Kaverini fretti puree, tosin se on vasta pentu. ajattelin ostaa itsekkin fretin mutten ajatellut hankkia itselleni purukonetta. eli siis. miten "rankaisette" tai torutte frettejänne jos ne puree sinua/kavereita?
(Jos pelkää hento nenälle näpäytys ei auta. vaan fretti ottaa sen leikin yllytyksenä)??Ja lisää:
Voiko frettiä päästää rannalla uimaan jos se itse menee.? ajattelin lähinnä, että jos sen korviin menee vettä niin huono juttu? oletteko kesällä "uittaneet" frettejänne? olen kuullut tämmösisitäkin tapauksista :Þ
Etnä niiden haju? Ajattelin ostaa fretin ja nukkuisin senkanssa samassa huoneessa. eli tarttuuko haju kiinni hiuksiin/huoneeseen/vaatteisiin?
(Jos pelkää hento nenälle näpäytys ei auta. vaan fretti ottaa sen leikin yllytyksenä)??Ja lisää:
Voiko frettiä päästää rannalla uimaan jos se itse menee.? ajattelin lähinnä, että jos sen korviin menee vettä niin huono juttu? oletteko kesällä "uittaneet" frettejänne? olen kuullut tämmösisitäkin tapauksista :Þ
Etnä niiden haju? Ajattelin ostaa fretin ja nukkuisin senkanssa samassa huoneessa. eli tarttuuko haju kiinni hiuksiin/huoneeseen/vaatteisiin?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Toi pureminen varsinkin pentufreteillä on ihan käsittelijästä kiinni (näin ainakin vakaasti uskon, toki poikkeukset vahvistavat säännön). Jos osaa ja uskaltaa käsitellä frettiä, ei mitään poppakonsteja tarvita puremisen lopettamiseks. Itse oon tällä tavalla kaks frettiä saanu täysin puremattomaks. Kolmas oli vähän jukuripää, mutta ei sitäkään läpsitty, vaan se "pääsi" aina jäähylle kantokoppaan purtuaan. Nyt sekään ei enää pure.
Meidän rinsessa tosin puree kaikesta huolimatta, mutta sen taustan tuntien ihmettelisin paljon, jos ei purisi. Senkin käyttäytymisessä oon pistäny merkille, että se todella muistaa jokaisen, joka on sitä läppässy nenälle. Ite en oo tätä tehny kuin kerran ja sain elukan kiinni nilkkaan, joten samaa virhettä en toista.. :) Oon huomioinu tytön, toivottanu ns. huomenet kun neiti on heränny ja jutellu tytölle, antanu ruokaa ja karkkia nenän eteen, kehunu, kun on ollu kiltti ja pidelly sylissä ja ottanu aina tytön syliin, kun se ite tahtoo tulla. pelastanu sen pari kertaa. Tuolla jo oikeasti saa ihmeitä aikaan. Kyllä tästäkin yksilöstä tulee purematon hitaasti mutta varmasti ;) Ja eläimethän vaistoaa tunteet: meidän tyttö huomaa heti, jos joku ei siitä pidä (tai pelkää sitä), joten sitä voi purra.
Jos fretti puree vieraita tai kavereita, se on yleensä ko. henkilön vika. (meidän tyttö tosin on poikkeus, koska se puree kaikkia) Meidän pojat on lepsuja ja kilttejä, paitsi jos niitä kohdellaan kovakourasesti tai ilkeästi. Tällasissa tapauksissa minä ainakaan en rankase frettiä (PAITSI jos se on käynyt pienen lapsen kimppuu, mutta onneks meillä ei lapsia käy), sillä on täysi oikeus puolustautua.
Ja voi KYLLÄ! Fretin haju tarttuu kankaaseen, huiksiin, ja ennen kaikkea itse huoneeseen. Parissa päivässä et ite sitä enää huomaa, mutta usko pois: kaikki muut kyllä huomaavat. Meillä tää vielä korostuu, kun talossa on kaks leikkaamatonta poikaa, joiden haju on pyörristyttävä! En sitä tosin ite haista ^^ ellen tunge nenääni ihan kiinni frettiin. Tyttö ei haise oikeastaan lainkaan (mun omaan nenään), mutta kyllä silläkin se ominaishaju on.
