Maalämpöä järvestä

järven omistaa kalastuskunta ja vuokraa vettä lämmitykseen, vuokra voi nousta vuosittain ota se huomioon.

Toimii hyvin kunhan vettä on riittävästi eikä vesi ole virtaavaa(esim joki). Kovin matalaan alle 2 m ei kannata. Vettä tulisi olla meilellään yli 4 m jotta vesi kerrostuu ja 4 ast vesi painuu talveksi pohjalle ja hyötysuhde säilyy hyvänä.

Porakaivoista sen verran että alimitoitettu porakaivo on huonompi koska kaivo jäähtyy jopa jäätyy talvella. Hyötysuhde romahtaa samalla.

Muutoin hyvästä porakaivosta näyttää tulevan jopa 6 ast nestettä sikälimikäli mittereihin on luottamista ja talvisin nesteen lämpö putoa lähelle nollaa.

Kustannuksiltaan reilun kokoinen reikä on n.24 eur /m ja upotuksen kustannukset tulevat lähinnä painoista. Kalleimmillaan pehmikkeellä varustettu n. 4 kg paino on muistaakseni 4 eur/kpl ja niitä tarvitaan 2m välein.

Käytön edullisuus taitaa olla aika sama keskimäärin mutta kaivosta saat kätevästi ns maakylmää iv:n viilentämiseen. Tosin miksei myös riittävän syvästä vesistöstä saisi kylmää jos pohjan lämpö pysyy lähellä 4 ast.

Lähinnä vesistöupotuksessa hirvittää jos joku erehtyy ankkuroitumaan keruuputkistoa vaurioittaen merkipoijuista huolimatta tai jos kalavaras käy kokemassa "pyydyksen".

Lämpöpunpuun kaksi höyrystintä joihin kumpaankin pumpataan vettä jatkuvasti koneen käydessä, höyrystintä vaihdetaan heti kun alkaa jäätymään,vesi sulattaa levossa olevan höyrystimen.PARAS HYÖTYSUHDE MINKÄ SUOMESSA VOI SAAVUTTAA.

elä hyvä mies sitä tee. kun se järvi lämmittää se myös lauhduttaa, kaiva reilusti kosteaan maahan jossa vesi ei liiku tai poraa maalämpökaivo. tähän on vuosien mittaan päädytty. ja aina on se pelletti ja vesikeskuslämmitin

remppa rkm