tai seurakunnan vanhimman on pyynnöstä annettava avioliitolle siunaus. Vihkiminen sinällään ei ole pakollinen.
Sitä voi kukin tykönään pohtia, mikä on maan tapa. Laki ainakin mahdollistaa avoliitot, ja eikö tuo lie sen verran yleistä että sitä voidaan jo kutsua tavanmukaisesti.
Itse asiassa avioliittojen ja avoliittojen erottelu on aika typerää. Pitäis vaan kehittää parisuhteen rekisteröintimenetelmä myös seksuaalisesti epätasa-arvoisille.
...kuten sanoit sen selvääkin selvemmin.
Ilmeisesti olet vanha_vaimon linjoilla. Mihin perustat näkemyksesi ?
...?
En ole vanhan vaimon linjoilla, mutta samaa mieltä olen kyllä tässä asiassa ja monessa muussakin.
Avioliitto on Jumalan säätämä ihmisen elinikäinen liitto ja siinä yhdistäjä on Jumala, ei ihminen. "Minkä siis on Jumala yhdistänyt sitä älköön ihminen erottako".
Raamattu opettaa, että Jumala on henkensä kautta läsnä siellä missä kaksi tai kolme kokoontuu hänen nimeensä. Tästä voisi ajatella heti, että kaksi riittää sopimaan asian, sulhanen ja morsian. Siinä olisi jo tarvittavat kaksi.
19 Taas sanon minä teille: missä ikänä asiassa kaksi teistä sopivat maan päällä; jota he rukoilevat, sen heidän pitää saaman minun Isältäni, joka on taivaissa.
20 Sillä kussa kaksi taikka kolme tulevat kokoon minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.
Tässä Hebrelaiskirjeen kirjoittaja jatkaa:
Hebr. 13
4 Aviokäsky pitää kunniallisesti kaikkein seassa pidettämän ja aviovuode saastatoinna; mutta huorintekiät ja salavuoteiset Jumala tuomitsee.
Aviokäsky on siis Jumalalta ja sen saattaminen kunniallisesti kaikkien tiettäväksi on käydä avioliittoon todistajain kuullen ja nähden. Näin on julkisesti tunnustettu toiset aviopuolisoiksi. Jos liitto sovitaan Kotkan satamassa pösön takapenkillä, niin siinä ei ole kenenkään todistusta muutoin kuin oma ja silloin julkisesti ei edes tiedetä, että ovatko he sopineet vai eivät. Todistajat ovat yhdessä papin kanssa Jumalan palvelijoita, jotta Jumalan käskyä ei halvaksi tehtäisi ja siitä todistus jätetään seurakunnalle suullisesti ja kirkon kirjaan. Raamattu ei tunne avoliittoa.
En löytänyt Raamatusta kohtaa, jossa todistajat olisivat olleet läsnä, eikä liiton solmimista kuvata missään kovin tarkasti. Jos joku löytää niin laittakoon näkösälle ystävällisesti.
Kirkon toimittaman vihkikaavan mallihan on tehty siten, että se olisi Jumalalle kunniaksi ja ihmisille mieluinen toteuttaa sekä siinä on tämä todistajain joukko läsnä. Tällä kaavalla liitto tunnustetaan julkisesti tehdyksi Jumalan kasvojen edessä ja seurakunnan läsnäollessa. Näin on luvattu pitää liitto kunniallisena ja Jumalan asettama aviosääty on astunut voimaan, ei ihmisen, vaan Jumalan liittämänä.
tietaa tuohon kylla ihan itsekin vastauksen? Mutta tassa vastaus "kaiken varalta": Jumala on homopareja vastaan. Se on Hanelle kauhistus niinkuin Raamattu sanoo. Jumala siunaa avioliiton, mutta jos kaksi homoa "menee naimisiin", se ei ole avioliitto, ei oikea sellainen, eika sellaita myoskaan Jumala siunaa.