Meillä torutaan purijaa sanomalla ei, näpäyttämällä, laittamalla häkkiin jäähylle ja sekös vasta pannuun ottaa. Toinen tapa on käyttää sitruunaa, etikkaa mitä tahansa pahanhajuista tai sitten puret takaisin. Tässä nämä joita itse olen käyttänyt enkä koskaan ole periksi antanut en edes leikkipuremista salli freteilleni. Kuulostaa ehkä julmalta mutta muuten frettini eivät koskaan opi miltei puremattoksi jos niille sallii puremisen joka kerta eikä koskaan toru. Ja mitä tulee vieraisiin, niin yleensä se on se tietämättömyys, kun ei tiedetä freteistä juuri mitään ja aletaan kiljumaan ja nostelemaan kinttuja ylös. Tässä vaiheessa yritän rauhoitella, kertoa freteistä hiukkasen enemmän ym. ellei mikään auta, niin ei auta muu kuin laittaa fretit siksi aikaa toiseen huoneeseen ja kokeilla toisella kertaa uudestaan.
No frettiähän ei kauheasti saisi kastella mutta esim. kuumana päivänä meillä fretit menee ite kastautumaan viileään veteen. En siis uita tai väkisin pakota vaan freteilläni on vapaa tahto pulahtaa sinne veteen omin voimin.
Freteillä on oma ominaishajunsa joka toki tarttuu joka paikkaan ja varsinkin leikkaamattomilla se on voimakasta kiima-aikoina mutta hyvällä tuuletuksella ja ulkoilmalla olen saanut ihmeitä aikaiseksi eli mikäli haju häiritsee, niin vaihda vaikka toiset vaatteet, kun kauppaan olet lähdössä, niin ei tarvitse miettiä.
Frettien haju toki lievenee leikkauksen myötä mutta ei kokonaan häivy ja toki yleisestä siivouksesta pitää huolehtia koska suurin osa hajuista tulee sieltä laatikosta. Turhaan ei siis kannata frettiä pestä kovin usein koska silloin haju on voimakkaampana ja tekee vain hallaa fretille.
Meillä tulee komentona tiukka "EI!" jos fretti tekee jotain mitä ei saa, puremisesta neppi nenälle (EI:n kera). Kovasta puremisesta olen joskus tukistanut niskasta ja jäähylle häkkiin.
Niin tai sitten olen saattanut vähän nipistää peffasta joka on mulla tavallaan vähän ollut tuon takaisinpuremisen sijalla koska jotenkin olen vieroksunut tuota ajatusta takaisinpuremisesta.
Jos fretti puree mua, mä puren sitä takaisin. Nenänappia käytimme aluksi vanhalle rouvalle, mutta se tuppaa menemään huti silloin tällöin... Eipä se ole moneen vuoteen purrutkaan. Herra puri pentuna tosi paljon, mutta se johtui pelosta. Sitä pelottaa kaikki: äkkinäiset liikkeet/äänet, oudot esineet/äänet... Nyt se on onneksi tajunnut, ettei se pureminen auta pelkoon (tai sitten se pelkää enemmän mun puremista!;)) Ja sitten on tuo uusi tulokas, neiti, joka vihaa vieraita ihmisiä. Sille olen purtaessa sanonut tiukan EI! ja pistänyt häkkiin jäähylle. Ihmeellinen otus, se tottelee puhetta yllättävän hyvin.
Olen uittanut kerran rouvaa, muttei se siitä tykännyt. Kuumana kesäpäivänä olen kylläkin kastellut niitä.
Haisee, ja pahalle. Haju tarttuu kaikkialle ja vieraat (jotka eivät tiedä mistä haju peräisin) katsovat sua kuin syntistä. Itse siihen hajuun tottuu ja mun mielestä nuo neidit enemmänkin tuoksuvat kuin haisevat! Tuo leikkaamaton poika taas... Kompostikin haisee paremmalta. Mutta jos olet valmis kohtaamaan tuntemattomien tuimat katseet hajusta johtuen, niin siitä vaan! =)
Näitten hyvien neuvojen lisäksi vois vielä mainita sen että ottaa yli-innostunutta frettiä niskanahasta tai vääntää kädellä sen selälleen, ja pidellään kiinni niin kauan että rimpuilu hellittää ja fretti rauhoittuu.
