Heippis!
Onko eläinkaupasta ja suoraan kasvattjalta ostettujen rottien välillä kokoeroa vai johtuuko se kenties ruokinnasta?
Minulla on 2kpl vuodenikäistä poikarottulaista jotka hankin kasvattajalta ja kaverin poikarotat (samanikäisiä) ostettiin lemmikkikaupasta. Olen ihmetellyt niiden jokseenkin suurta kokoeroa. Omat rottani ovat rakenteeltaan huomattavasti suurempia.
Johtuuko ruokinnasta?
Omilleni syötän perussiemensekotusta ja lisäksi puuroa,makaronia,muusia yms. vähäsuolaista-ja rasvaista kotiruokaa kurkkua ja tomaattia.
Parikolme kertaa kuussa herkutellaan juustolla, jauhelihalla tai tilkalla maitoa.
Kaverini rotat taas syö siemensekotusta ja vihanneksia.
Voisko joku viisampi valottaa?
Onko eläinkaupasta ja suoraan kasvattjalta ostettujen rottien välillä kokoeroa vai johtuuko se kenties ruokinnasta?
Minulla on 2kpl vuodenikäistä poikarottulaista jotka hankin kasvattajalta ja kaverin poikarotat (samanikäisiä) ostettiin lemmikkikaupasta. Olen ihmetellyt niiden jokseenkin suurta kokoeroa. Omat rottani ovat rakenteeltaan huomattavasti suurempia.
Johtuuko ruokinnasta?
Omilleni syötän perussiemensekotusta ja lisäksi puuroa,makaronia,muusia yms. vähäsuolaista-ja rasvaista kotiruokaa kurkkua ja tomaattia.
Parikolme kertaa kuussa herkutellaan juustolla, jauhelihalla tai tilkalla maitoa.
Kaverini rotat taas syö siemensekotusta ja vihanneksia.
Voisko joku viisampi valottaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oma näkemykseni asiasta:
Eläinkaupasta ostetut eläimet ovat yleensäkin "heikkotasoisempia" kuin kasvattajalta suoraan ostetut. Niistä saa kyllä hellällä hoivalla mukavia lemmikkejä ja sinänsä niissä ei ole mitään vikaa, mutta se että niitä ei käsitellä samoin kuin kasvattajat omiaan käsittelevät, jättää jälkensä. Ovat yleensä ujompia ja arempia kuin kasvattajalta tulleet.
Ruokavalio vaikuttaa kasvamiseen, eihän ihminenkään liho askeettisella ruokavaliolla ja yleensä eläinkaupassa tarjoillaan siemensekoitusta ravintona. Ei sinällään huono juttu, kyllähän sillä toimeen tulee. Mutta tuskin sillä ravinnolla mikään rotta kasvaa samankokoiseksi kuin lajitoverinsa, joka on saanut kasvaa niin sanotusti "lihapatojen äärellä". Poikkeus tässäkin asiassa vahvistaa säännön ja kokoon vaikuttaa ruoan ohella myös perimä. Kuitenkin kasvattajilla on mahdollisuus ruokkia rottia monipuolisemmin. Ja onhan se rotallekin mielekkäämpää syödä välillä vaikka riisiä ja muita "herkkuja", kuin aina sitä yhtä ja samaa siemensekoitusta.
Toivottavasti tästä oli apua :)
Ratsan puhuu ihan asiaa, mutta sen lisäksi kasvattajat myös panostavat poikueen vanhempien valintaan, eli valitaan mahdollisimman hyvän kokoiset, -luonteiset ja terveet vanhemmat poikueelle.
Kyllä itse ainakin suosittelen rotan ostoa kasvattajalta, silloin tietää mitä saa ja usein on mahdollisuus tutustua myös poikasten vanhempiin ja mahdollisesti muihinkin sukupuun rottiin.
Kiitos että valaisit asiaa.
onneksi kyselin ensin kasvattajilta poikueita ja hankin vauvani suoraan kasvattajalta enkä marssinut eläinkauppaan.
Monet kasvattajat teettävät nykyään poikueita mahdollisimman nuorilla yksilöillä, joiden terveys ja geenistö (perimä) eivät ole kunnossa. Poikueiden teettämisen aikaan tosi nuoret rotat voivat vielä hyvin, eivätkä perinnölliset alttiudet esim. hengitystieinfektioihin, sisäkorvantulehdukseen, "parturointiin" yms. vielä ilmene - kuitenkin nämä alttiudet siirtyvät poikasiin, joiden ostajat saavat sitten rottia jotka hyvästä hoidosta huolimatta kärsivät, pahimmillaan jo alle vuoden iässä, perinnöllisistä parantumattomista hengitystieinfektioista, kasvaimista tai muista sairauksista, joiden vuoksi ne on lopetettava.
Suosittelisin itse rottien hankkimista epävirallisilta "kasvattajilta", jotka eivät tehtaile poikueita ja käyttävät satunnaiseen "jalostukseen" vanhoja uroksia, joiden terveys on säilynyt hyvänä, sekä vähän vanhempia - niinikään terveinä pysyneitä - naaraitakin, ja jotka välttävät sisäsiitosta huolellisesti.
Tietysti, jos on hankkimassa rekisteröityä näyttelyeläintä, tiettyä oikeaoppista kuviota tms., on ehkä turvauduttava "tehtailijoihin".
Itse olen saanut sairaimmat rottani kasvattajalta ja terveimmät yksityisten ihmisten satunnaisista tai "vahinkopoikueista".
Tiesitkös että naaraita ei voi enää käyttää kovin vanhana jalostukseen, vaan sopivin ikä poikasten saantiin on 5-10kk? Että eipä juuri kuule kovin vanhoilla naarailla poikasia teetetä.
Ja mä olen silti edelleenkin sitä mieltä, että kasvattajat ne nimenomaan tietävät jalostuseläintensä taustoja hyvinkin pitkälle ja osaavat kertoa mitä sairauksia takana mahdollisesti on. Kaikki sairaudet eivät nimittäin ole perinnöllisiä, itse asiassa vain hyvin harva sairaus on.
itse en ole saanut, valitettavasti.
>>Tiesitkös että naaraita ei voi enää käyttää kovin vanhana jalostukseen, vaan sopivin ikä poikasten saantiin on 5-10kk?>>
Olen tietoinen suosituksista, mutta vuosia kestäneen rottaharrastukseni aikana olen saanut loppuun asti terveitä rottia poikueista, jotka ovat syntyneet terveille, yli 10 kk vanhoille naaraille. Itsekin olen teettänyt muutaman poikueen käyttäen vanhoja, terveitä uroksia sekä ikäkkäämpiä, täysin terveitä naaraita.
Ne kasvattini, jotka olen pitänyt itselläni, ovat eläneet terveinä ja saavuttaneet korkean iän jokainen (tarkoittaa n. 3 vuoden ikää). Joistakin myymistäni poikasista olen saanut myöhemmin palautetta - vain positiivista mitä myymieni rottien terveyteen, luonteeseen ja elinaikaan tulee.
En ole ainut jonka mielestä nykyinen tyyli teettää poikueita aivan nuorilla yksilöillä on riskialtista hommaa; laajasti harrastuspiireissä keskustellaan siitä, kuinka rottien "laatu" on viime vuosina pudonnut kuin lehmän häntä, kun "rottatehtaat" ovat yleistyneet.
Mielipiteensä ja kokemuksensa kullakin. Varmasti löytyy myös hyviä ja maltillisia kasvattajia rekisteröityjen kasvattajanimien takaa - sitä en epäile.