Onpas hyvä että tarkensit. Siis et ole vanhan vaimon linjoilla vaan hänen kanssaan samaa mieltä asiasta.
Pilkunviilaajista tulee mieleen yks juttu. Ceausescun Romaniassa oli kokonainen ammattikunta tarkistamassa valtakunnassa ilmestyvistä lehdistä Karpaattien Neron nimen oikeinkirjoitus. Painovirheisiin sortuneissa lehdissä vaihtui päätoimittaja koska vanhalta loppui hapenottokyky.
Mutta asiaan: totesit että et löydä Raamatusta kohtaa jossa avioliiton solmiminen kuvattaisiin kovin tarkasti. Et sieltä sellaista löydä, koska siellä ei sellaista ole. Avioliiton solmiminen on siihen aikaan ollut kohtalaisen yksinkertaista. Olipa kerran tyttö joka muutti pojan luokse ja niin he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka. Tosin poika on voinut ottaa muutaman vaimon lisää mutta se on toinen juttu se.
Meidän perinteinen käsityksemme avioliitosta ei perustu Raamattuun vaan kirkon luomaan varsin tuoreeseen perinteeseen. Perinteen luomisen syy ei ollut Jumalan siunauksen hankkiminen parisuhteille vaan kirkonkirjojen ja yhteiskuntamoraalin ylläpito.
Yhteiskuntamoraalin kannalta avoliiton ja avioliiton välinen ero on kuihtunut merkityksettömäksi. Hyvä (Jumalan siunaama) avoliitto kestää pidempään kuin huono avioliitto.
Turha kai ehdottaa että lukisit Lutherin vähäkatekismusta. Sieltä löytyy asiaa mm. vihkikaavasta. Ei kannata lukea. Sen jälkeen sulle tulee aina huono omatunto kun nimität avoliitossa elävän huorintekijäksi.
Pikku vinkki: jos hirveesti häiritsee se että Raamatussa ei puhuta avoliitosta, viivaa Raamatustasi yli kaikki avioliitto-sanat ja korvaa ne vaikkapa termillä parisuhde. Sillä tavalla ei tule käännöstekniset asiat ongelmaksi.
Uskovaiselle homo- tai lesboliitot ovat syntiä, se on Raamatussa. Samaan sukupuoleen yhtyminen on Herralle kauhistus.
Materialistiset asiat voittavat aika monen mielestä nämä uskonnollis-eettiset asiat. Heitä ei voidakaan kutsua uskovaisiksi.
Nyt ei olla maan tavoissa. Kyllä avioliittoja oli ennen vanhaankin ja häitä. Raamatussa mainitaan Kaanaan häät. Lisäksi Suomessa ennen kristinuskoa oli todella hääriitit, jolla morsian siirtyi miehelään. Naimisissaolon merkkinä oli silloin pään peittävä huivi naisilla. Myöhemmin on vihmisormus annettu sen merkiksi.
Avoliittohan merkitsee sitä, että pariskunta ei sitoudu toisiinsa, jos sitoutuisi, niin mentäisiin naimisiin. Avoliittoon mennään siksi, että siitä voidaan lähteä, kun siltä tuntuu, varsin kepeästi, ja myös siksi, että omatunto ei enää puhuttele huoruudesta.
...oli vähän huono ja sitähän kirkko tekee koko ajan, että viilaa sanamuotoja niin tunnustuskirjoista, katekismuksista ja jopa Raamatusta, että saadaan uskonkuvaus lipumaan kohti hengellistä ekumeniaa ja ihmisten mieleiseksi.
Kuten edellä laitoin, Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kehottaa pitämään aviosäädyn kunniallisesti ja siihen liittyy olennaisena osana Jumalan asettaman liiton pyhityksen kunnioitus, kuten myös julkisesti osoitettu kunnioitus aviopuolisoa kohtaan.
Kirkon vihkikaava ei ole Raamatusta suoraan kopio, mutta siinä on koottu ne osat, jotka sisältyvät kunnialliseen avioliittoon ja sen solmimiseen.
