Ehdotan että autokoulun ohjelmaan otetaan pakollinen vähintään 2 h oleminen kuorma-auton/yhdistelmän mukana liikenteessä . Siis A ja B kortin ajaville.
Se olisi myös heidän etu koska silloin myös he tajuaisivat miten raskaampi kalusto käyttäytyy ja mitä sieltä ratin takaa näkee ja mitä ei.
Eihän henkilö-autoilija voi muuten ymmärtää kuinka vaikeaa välillä on liikkua kuorma-autolla. Ja esim kuinka paljon sellainen vaatii tilaa jne jne..
Säästyisi monta turhaa kolaria..
Se olisi myös heidän etu koska silloin myös he tajuaisivat miten raskaampi kalusto käyttäytyy ja mitä sieltä ratin takaa näkee ja mitä ei.
Eihän henkilö-autoilija voi muuten ymmärtää kuinka vaikeaa välillä on liikkua kuorma-autolla. Ja esim kuinka paljon sellainen vaatii tilaa jne jne..
Säästyisi monta turhaa kolaria..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei huonompi ehdotus. Vielä, kun saisivat kokeilla jossain kentällä auton käsittelyä, asia vielä konkretisoituisi paremmin. Muutenkin keinot, joilla kuljettaja oppisi ajattelemaan asioita muiden näkökulmasta katsottuna, olisivat tarpeellisia. Muiden käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeä asia, jota vaaditaan lähes kaikessa toiminnassa. Tutuin esimerkki löytyy jääkiekosta. Siinähän analysoidaan vastustajan peliä, jotta saadaan oma suoritus paremmaksi.
Tuotahan autokouluväki on viime aikoina ehdotellutkin. Tosin ymmärtääkseni jopa niin, että A-ja B-kortteihin sisältyisivät ajotunnit kuorma-autolla, ei vain passiivinen oleminen kyydissä.
Hiukan vaikea ymmärtää miten A- korttiin voisi sisältyä ajoa, eihän autokortti ole A-kortin edellytys ja autokoulussa autonajohan alkaa henkilöautolla.
Eli kannatan muodossa: B-korttia ajavat ajamaan 2-4 ajokertaa, A-korttia hankkivat kyytiin jos C-korttia tai C1-korttia ei ole ja saa itse ajaakin jos B-kortti on. Ei tarvitse läpikäydä jos kuormurikortti on ennestään.
Hyvä idea, ehdottomasti kannatettava! Kaikki kortinmistajat vaan tutstumaan kuorkin nuppiin. Ja hienoa olis myös päästä itse kokeilemaan ajamista.
Mutta vastavuoroisesti KAIKKI ammatikseen mitä tahansa autoa ajavat pitäisi testata psykologisilla soveltuvuustesteillä. Taksikuskeille, bussikuskeille, kuorma-auton kuljettajille sekä rekkakuskeille pitäisi olla kullekin omat testinsä, sillä vaatimukset ovat kaikilla ryhmillä hieman erilaiset.
Tällä tavalla varmasti moni karsiutuisi pois alalta joka johtaisi ehkä väliaikaisesti jopa työvoimapulaan. Mutta toisaalta alan arvostus kasvaisi huomattavasti, koska joka jannulla ei olisi edes mahdollisuutta ryhtyä alalle. Verratkaa tilannetta vaikkapa lentäjän ammattiin. Siellä jokainen ammattilentäjä joutuu läpikäymään psykofysiologiset soveltuvuustestit jossa testataan että sekä päänuppi että kroppa kestää ammatin vaatimukset. Ja kylläpä on jo lentäjän ammatissa hohtoa, vaikka ajaisit vain rahtia pienellä mäntämoottorikoneella! Ei tekisi pahaa testit tieliikenteessäkään.
JA ammattikuskien tekemisiä pitäisi myös seurata paljon tarkemmalla syynillä. Lentäjä ei voi tehdä mitään, ettei sitä huomata. Tutka seuraa jatkuvasti ja lennonjohto on yhteydessä koko ajan. Niinkin vähäpätöiseltä tuntuva asia kuin kiitoradalta sivuun ajautuminen vie lupakirjan hyllylle, pahimmassa tapauksessa ehkä lopullisesti. Ei auta selitykset että oli kova sivutuuli ja se painoi. Tai että rata oli jäässä ja liukas sen sivutuulen lisäksi. Taidot pitää olla sillä tasolla että kone hallitaan. Tai jos ei hallita, niin älliä pitää olla sen verran ettei väkisin yritä. Mennään sitten vaikka muualle ja silläkin uhalla että aikataulu pettää. Tämä on sitä oikeaa ammattitaitoa ja vastuuntuntoa.
Ottakaa rahtarit opiksi. Todelliset ammattilaiset istuvat siipien päällä. Pienessä ahtaassa toimistossa säällä kuin säällä. Kaikkina vuorokauden aikoina. Kyydissä voi olla joko postia, rahtia tai ihmisiä. Lastilla ei ole väliä, jokainen tehtävä hoidetaan samalla vankkumattomalla ammattitaidolla ja ammattietiikalla jossa omasta eikä muiden turvallisuudesta lipsuta.
