Ei ole helppoa, hintaeroa parisen sataa. Comments! Onko käytännöneroa näiden kahden välillä?
Valinnan vaikeus, Warmia/Nereus
Jarmo
152660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Warmian porukat on entisiä Nereuslaisia, joten eiköhän ne ole siirtäneet tietämyksensä sellaisenaan uusiin toteutuksiin. Löytyykö niistä jotain periaatteellisia eroja?
Enpä näin ääkiseltään ole huomannut eroavaisuuksia. Kovin ovat samanlaisia, ainakin tarjouksen perusteella.
Ensisilmäyksellä minullekkin tuli tunne että mitään eroa tarjouspaperissa ei olisi mutta...
Minulla valinnan ratkaisi myyjän kokemus ja saamani hyvät neuvot.
Samoin sain isomman putken mikä vaikuttaa suoraan lämpöpumpun hyötysuhteeseen, koska isommassa putkessa kylmempi vesi riittää siirtämään saman energian huoneeseen. Ero oli luokkaa 5 astetta kovilla pakkasilla. Sillä on jo merkitystä maalämpöpumpulle.
Termarin tarkkuuksissakin oli selvä ero.
Jakotukin säädettävyydessä oli myös eroa.
Putkikiinnike oli myös erilainen siinä suhteessa kuinka paljon verkko nousi ylös eristeestä vai oliko se lähellä pohjaa.
Suunnittelun tarkkuudesta en tiedä mutta ainakin valitsemassani järjestelmässä myös ikkunoiden k-arvotkin tarvittiin ja kuvat tuli toimittaa cadikuvina.
Oliko sitä paksua putkea metreissä sitten saman verran kun ohuempaa? Jos oli vähemmän, niin siihen joudutaan puskemaan kuumempaa vettä, koska yhden putken vaikutusalue on suurempi.
Kerrotko vielä kumpi suunnitelma oli kumpi ja miten oli hintojen kanssa?
Hinnat olivat lähellä toisiaan (ero tingittävissä)ja putkimäärä oli sama. Samoin kuin putkitustapa oli lähes identtinen ei spiraaliputkitus ja reuna-alueiden huomiointi. Vain putkikoossa oli eroa tässä suhteessa. Ja koska laitan lämpöpumpun tällä on todellista merkitystä hyötysuhteeseen. Tihein putkiväli oli 75mm oh ison ikkunan edustalla.
Eroja mielestäni olivat nuo jo aiemmin mainitsemani asiat ja ehkä valitsemani toimittajan äänetön (ei naksu) jonkinlaisella sumealla logiikalla varustettu termostaatti. Ainakin se oli yksittäisenä komponenttina selvästi kalliimpi mutta mielestämi paremman näköinen (ainoa käytännössä näkyvä osa).
En halua mainostaa kumpaakaan, joten ota itse selvää kumpi on kumpi - tämä oli vain minun valintani.
Koiranikin ollee tyytyväinen, koska sille järkättiin oma kohta portaikon alle, johon ei laitettu putkia - paksukarvianen kun on - niin se pitää viileästä kolostaan.
Tarkoitit nyt Warmiaa kun puhuit jonkinlaisesta
"sumeasta logiikasta". Kävin aiemmin heidän
kotisivuillaan ja kiinnostuin aiheesta. Soitin sitten heidän edustajalleen ja tiedustelin asiaa, keskustelun perusteella voin vakuuttaa ettei kyseessä ole minkäänlainen sumea logiikka vaan heillä on aivan tavallinen elektroninen termostaatti /- 0.5 asteen kytkentäerolla.
Kotisivuilla annettiin ymmärtää että heidän termostaattinsa on "ajatteleva" mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, lyhytnäköistä markkinointia.
Sittemmin huomasin että heidän jakotukkinsa ja toimilaitteensa ovat tismalleen samoja joita Wehofloor käyttää.
Kyseessä on siis aivan tavallinen menovesiohjaus jonka ohjaamiseen sumealla logiikalla löytyy laskentatehoa ilmatieteenlaitokselta, ei Warmialta.
Myös Nereukselta joka on edelläkävijä näissä lattialämmityksissä saa tuon v....n sumutus logiikan termostaatin vaikka ilmaiseksi, jos asiakas sen vaatimalla vaatii. Se on halpaversio Nereuksen käyttämästä oikeasta termostaatista, joka myös toimii toisin kuin warmian kiinalainen elektroninen vimpain joka sekoaa kun sytytät tulitikun. Ja vaihdetaan 3 kertaa vuodessa.
Eli warmia sumuttaa asiakkaita halpakomponeteilla ja jättämällä osan lattioista ilman putkia, koiran kopeiksi.