Yksi asia täytyy muistaa Raamatun pohjalta. Uusin käännös puhuu käskyssäkin aviorikoksesta, mutta käsky "älä tee huorin" on paljon laajempi kuin pelkkä aviorikos, joten tässä käännös 1992 on ottanut oikeuden muokata käskyn tarkoitusta kapeammaksi.
Aika ovelaa.
Kirkon vihkikaavaan sisältyy Raamatusta osia, jotka liityvät aviokäskyyn ja avioliiton kunniallisena ja pyhänä pitämiseen.
Avioliiton solmimiseen liittyviä kohtia Raamatusta ei ole vihkikaavaan haettu, koska niitä ei siellä ole (VT:tä en nyt noteeraa).
Miksi yrität väittää että avoliitto ei voisi olla Jumalan yhdistämä liitto ? Väitteesi ei perustu Raamattuun, ainakaan vuoden 1992 käännökseen. Minulla on kyllä Raamatussani Hebrealaiskirje jossa kehotetaan aivan samaa kuin sinunkin Hebrealaiskirjeessä. Raamatussa on monta muutakin kohtaa, joissa ei puhuta avioliiton solmimiseen liittyvistä asioista.
Lutherin sanoin :"Miehen ja vaimon liitto perustuu jumalalliseen oikeuteen ja pysyy voimassa, vaikka se olisi tehty vastoin ihmissäännöksiä, joiden tulee väistyä vähääkään epäröimättä. Jos mies luoipuu isästään ja äidistään liittyäkseen vaimoonsa, niin miten paljon suurempi syy hänellä onkaan polkea jalkoihinsa päättömät ja väärät ihmissäännökset liittyäkseen vaimoonsa. Jos joku paavi, piispa tai lakimies purkaa avioliiton, joka on solmittu vastoin ihmisten säätämää lakia, niin hän tekee syntiä luontoa vastaan ja loukkaa Jumalallista majesteettia, sillä tämä sana on horjumaton: »Minkä Jumala yhdisti, sitä älköön ihminen erottako.»"
Sorry, saattoi jäädä parit kirjoitusvirheet. Teksti löytyy ainakin valituista teoksista ja pöytäpuheista.
tahdomme korostaa miehen ja naisen välistä liittoa
.Homoseksuaalisuuden ymmärrämme niin, että sen asi
an kanssa on toki vaikea elää. Mutta kristillisyy-
dessä homoseksuaalituuteen taipuvaiset tahtovat elää yksin ja taistella siten hyvällä omallatun-
nolla. Ns.parisuhde on luonnonvastainen silloin ja siihen ei mennä.Jumalan valtakunnassa homo on uskomisessa ja elämässä tasavertainen veli tai sisar!
Ahneuden syntikin vielä lisäksi tulee tehdyksi. Ahneus on kaiken pahuuden alku ja juuri sanoo sananlaskukin Raamatussa.
Minä ainakaan en ole avoliitossa sen takia että voisin lähteä mahdollisimman helposti.Enkä oikeastaan hirveästi ymmärrä sinun ajatusmaailmaasi:avolittoon mennään siksi....