Yhtäläisyyksiä rekkakuskeihin ja bussikuskeihin on runsaasti. TEhtävänähän on ajaa kulkuväline ja sen lasti pisteestä A pisteeseen B turvallisesti ja kustannustehokkaasti ja useimmiten aikataulun mukaan. Ei lentäjä siinä suhteessa ole myöskään kuin pelkkä kuski. Mutta asennepuolella onkin sitten eroja. Pilotit eivät halveksu sääntöjä. Ne on tehty heidän turvakseen. Lentäjä ei voi tuudittautua onnettomuustilanteessa siihen, että suuri massa suojaa. Jos hoidat hommasi huonosti, olet siinä koneen nokassa yleensä ensimmäinen joka kuolee. Toisin on näiden rahtarien kanssa jotka näillä palstoilla rehvastelevat jyräävänsä alleen seuraavalla kerralla kaikki eteensä tulevat henkilöautot. Olisiko kivaa luettavaa, jos ammattilentäjät jollakin ilmailupalstalla ryhtyisivät rehvastelemaan omalla erinomaisuudellaan ja käskisivät kaikkia harrastelentäjiä pysymään kotona? Uhkaisivat ehkä vielä koukkaavansa ensi kerralla 757:lla todella läheltä jos ei heti uskota? Taitaisi siinä mennä uskottavuus ammattimaisuudesta aika pian...
Kyllä just on niin. Testit pakolliseksi, niin johan siistiytyy edes hieman tuo meno maanteillä.
Ja vanhat jo alalla olevat tulee testata myös. Eihän se niitä haittaa jotka ovat soveltuvia, joten todellisilla ammattilaisilla ei ole syytä huoleen. Äläkän nostaisivatkin juuri ne jotka ovat soveltumattomia tai pelkäävät olevansa sellaisia. Jos näin on, niin kannattaisi jo ihan omaehtoisesti etsiskellä muita hommia. Jos rahtaaminen on verissä ,niin postijopoa polkemallakin saa siirtää tavaraa, mutta silloin ei ole niin pahasti vaaraksi muulle liikenteelle.
Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi mutta pakko kommentoida tuohon lentäjän ja rahtarin eroihin.
- Taivaalla ei lentele ns amatöörejä seassa sekoittamassa lentäjien työtä
- Ns amatöörit eivät ole katsomassa kun lentäjä tekee työnsä.
Eli tavalliset ihmiset näkee että kone lentää perille ajallaan. Joten otetaan vertailuksi että maito tulee kauppaa joka aamu.. Rahtareiden työtä tavallinen ihminen näkee joka päivä.
omaavat voisivat kerran vuodessa käydä kertaamassa
kuinka vaarallista on ajaa perseessä kiinni.
Saattaa olla tosiaankin, että pikku-autoilla ajavat eivät osaa suhtautua raskaisiin ajoneuvoihin aina oikein.
Itse en ole ikinä Transit:ia raskaammalla ajanut, mutta "kunnioitan" raskasta liikennettä, joskus oikein liukkaalla ihmettelen, miten ne yleensä voi ajaa ja olla liikenteessä.
Ja rahtarit pannaan kerran vuodessa ajamaan Suzuki Altolla jäisellä tiellä kahden täyspitkän rekan väliin niin ymmärtävät nämä teiden kuninkaat miltä tuntuu kun rekan takavalot tulee takaikkunasta sisään....
Käykö niin, että isoon ajopeliin tottunut kuljettaja intoutuu sotkemaan Alton sellaiseen vauhtiin, että edelläajavan hitaus yllättää ja paniikkijarrutuksessa Alto pyörähtää 180 astetta sen perään oma perä edellä vai pakitteleeko takanatuleva ylimielinen rahtari omaa kulkinettaan täydellä liikennenopeudella Alton perässä ja menettää sitten tiukassa jarrutuksessa liukkaudesta johtuen oman "täyspitkänsä" hallinnan?
Muutoin en ymmärrä miten ne takavalot tulevat sieltä Alton takaikkunasta sisään.
Kannatettavaa myös tuo, että ison auton ammattikuskit välillä ajaisivat myös pikkuautolla. Toki varmaan moni ammattikuski sellaisella ajeleekin vapaa-aikanaan. Mutta tuo Suzuki Alto olisi varmaan hyvä kokemus heillekin, etenkin parin rekan välissä kun takana tuleva rekka painostaa puskurissa kiinni...
Työtäänhän rahtarit tietenkin tekevät, mutta asenteissa on varmasti silti parantamisen varaa. Ei kaikilla, mutta useimmilla silti. Liikenteessä tarvitaan molemminpuolista ymmärtämystä sekä rahtareilta että henkilöautoilijoilta. Turvavälit pitää olla. Ilmailussakin pikkukoneet porrastetaan isoihin nähden, koska vaikkapa MD-11 jättöpyörteeseen lentäminen voi kaataa pikku-Cessnan katolleen. Toisaalta ison kipparille tuskin tulisi edes mieleen vähän painostaa pienempää. Kaikki lentävät samojen sääntöjen mukaan, miksei se samojen sääntöjen noudattaminen soveltuisi tieliikenteeseenkin?