Miten muuten putkimäärä voi olla sama, jos iso osa lattiaa jätetään ilman putkitusta?
heh heh taisi näköjään wirsbon edustaja tulla taas sanomaan sanansa.
Jos vaivautuisit sinäkin oikeasti käymään haukkumasi lattialämmitystoimittajan luona ihan aikuisten oikeasti niin saisit sinäkin oikeata tietoa.
Pyydä vaikka näyttämään termostaattien/toimilaitteiden
koeajotulosteita ja kuinka huonelämpö muuttui ja millä nopeudella miten säädin toimi miten sähköshokit vaikuttivat jne... tai saat ne myös sähköpostissa kun pyydät- ainakin minulle lähettivät säätöinssinä kun työskentelen.
Minua ei tarvitse enää vakuuttaa voin nähdä laitteiden ominaisuudet tulosteista.
Termarit ja varusteet tulevat isolta eurooppalaiselta valmistajalta, jolla on useita eri malleja tuotannossaan erilaisille jännitteille ja ajotavoille ja suunnille ja logiikoille jne.
Alkuperäinen kirjoittaja kyseli eroja niin yksi ero selvästi on termostaatti ja toimilaite ja niiden toimintatapa.
Millä perusteella Krumblum kyseessä ei mielestäsi olisi, kun termari/toimilaiteajotulosteita tarkastelet, ns. sumea logiikka?
Katsoppas kun ihan samannäköisessä autossakin voi olla ihan erilainen moottori ja tarvitaan aika jääräpäistä logiikkaa joka muuta väittää.
Pienellä putkella on PAKKO laittaa tiheämpi putkitus ja useampia piirejä samaan huoneeseen että riittävä teho saadaa eikä putkipituus nouse liian suureksi. 17 ja 20 putkella riitää 150/300mm
asennusväli. Lopputulos on sama, talo lämpeää.
Ps. olen asentanut lattialämmityksen 82 ok taloon ja muutamaan teollisuus halliin(suurin 800m2).
Termostaateista keskustelu on pilkun nussimista.
Hyviä tuotteita kun vertaillaan, se menee välilläpilkun "piip", jos eroja halutan etsiä.
Taisi sieltä tulla se wirsbo kommentti. No kumpikos nyt on parempi kun nereus ja wirsbo kuulemma tappelevat keskenään samassa konsernissa? Kumpiko on päämerkkisi? Kumman siis tekisit itsellesi ?
Lisää noihin putkitusväleihin vielä kaksi lisää niin tasapainotus helpottuu ja niitä "piip" termareita ei juurikaan tarvita asennusvirheiden ja suunnitteluvirheiden kompensointiin.
Talo kyllä lämpenee vaikka metrin putkivälein esim legalett mutta sen mukavuuden kannaltakin asiaa pitäisi tarkastella kai vähän tarkemmin.
Ja eikohän se termostaattiasia ole lähinnä wirsbon ongelma kun lämpöjä ei muutoin saada tasaisiksi ja toimintamalli on kuin suorakaapelisähkölämmössä.
Siinä taas paljastettiin yksi Warmian "asiantuntevista" myyntimiehistä joka kirjoittelee näille palstoille kalastellakseen asiakkaita. Katso Devireg 550 termostaatti, siinä sinulle sumeata logiikkaa, tai sitä mikä niissä nyt on lähinnä sumeata logiikkaa. Ei sekään täydellisesti ennakoi, varsin hyvin kyllä, ällistyttävä ero kaikkiin tavallisiin verrattuna.
Valitettavasti ei kuitenkaan toimi jos menoveden lämpötilaa säädetään ja systeemin virtaustasapainoa horjutetaan sulkemalla satunnaisesti toimilaitteilla jakotukin venttiileitä => piiriin syötetty teho ei ole vakio eikä sitä pystytä ilman supertietokonetta laskemaan. Se on siis sähkölämmitystermostaatti jossa ko. termostaatti voi oppia rakenteiden lämmityskäyttäytymisen koska sähkövastuksessa on vakioteho.
Uponorin firmoja kumpikin mutta toimivat eri sektoreilla. Nereus myy suoraan loppukäyttäjille ja wirsbo asennusliikkeille eli en voi käyttää periaatteessa Nereusta. Eihän termostaateilla mitään ongelmia ratkaista, lämmityskaudella ne toimilaitteet ovat joka tapauksessa lähes koko ajan auki.
Olen asentanut pariin taloon lämmityksen missä oli kaikki lattiat kivestä. termostaateille oli varaukset, mutta niitä ei asennettu koska tarkan tasapainoituksen takia rakennuttaja ei niitä halunnut. Toimi paremmin kuin hänen samanlaisessa edellisessä talossa missä oli termarit.
Usein unohdetaan että lattialämmitys on tavallaan itsesäätyvä, eli kun lattian pintalämpötila saavuttaa huonelämpötilan lämmönluovutus lakkaa.