Eihän ero varmastikkaan ole koskaan helppoa,tarkoititko näitä käytönnön helppouksia jos erotaan?Minä kuitenkin olen sitä mieltä että tunnetasolla on varmastikkin yhtä vaikea erota/lähteä avo kuin avioliitostakin.Pitäisikö sitten omantunnon puhutella huoruudesta.Mielestäni en ole huora enkä ole huorin tehnyt.Luulenpa että Jumalan silmissä jos vaikka tänään kuolisin vaikka olenkin elänyt avoliitossa,mutta olen ollut uskollinen,kunnioittanut puolisoani jne.Olisin varmastikkin Jumalan lapsi tältä osin.Mutta entä jos olisin avioliitossa,mutta en olisi ollut hyvä vaimo,en olisi kunnioittanut miestäni jne.ei Jumala varmastikkaan sitä suopein silmin katsoisi,entäpä jos olisin elänyt homoliitossa aina uskollisena,kunnioittavana puolisona,enkä tehneenä mitään väärää uskoisin Jumalan minut hyväksyvän...Nämähän ovat aina näitä asioita joista ei anakaan lähitulevaisuudessa päästä yhteisymmärrykseen.Mutta KIITOKSIA KAIKILLE omien näkemyksiensä esille tuomisesta,tässä keskustelussa.:)
Minkähänlaisessa umpiossa sitä oikein eletään ? Kuvitelma avioliitosta elämänikäisenä sitoutumisena ei toteudu nykyisessä yhteiskunnassa. Olipa kyseessä avio- tai avoliitto on sitoutumisen aste riippuvainen pelkästään niistä kahdesta ihmisestä jotka sen liiton solmivat, ei liiton muodosta. Avioliitot solmitaan nykyisin usein vain siitä syystä, että morsian saa kerran elämässään olla tapahtumien keskipisteenä, pukeutua kauniisti ja leikkiä prinsessaa. Avioliitoista puolet päättyy eroon.
Minunkin Raamatussa mainitaan Kaanaan häät. Siinä ei kerrota avioliittoon vihkimisestä tai sormuksen antamiseen liittyvästä rituaalista. Ei myöskään sitä, asuiko kyseinen pari yhdessä ennen häitä. Raamatun aikaisiin hääjuhliin liittyvät rituaalit olivat käsittääkseni sen luontoisia, joita ei suomalaisessa yhteiskunnassa enää pidetä moraalisesti suotavina.
Raamatun mukaan liitolla on Jumalan siunaus kun sen merkiksi on annettu sormus. Muut rituaalit ovat peräisin maallisista lähtökohdista. Saattavat ne olla ihan hyviäkin, mutta ei niiden puuttuminen pitäisi vielä oikeuttaa huoraksi haukkumiseen.
...väittää, että avoliitto olisi Jumalan asettama niin kuin avioliitto on. Ei Raamattu tätä tue millään tavalla. Raamattu tuntee avioliiton, jossa tullaan yhdeksi lihaksi.
Saatan erehtyäkin, mutta mielestäni avoliitossa asuvien tuet ei paljon avioliitossa asuvien tuista poikkea. Avopari, jolla on yhteisiä lapsia, rinnastetaan tuki- ja veroasioissa aviopariin.
minun Raamattuni ei kuvaa avioliittoa sellaisena kun se nyky-yhteiskunnassa ymmärretään.
Koska sinulle tuo avioliitto-termi on niin tärkeä, sinun Raamattusi ilmeisesti tunnustaa Jumalan asettamiksi avioliitoiksi mm. Las Vegasissa solmitut instant-avioliitot tai useissakin Euroopan maissa mahdolliset homoavioliitot. Ja kaikki tämä vain siitä syystä, että joku kristillinen kirkko on päättänyt hyväksyä nämä avioliitoiksi. Ja kunhan meidän oikeusministeri saa tahtonsa läpi, tulee homoavioliitot Suomessakin mahdolliseksi. Sinä ilmeisesti tulet ne mukisematta hyväksymään, koska ne ovat avioliittoja ?
Jos löydät Raamatusta tai mistä tahansa muusta lähteestä tietoa avioliiton solmimisen muodosta ja sitä kautta oikaisun väärinymmärrykselleni, kerro ihmeessä. Mutta älä nyt ihmeessä takerru tuohon avioliitto-termiin. Raamatun avioliitto ei ole sama kuin Suomen avioliittolain avioliitto. Avoliitto täyttää usein Raamatun avioliitolle asettamat vaatimukset.
