Pojalle määrättiin tässä viime vuoden syyspuolella Lantusta ja sitten on heittelyt alkaneet. Voi mennä alle 2 ja sitten nousta yli 25,kun se arvo laskee niin saa syödä ihan mielettömästi ja ei nousemaan tahdo saada, yleensä sitte juuri illalla ja sitte aamulla taas korkeat valmiiksi. Onko muilla samaa?
Poika ei tahdo jaksaa syödä ja hunajavettä ja suklaata on annettava.Yhteydessä lääkäriin tietysti ollaan, mutta kysyn nyt täältäkin.
Poika ei tahdo jaksaa syödä ja hunajavettä ja suklaata on annettava.Yhteydessä lääkäriin tietysti ollaan, mutta kysyn nyt täältäkin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei, itse olen käyttänyt Lantusta nyt 2 viikkoa. Arvoni eivät yli 15 ole nousseet, mutta n. 9 tuntia Lantuksen pistämisestä on ollut tosi matalia arvoja ...2 ja allekin(eikä ole tuntemuksia, ei edes hikoilua, kuten aikaisemmin matalissa arvoissa). Pistän Lantuksen illalla, joten juuri aamulla aikaisin arvot ovat matalalla. Päiväsaikaan suht tasaisia arvoja.
Terkuin Tuulia
kun käy niin mkenee yleensä aina vastaavadti korkeille. Eli matalat heittää ylös. Olisko annos liian suuri tai ajankohta väärä???
Enemmän keskustelua aiheesta http://www.suomendiabetesliitto.fi ja sieltä kohtauspaikka
http://www.diabetes.fi ja sieltä sitten se kohtauspaikka.
Heippa! Itse siirryin lantukseen tossa tammikuussa ja olen ollut siihen hyvinkin tyytyväinen. Oireilin öisin matalista arvoista ja heräsin joka yö mittaamaan. Enään ei ole sitähuolta vaan saan yöt nukkua. Itse olen huomannut että iltapalaa ei juuri koskaan tarvitse syödä jos sokerit on 6-8. Muuten arvoni on aamulla 13-15. Lantusta pistän heti aamusta 7.30 ja se vaikuttaa kyllä ihan hyvälle kun löytää vain sen oikean määrän mitä pistää ja josko lyhyttä sitten pitäisi vähentää. Itse olen vähentänyt lyhyttä kun ei tosiaankaan jaksa aina syödä ja sokerilla arvot on vain hetkellisesti korkealla. Jaksamista taisteluun :-)
Se on yleensä tuon kaltaisissa tilanteissa mentävä ns. back to basics, kuten itse olen silloin tällöin joutunut tekemään. Eli paperille ylös sapuskat, kellonajat ja pistokset. Viikon verran kun katselee ja pienesti viilailee, niin pakkohan sen tasapainon on ennen pitkää löytyä. Kyllä se siitä!