Mietin tuota "häkkijäähy" asiaa.
Eikös se häkki ole sitä varten, että eläin saa käydä siellä syömässä, asioillaan ja tietenkin nukkumassa. Onko tullut kenelläkään ikinä ajateltua, että tämä häkki on eläimen "turvapaikka" minkä yleensä ottaa omakseen ja pitää sitä paikkana mikä on vain eläimen ikioma "luola". Eläinhän yleensä tottuu ensimmäisenä häkkiinsä kun se uuteen paikkaan tuodaan ja siellä käydään aina välillä tankkaamassa turvallisuutta (ainakin alku-aikoina) No aika ikävä asia jos tuo häkki ajan kanssa muuttuu tavaksi rangaista eläintä....häkki muuttuu ikäväksi paikaksi jossa ei sitten viihdytä enää esim.silloin kun eläin on jostain syystä sinne laitettava (esim.siivouksen ajaksi) Ottakaa kantaa...tuli vain mieleen, kun eihän koiraakaan koskaan tulisi rangaista viemällä sitä esim.omalle paikalleen häpeämään. Eikai frettiä sitten luokitella "tyhmäksi" kun sen voi laittaa "kotiinsa" rangaistukseksi...jaa-a...
on juuri se syy, miksi meillä ei käytetä häkki tai kuljetusboksijäähyjä rangaistuksena.
Kun kerran joudun eläimiä jonkun verran pitämään häkissä, en halua että se assisioidaan aina rangaistukseen ja pahaan. Sama pätee kuljetusboksiin. Jos eläimet aina rangaistukseksi telkeää sinne, tulee jokaisesta matkaan lähdöstä niille rangaistus kun taas joudutaan boksiin.
tuossa oli pointti mutta ei meidän fretit ole ainakaan alkaneet jäähyjen takia inhota häkkiä. Siellä käydään aina vapaaehtoisesti syömässä ja juomassa ja jopa nukkumassa omassa riippumatossa päivän mittaan jolloin häkin luukku on auki. Ja meidän fretit ei edes ala protestoida jos ne laittaa häkkiin eli eivät ala riehua siellä.
Meillä ei häkissä ole ruokaa, kakkakippoa eikä muutenkaan oleskella häkissä. Eli häkki tavallaan toimii jonkinlaisena peuhaupaikkana. Kantokoppa taas on esillä vain ja ainoastaan näissä "jäähyissä". Pesät ja kolot on ihan muualla, joten niitä ei mitenkään voi yhdistää toisiinsa. Ja meillä tähän jäähyyn kuuluu oleellisena osana se, että jäähytetty näkee kun toinen juoksee vapaana ja sen kanssa leikitään. Ja tämä on toiminu. Koiria ja pieniä lapsiakin rangaistaan sillä, että mennään nukkumaan kesken leikkien.
Meillä taas näpäytys saa outoja muotoja. Tyttöä en näpsi, mutta pojat on isompia ja rotevampia ja niitä tökkästään nenälle (ei lujaa), jos tehdään jotain ilkeetä toisille tai mulle. Toinen pojista käsittää tän tavan silleen, että sillä on myös oikeus rangaista mua, jos en esim. ota sitä syliin heti kun se pyytää. Joten saan iskun ranteeseen :P Sormiin ei millään tavalla kajota. Sitten jos nappaan sen syliin nuolastaan rannetta siitä kohdasta josta purtiin. Meillä on kummallista porukkaa x)
eivät ole ei inhonneet häkkiä lainkaan koska muualla nukutaan ja edelleenkin tullaan käyttämään häkkiä mikäli siihen on tarvetta ellei muut keinot auta.
Mitään riehumista ei ole esiin tullut saati häkin vastustamista. Ja kyllä tulen jatkossakin käyttämään häkkiä yhtenä keinona muiden lisäksi.
on varmasti ihan pätevä jäähypaikka juuri silloin, kun fretit eivät 'joudu' siellä muutoin olemaan. Sama pätee matkaboksiin.