Sekä miten sitten käsität huoruuden joka kymmenessä käskyssä tarkoittaa kuudennen käskyn rikkomista? Onko sinun mielestäsi vain niin, että avioliitossa oleva voi tehdä huorin mutta ei avoliitossa oleva? Entäpä jos sinä tai avomiehesi lakkaakin rakastamasta toista ja päättää erota tai toinen teistä lähtee tiehensä, niin onko avoliittolaisten seuraava avoliitto sitten huoruutta, vai mitä?
Vai onko sinulla niin suppea käsitys, että vain "maksulliset" naiset ovat huoria? Sehän on melko yleinen käsitys, mutta Raamattu ei maksusta mainitse mitään kun puhutaan huoruuden synnistä.
Sinä et kerro itsekään tueksesi mitään Raamatun paikkoja. Nimimerkistä päätellen olet väärällä palstalla, islam ehkä olisi sopivampi.
Mitähän muuten islamissa ajateltaisiin avoliitosta. Taitaisi tulla taas uusia kunniamurhia, sillä nykyäänkään tytöt eivät voi edes seurustella poikien kanssa ilman "esiliinaa". Vastahan tuosta oli esimerkki Ruotsista.
Suomalainen kulttuuri on tosiaan liian salliva ja siksi ero oikean ja väärän välillä hämärtyy. Tämä kulttuurin muutos on tosiaan osaltaan aiheuttamassa muitakin pahoja, täällä mainittuja asioita, kuten lasten ja nuorten päihteitten käyttöä, varkauksia jne. Eli kaikkinainen liiallisen "vapauden" salliminen aiheuttaa moraalin höltymistä sen kaikilla aloilla, myös seksuaalimoraalin.
Vaikka minua kuinka kalkkikseksi moitittaisiin, on tosi suuri ero esim. -50-luvulla ja nyt n.s. avoliittoihin suhtautumisessa. Julkijumalattomatkin pitivät sitä häpeänä ja sellaisia oli vain vähän, susipareiksi ja huorapareiksi niitä sanottiin. Jos "huoruus"-käsitettä yritetään vesittää liittämällä se vain "maksullisiin" naisiin, yrietään samalla muuttaa sanan ikiaikaista suomenkielistä merkitystä.
Moraalin ja tapojen höltyminen on aina historiassa ollut merkki kulttuurin rappiosta. Näin se voisi olla merkki myös meille suomalaisille. Koetetaanpa parantaa tapamme ennenkuin on myöhäistä...
...avioliitoon ja sen julkistamiseen todistajain kautta, jotta se sana, joka toiselle sanotaan on todistajain kuullen sanottu, jotta valhe ei sitä sanaa tee tyhjäksi. Jumala on liiton vahvistaja näiden todistajien kautta ja pyhittä sen liiton.
Minä uskon näin ja sinä uskot kuten uskot. Jos usko pitää joka kohdasta "todistaa" järjen tai logiikan kautta niin silloin uskolla ei ole sijaa. Pyhä Henki kirkastaa kyllä oikean ja sille haluaa olla kuuliainen.
Minulla ei ole mitään avioliittoa vastaan.Itselleni henkilökohtaisesti on vain sama olenko avoliitossa vai olenko naimisissa.En näe naimisiin menolla mitään suurempaa merkitystä omassa elämäntilanteessani.Mielestäni parisuhteessa oli se avo vai avio vai "ei asuta yhdessä"suhde voi tehdä "huorin".En usko että toinen parisuhde olisi "huorin"tekemistä jos edellisestä parisuhteesta olisi erottu oikeista syistä.Tuohon "lakkaakin rakastamasta",voin vielä huomauttaa, että mielestäni jos oikeasti rakastaa,niin ei se rakkaus voi loppua yhtäkkiä,en usko että koskaan.Parisuhteen eteen on tehtävä lujasti töitä.Suurin osa varmastikkin nyky eroista johtuu siitä että pariskunnat luovuttavat liiaan helposti.Kyllä minä olen todellakin sitä mieltä sanallisessa merkityksessä että vain prostituoidut ovat huoria.Huora on turhan voimakas sana ,sitä käytettäessä esim.kumppanin pettäjästä.