Itselleni olen tehnyt Wirsbon 17mm putkesta spiraaliputkituksena, asennusväli 150/300. Johtunee siitä että tuli ennen käytettyä Pexepin tuotteita ja asennustapa ja toiminta varmuus oli kentältä todettu hyväksi. Wirsbolta löytyy kaikki putkikoot mutta jostain syystä ne suosivat 20mm putkea riviputkituksena. Em. tavallahan on tehty jo 20 vuotta suomessa ja betoni lattiassa toimiva ratkaisu. Virtaus nopeus saadaan 20mm putkella suuremmaksi joten lattia on tasalämpöinen vaikka asennusväli on 300mm eli meno ja paluuveden lämpötila ero on pieni.
Nereuksen tulevaisuudesta eivät ainakaan Wirsbon kenttämiehet osanneet sanoa mitään, vai eivätkö kertoneet.
Nereuksen putkihan on aina tullut Uponorin tehtaalta eli se varmasti on ihan hyvää.
Kohdallani wirsbon takuu ja ongelma asiat on hoidettu kiitettävällä tavalla, mikä säästää minun aikaa, vaivaa ja rahaa. Onhan se loppukäyttäjänkin etu että tuotteet on hyväksi havaittuja ja tiedetään että tavarantoimittaja vastaa tuotteistaan vielä 10 vuoden päästäkin.
Markkinoilla on lattialämmitysputkia mitkä eivät ole PEX putkea, olkaa tarkkana rakentajat.
Pientalo rakentajat tuijottavat liikaa hintaan.
Kerroppa sitten vielä että, jos virtausnopeus on suuri, jotta lattia olisi tasalämpöinen, että miten siinä sitten säädät kiertoa ja tasapainotat kulmahuoneen ja vähemmän tehoa tarvitsevan välihuoneen ilman että lattian pintalämpö muuttuu epätasaiseksi välihuoneessa.
Kulmahuoneen tehontarve on paljon suurempi kuin välihuoneen ja jos putkitiheys on sama 300 mm ja jopa vanhanaikainen eestasputkitus reunalta toiselle - niin olet aika guru jos saat tasapainotuksen aikaan ilman lämmön epätasaisuutta lattioissa välihuoneessa.
Sen sijaan kulmahuone voisikin toimia jotenkin koska sieltä yritetään suurta tehoa mutta koska siinä on yhtä harva putkitus kuin välihuoneessa -joutuu menovettä (lämpöä)nostamaan niin kovaksi, että välihuoneen tarvitsema virtaus jää minimaaliseksi ja säätäminen ilman termostaattia erityisen vaikeaksi. Maalaisjärjen käyttö auttaisi asiaa paljon.
Epäilit ja ihmettelit itsekkin nykyistä hölmöä putkitustapaa wirsbolla ja siis teit itsellesi omaan taloosi kuten pitäisikin. Pexeppihän oli paljon fiksumpi - mutta se ajettiin alas ??- Pexepillä siis tehtiin järkeviä suunnitelmia ja sennuksia toisin kuin suunnittelu asentaminen wirsbolla.
Onko nyt siis niin että wirsbo on jäänyt kehityksen kelkasta.
Kyllä muuten nereuskin yrittää myydä sekä yksityisille että yrityksille kilpaillen wisbon kanssa samoistakin kohteista.
Suomen markkinoilla on käsittääkseni vain yksi toimittaja jonka putki on verkottamatonta eikä se ole mikään näissä viesteissä mainituista. Nimi oli muistaakseni aika erikoinen enkä sitä nyt edes muista. Koputken rakenteessa ei ole ns muistia ja se löpsähtää lämmitettäessä. Siinäkin asiassa olen samaa mieltä. Se putki oli todella halpaa muttei välttämättä siis edullista.
Mitä muuten tiedettiin hyvintehdystä lattialämmityksestä 20 vuotta sitten? niinpä - ei juuri mitään.
Pexep nousi 80 luvun lopulla suosituimmaksi ja uponor päätti poistaa sen käytöstä???. Ekös olekkin ihmeellistä ja sama tahti jatkuu nyt vain on vuorossa...
Turinoita seuraillen voi aistia että ei ehkä ole aina ymmärretty, että lattialämmitys jakaantuu eri asioihin jotka kaikki eivät eivät ole aina jokaisella toimittajalla parhaimmillaan. Liekö yhdelläkään.
- Suunnittelu ml mitoitukset (Lähtökohtana oikein lasketut lämpöhäviöt !) sekä kohteen kaikkien tekijöiden huomointi ml käyttäjän ja eri tilojen tarpeet.
- Putkityyppi (materiaali ja rakenne) ja putkikoko