Meillä vanhukset inhoavat muutenkin (tai toinen näistä) reissaamista ja matkaboksia, joten yhtään enempää en halua negatiivisia tuntemuksia reissaamiseen lisätä :)
otukset ollaan totutettu pennusta pitäen reissaamaan mukana joten sillä saralla ei inhoa ole kuten ei häkkijutussakaan.
Nykyään otuksia otetaan miltei joka reissulle mukaan paitsi kauppaan ja muualle maailmaa kiertämään. Itse tullaan tosiaankin ovelle kytikselle tai mennäään kantoboksiin odottamaan, että joko mennään. :D :D Kantoboksissa nukutaan myöskin joten siihenkään ei inhoa ole. :D
meilläkin nukutaan...kunhan se on sisällä paikallaan eikä auton kyydissä.
Nuo nuorimmat ovat tottuneita reissaamiseen, ovathan ne käyneet meidän kanssa jo yhdeksän viikkoisina jokilaivalla siiderillä :D
Kahden vanhuksen taustat kun meillä on vähän hämärässä. Se tiedetään että Nöinönen on joutunut elämään ensimmäiset puolivuotta tosi huonoissa olosuhteissa ja Nuuhkiskin on vaihtanut kotia elämässään jo neljästi... ilmeisesti Nöinösen kammo matkustamiseen kumpuaa jostain niistä varhaisemmista ajoista ja tyttö ei tunnu tottuvan vaikka miten yritetään. Ollaankin todettu, että vanhusten on parempi olla kotona kuin reissata mukana, turhaan niitä stressaamaan. Nuuhkiskin kun raukka sai vatsahaavan kun muutti meille siitä paikan vaihdosta ja automatkasta... :/
Tietysti öttösten mukaan ottoa rajoittaa kyläpaikat myöskin, kaikkiin koteihin meidän pienet terminaattorimme eivät ole tervetulleita...jostain kumman syystä :DDDDDD
myöskin koko automatkan väliin nukkuvatte ihan omasta tahdostaan. :)
Meillä fretit nukkuvat kyllä kuljetushäkissä silloin kun ollaan liikkeellä eli vaikka autossa tai kun kävellään se häkki kädessä. Mutta jos häkin laskee alas tai kun eläimet odottavat siellä lähtöä niin silloin käyvät malttamattomiksi. Sitten kun päästään liikkeelle, niin johan tulee uni! Lieköhän tässä joku samantapainen juttu kun vauvat nukahtaa rattaisiin.. :)
Mutta meillä kuljetushäkkiä ei käytetä jäähypaikkaja eikä normaaliakaan häkkiä kun harvoin. Fretit on kyllä tottuneet siihen että joutuvat sinne esim. siivouksen ajaksi ja tämähän ei varsinaisesti ole mikään "jäähy".
hauskannäköstä, kun selma ja emma ajaa toisiaan takaa. Näin aamutuimaan se tuo pienen piristyksen tän kahvinjuonnin lisäksi.
Eläimet antaa paljon enemmän myös iloa.
Emmakin taitaa olla joku "hyppyrotta" hyppii ja pömppii miten sattuu, heiluttelee päätään ja taas jatketaan Selman jahtaamista. :D :D
Ei voi olla nauramatta heti näin aamusta.
Mites muilla nämä aamut?
on kans aikamoista riekkumista kun ötöt herää. Kumpikin ryntäilee päin seiniä kaikki karvat pystyssä, hirmu puputus kuuluu ja toisiaan jahdataan. Hauskahan niitä on katsoa kun toisilla on niin mukavaa keskenään! :)
että luojan kiitos, meidän 'lapsukaiset' ovat aamu-unisia ja omaksuneet meidän iltapainotteisin rytmin tosi hyvin.
Aamuisin kiskotellaan pitkään, kiehnätään sylissä, pestään ja pussataan vaan. Hetki voidaan leikkiä rauhallisesti ja sitten mennään nukkumaan takaisin. Ilta on sitten meillä sitä pöhköilyaikaa :))
Ihan hyvä näin, itse aamutorkkuna sitä on kiva heräillä rauhassa uninen näätä sylissä ja sitten illalla riekkua yhdessä :)