Jos saan sanoa suoraan, Hanna, minua oikeasti kyllä nauratti tuo sinun päättelysi asian tiimoilta. Taisi olla mukana aimo annos naisen logiikkaa, vai mitä?
Tässä ajatuksesi:
"Mielestäni en ole huora enkä ole huorin tehnyt. Luulenpa että Jumalan silmissä jos vaikka tänään kuolisin vaikka olenkin elänyt avoliitossa, mutta olen ollut uskollinen, kunnioittanut puolisoani jne. Olisin varmastikkin Jumalan lapsi tältä osin. Mutta entä jos olisin avioliitossa,mutta en olisi ollut hyvä vaimo,en olisi kunnioittanut miestäni jne.ei Jumala varmastikkaan sitä suopein silmin katsoisi".
Minäpä vähän kommentoin.
Tuollainen päättely on puhtaasti spekulatiivista, jos ja jos olisi niin. Ensiksikin kuule, ymmärräppä nyt että et voi spekuloida asioilla, jotka ovat välittömästi sinun valittavissasi. Jokainen valitsee sen vaihtoehdon, jonka tietää oikeaksi tai paremmaksi, eikä lähde arvuuttelemaan ja tekemään valintojaan sen pohjalta että jos parempi ratkaisu ei olekaan tällä kertaa se kestävin. Jos ajattelet vähänkään järkevästi ja loogisesti todennäköisyyslaskelmien mukaan parempi ratkaisu onnistuu aina keskivertoa paremmin kuin huonompi.
Jos taas puhutaan uskosta, silloin en arvele Jumalan käskystä kuten sinä. Sinun mielestäsi on sama tehdä syntiä avioliitossa olemalla uskoton kuin avoliitossa rikkomalla Jumalan käskyä. Mutta miten sinä voit verrata valitsemasi varman ja selvän synnin kuudetta käskyä vastaan epävarmaan syntiin, joka on vain mahdollisuus ja sekin avioliittoon vihkimisen ajankohdasta katsoen vielä kaukana tulevaisuudessa? Enhän minäkään jätä lähtemättä uskon tielle ja luovu synnistä, siksi etten ole varma varjellunko siinä. Jos lähtökohta on se että avioliitto epäonnistuu, eihän kukaan sellaiseen ryhdy. Siksi sinun on otettava se varma ja konkreettinen vaihtoehto, Jumalan varjeleva käsky ja se peruslähtökohta, että rakastat puolisoasi, eikä lähteä perustamaan epävarmoihin olettamuksiin, jotka ovat ulottumattomissasi kaukana tulevaisuudessa ja hämärän peitossa.
Siksi arvuuttelen tälläisiä asioita koska en ole varma mistään uskontoon liittyvästä.
Minulla on vain omat näkemykseni/arvuutteluni asioista.En kuulu mihinkään "lahkoon",vaan mietin uskon asioita itsekseni ja joidenkin lestadiolaiskavereideni kanssa ja onpa minulla helluntalaisiakin ystäviä joiden kanssa tulee usein keskusteltua uskon asioista.
Ja nyt kun sitten olen lukenut tätä keskustelu palstaa ja ottanut osaa keskusteluihin ja avannut tämän keskustelun olenkin sitämieltä että täällä jotkut,melkeinpä useimmat ovat aikalailla tuomitsevia,eivät neuvovia "uskovaisia".Sehän minua niin suuresti harmittaa,monikaan ei halua auttaa vaan tuomita.
Vai yrität sinä vihjata, että olisin kunniamurhat hyväksyvä islamin kannattaja. No, toivottavasti ymmärrät hävetä tuota.
Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi siitä mitä sanot moraalin höltymisestä. Samoin siitä, että yhteiskunnan suhtautuminen avoliittoihin on muuttunut 50-luvulta. (En tosin muista sitä aikaa, mutta tiedän että se on muuttunut 70-luvultakin.) Ihmettelen kyllä, ellet ole havainnut sitä että suhtautuminen avioliittoihinkin on muuttunut. Ja se on asia, millä on avoliittojakin suurempi vaikutus moraalin höltymiseen.
