Monesti kuulee että lattialämmityksessä pitää olla "aina lämpö päällä",
mutta mitäpä se käytännössä tarkoittaa?
Ja lähinnä että minkälaiset pitää menoveden lämpötilat olla kesällä parketti-/puulattian, muovi/laminaatti tai laatan/kaakelin tapauksessa?
parketti vaatinee lämmitystä ollakseen turpoamatta ja kivipinta tuntuu kylmältä jos sen antaa jäähtyä liikaa jne...
muovi/laminaattilattian vois jättää lämmityksettäkin?
Eli kesäkuumalla kun ei halua lattian lämmittävän lisää niin riittääkö jos lattiassa kiertää 23-24 asteinen neste?
Kivipintainen lattia tuntunee aika "jäiseltä" vielä nuissa lämpötiloissa?
Entäpä kosteissa tiloissa?
Onko jollain jo valmiina laskettua tietoa mitä maksaa lattialämmitystalon kivi- tai parkettilattian lämmittäminen kesän aikana?
mutta mitäpä se käytännössä tarkoittaa?
Ja lähinnä että minkälaiset pitää menoveden lämpötilat olla kesällä parketti-/puulattian, muovi/laminaatti tai laatan/kaakelin tapauksessa?
parketti vaatinee lämmitystä ollakseen turpoamatta ja kivipinta tuntuu kylmältä jos sen antaa jäähtyä liikaa jne...
muovi/laminaattilattian vois jättää lämmityksettäkin?
Eli kesäkuumalla kun ei halua lattian lämmittävän lisää niin riittääkö jos lattiassa kiertää 23-24 asteinen neste?
Kivipintainen lattia tuntunee aika "jäiseltä" vielä nuissa lämpötiloissa?
Entäpä kosteissa tiloissa?
Onko jollain jo valmiina laskettua tietoa mitä maksaa lattialämmitystalon kivi- tai parkettilattian lämmittäminen kesän aikana?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Automaatti ajaa suntin kiinni kesällä, eli lattiassa kiertää sama vesi ilman lämmitystä. Meillä tuo vesi näkyi olevan kesällä noin 20 astetta, eli suunnilleen huoneenlämpöistä. Ainakaan meillä ei parketin kanssa ole tullut mitään ongelmia. Tosin talo on kaksikerroksinen ja yläkerran lattia tavallaan lämmittää alakerran lattiaa, tai siis lämpötilat tasaantuvat lattioiden välillä. Pelkässä maavaraisessa lattia menee varmaan jonkinverran kylmemmäksi.
Lisäksi termarit sulkevat kierrot kesäksi joistain piireistä ellei niitä väännä suuremmalle.
On totta että vesikierto lattiassa tasaa talon lämpöjä ja näin verkostoon ei tarvita lisälämpöä juurikaan. Ehkä korkeintaan mahdollisiin kellarikerroksen märkätiloihin.
Pitkinä hellejaksoina veden lämpö nousee hyvinkin "lämpimäksi" jopa tuonne 25 asteeseen kun aurinko pääsee paistamaan lattioille.
Kaksikerroksisessa tai kellaritalossa siis lattialämmityksen pyörittämisellä voi ikäänkuin jäähdyttää yläkertaa alakerran viileydellä tai päinvastoin.
Joskus on käynyt mielessä että voisikohan vaikka lattian kautta hieman jähdyttää taloa jos esim kuuma käyttövesi voitaisiin esilämmittää lattiakierron lämmöstä.
Eräs lattialämmitys valmista on suositellut rajoittaa minimilämpötilan 27 asteeseen. On kuulemma jalkapohjan lämpötila ja tällöin kivilattiat tuntuvat kesälläkin lämpösiltä.
Termosteetithan sulkevat muut piirit kun huonelämpötila nousee. Asuinmukavuudestata pitää maksaa
27 astetta on melko paljon, voisin kuvitella että se määritellään laattalattian maksimiksi. Ulkona pitää olla melko paljon pakkasta ennenkuin automaatti puskee meidän lattiaan 27 asteista vettä.
Omassa systeemissä lämpötila noilla hujakoilla kun ulkolämpö on 0 celsiusta...
Nyt on ilmeisesti kykymys vesikiertoisen lattialämmityksen MENOVEDEN lämpötilasta.
Ei mistään termostaatin asetusarvosta.
Jos kivilattian haluaa tuntuvan kesällä lämpimältä
niin sen pintalämpötila on oltava sama tai korkeampi kuin jalkapohjan lämpötila....
lattia itse ei ole 27 asteinen vaikka menovesi olisikin,mitatkaa vaikka.
Niinpä mutta kun ei nää tajuu tai ajettele.
Itse asentelen ammatikseni lattialämmityksiä ja muita putkijuttuja ja on tullut lämpötiloja mittailtua. Asiakkaatkin tyytyväisiä kun on lattiat lämpöiset.
Omassa mökissä on veden minimilämpö asetettu 27 asteeseen ja aina on laattapinnat sopivia.
Ehkä keväällä/kesällä huoneilma saisi olla viileämpi, mutta pienempi paha se kun lattia tuntuisi kylmältä. Öljyäkin menee mutta sitähän saa lisää kun tilaa. Mukavuus maksaa...
Ei suinkaan mikään materiaali vaadi jatkuvaa lämmitystä; Onhan parkettilattioita ilman lämmitystäkin. Työkaverini kehui ottaneensa viimmekesän helteillä varaavan lattian lämmityksen pois päältä; Viilensi kuulemma mukavasti. En ole ihan varma oliko hän tosissaan, kun se on vähä sellainen kujeileva mies.
Uudelleen lämmittäminen pitäisi toki aloittaa varovasti ja pikkuhiljaa. Ainakaan betonilattiaa ei pitäisi kuulemma kovin nopeasti lämmittää. Itse olen koittanut tehdä sen noin kolmessa päivässä.