Ev.lut-kirkko on kiertänyt asian siten että sen virallisessa kielenkäytössä ei ole käsitettä 'avoliitto' vaan 'avosuhde'. Ja voipa kirkko olla oikeassa siinä että tuon avio- tai avoliitto-sanan tärkeämpi osa on se 'liitto', joka sisältää ajatuksen sitoutumisesta toiseen ihmiseen. No, tämä keskustelu on tällasta termistökikkailua, johon ei tietenkään pitäisi alentua.
Mutta kunhan kirkko alkaa lähivuosina vihkimään homoja avioliittoon, ainakin minä hankin avioeron ja siirryn kunniallisempaan avoliitto-säätyyn. Täytyy vain toivoa että siihen mennessä saadaan kehitettyä jonkinlainen avoliiton siunaamismenettely.
...tänä päivänä elää avohomoliitossa ihmisiä ja kuinka paljon sen jälkeen, kun kirkko mahdollisesti vihkii heitä?
Suomen lainsäädäntö ei tunne avoliittoa samaa sukupuolta olevien kesken. Ne jotka kuvittelevat olevansa sitoutuneita toisiinsa, elävät rekisteröidyssä parisuhteessa. Ne jotka eivät, elävät jossain muussa suhteessa, ei kuitenkaan liitossa.
Homot eivät tietääkseni ole kiinnostuneita avoliitosta, vaan haluavat nimenomaan avioliitto-oikeuden. Eipä siis liene kovin todennäköistä että homot voisivat tulevaisuudessakaan solmia avoliiton. Avioliitto tullee olemaan mahdollista lähivuosina, siltä kai ei voi välttyä.
Oma aikuinen poikani, joka on asunut tyttöystävänsä kanssa yhdessä, meni hiljattain kihloihin. Ja suunnittelee häitä joskus hamassa tulevaisuudessa.
Tunnen itseni näiden tuomareiden seurassa niin huonoksi äidiksi, koska en voi tuomita en painostaa, en uhkailla, en Lakia lukea.
Ihmisenä, äitinä yritän tukea heitä tuolla tiellään ja auttaa panematta mitään ehtoja.
Olen toki avioitumisesta heille puhunut, mutta monen mielestä varmaan liian ystävällisesti tai hempeästi.
Ruutin kirja 4:11. Kaupungin portilla tehtiin tuomiot, kaupan vahvistukset ja avioliittoon vihkimiset ym. julkiset oikeustoimet.
Maksullinen Nainen huorata?.
Huoraaminenhan mainitaan raamatussa, mutta kuinka lavealle se pitää käsittää.
Aviovaimon sivuhypähdys on mielestäni huoruutta, maksullisen haureutta niinkuin avioettomienkin..
Miten määritellään sitten Jumalaa vastaan huoraava eikö se olekkin opettaa Jumalaa vastaan ja väärin....
Avoparit kai voimme laittaa haureellisiin joten hehän eivät tee huorin ketään vastaan, jollei Jumalaa vastaan.
Millaisena käsität vihkikaavan, oleyko tietoinen sen vakavuudesta ja täyttämisen velvollisuudesta.
Niinkuin että jos sitä rikot ja teet parannusta, niin mitä se on, onko helmasynti vai?.
...En tunne että tämäkään aihe olisi sellainen, että uskonnolla täytyisi alkaa toista millään lailla tuomitsemaan...
Nämä ovat tulkinnanvaraisia asioita. Tiedän alkuseurakunnasta sen, että siellä oli tapana hoitaa "avioliitto" siten, että jos paikkakunnalla oli jotain omia säädöksiään, niin seurattiin niitä ja jos ei ollut, niin ei tehty mitään. Seuraavana sunnuntaina sitten käytiin yhdessä vierekkäin Herran ehtoollisella ja siitä kaikki tiesivät että aha, nuo on sitten pari (naimisissa). That was it!
EvLut kirkon määrittely muuten tuosta "huoruuden" synnistä kuuluu seuraavasti:
"Älä tee aviorikosta!" Eli puolisolle tulee olla uskollinen ja toisen puolisoon ei kajota, olipa sinkku tai ei!
EvLut kanta löytyy täältä:
http://www.evl.fi/katekismus/10kaskya/6.html
Tietenkään Raamattu ei ole mikään seksihurjastelijan kirja. Kaikessa toiminnassa tulee ottaa huomioon se, ettei loukkaa toista ihmistä teoillaan. Pelkissä seksisuhteissa tämä tulee väistämättä vastaan jossain vaiheessa.
Kaikessa olisi kuitenkin hyvä ottaa mukaan hieman suhteellisuutta. Olen itse tällä hetkellä onnellisesti avioliitossa, mutta sitä ennen asuin kihlattuni kanssa avoliitossa, enkä tuota totta tosiaan miksikään synniksi kokenut.
>>
Avoliittoon mennään siksi, että siitä voidaan lähteä, kun siltä tuntuu, varsin kepeästi, ja myös siksi, että omatunto ei enää puhuttele huoruudesta.
>>
Tuo on aika karu yleistys! Kyllä avioliitostakin kykenee helposti lähtemään, ellei ole molemminpuolista rakkautta, joka ihmiset yhdessä pitäisi.
Ande
Kukapa tietää. Sama on itsemurhan tehneen kanssa, eli emme tiedä varmasti, oliko teko Jumalan sallima. Uskotaanhan, että Luoja on elinpäivämme määrännyt, niin määrääkö hän myös kuolintapamme eli johdattaa kuolinhetkeemme.
Luoja on meidät luonut sellaiseksi, kuin olemme, vaikkapa homoksi tai lesboksi. Emme tiedä miksi hän sellaiseksi joitakin luo. Sitten hän antaa toisten syntyä kehitysvammaisinakin. Homoliitot ovat epänormaaleja siinä mielessä, kun niitä ei lasketa kuuluvaksi normaaleihin käyttäytymismalleihin. Eihän kukaan ole homo vasten tahtoaan. Se on ja kuuluu niihin luonnon erikoisuuksiin, joita myös eläinten kesken esiintyy. Annetaan homojen olla ja elää omaa elämäänsä. Ei heitä tarvitse vihkiä, koska se ei kuulu kirkon tapoihin eikä raamattuunkaan. Jeesuksenkin sanotaan olleen joissakin tutkimuksissa homon, sillä hän oleili pääasiassa miesten kanssa ja hyväili ja suutelikin heitä. Mitä tulee sinun esittämääsi kysymykseen sanoisin elämisen homoparina olevan melko normaalia. Voihan sitä asua yhdessä, mutta seksijutut ehkä eivät sopisi yhdessä elämisen kuvioihin. Paljon elää sisaruksia keskenään. Heillä ei tietenkään seksisuhdetta ole, mutta ventovieraan kanssa sitä tulisi. Voishan sitä vedota Jumalan edessä siihen, että kertapa olet luonut minut tälläiseksi, niin minä myös käyttäydyn toivomallasi tavalla eli elän seksuaalisesti samaa sukupuolta olevan kanssa.
kirjoitustyylistä päätellen.
Mikä Jane?
katso taaksepäin, niin löydät Janen kirjoituksia, jotka saiva suuren suosion. Hän ei ole ollut nyt täällä, mutta toivottavasti tulee takaisin.
No Hanna ei ole Jane vaan ihan Hanna myös etunimeltään.:)Katsoin Janen kirjoituksia ja olivatpa mielenkiintoisia.Järkevä ihminen varmaankin tuo Jane.:)Toivottavasti tulee "linjoille"takaisin.