Pitkään oli oman remonttikohteen kanssa selvää, että maalämpö valitaan, mutta enemmän tietoa satuani alkaa epäilyttämään. Talo on siis 90v. hirsitalo, lämmitettäviä neliöitä n.160 110 kylmänä pidettävää talon osaa, huoneet 3.30m korkeita, eli kuutioita on. 6"hirsiseinä ja ulkona laudoitus ja sisäpinnalla 24mm huokoinen kuitulevy, alapohjassa sammal/maa n.35cm, yläpohjassa n. 40cm sahanpurua, alkuperäiset 2-krs. ikkunat. Paksu lankkulattia, eli lattialämpö ei onnistu, eli pattereilla lämmönjako.
Eristyskyky siis nykymittapuun mukaan heikohko, joten saako tällaiseen kohteeseen maalämpöä toimimaan järkevästi? Putket upotettaisiin pihaan, lääniä riittää, suht kuiva hiekkamaa, viettää alamäkeen kohti kosteampaa maaperää. Onko rinne ongelma?
Maalämpöä puoltaa pieni tilantarve, teknistä tilaa ei ole, joten maalämmön voisi saada sisälle kodinhoitohuoneeseen. Muut järjestelmät, mm. pelletti, vaativat erillisen rakennuksen tekemisen. Tästä syystä kannattavuus saattaa muuttaa suuntaansa? Talo maalla, omaa metsää ei, talossa joka huoneessa varaava tulisija.
Tarttis yleistä tietoa, ennenkuin alkaa suunnittelijan kanssa miettiä vaihtoehtoja...
Eristyskyky siis nykymittapuun mukaan heikohko, joten saako tällaiseen kohteeseen maalämpöä toimimaan järkevästi? Putket upotettaisiin pihaan, lääniä riittää, suht kuiva hiekkamaa, viettää alamäkeen kohti kosteampaa maaperää. Onko rinne ongelma?
Maalämpöä puoltaa pieni tilantarve, teknistä tilaa ei ole, joten maalämmön voisi saada sisälle kodinhoitohuoneeseen. Muut järjestelmät, mm. pelletti, vaativat erillisen rakennuksen tekemisen. Tästä syystä kannattavuus saattaa muuttaa suuntaansa? Talo maalla, omaa metsää ei, talossa joka huoneessa varaava tulisija.
Tarttis yleistä tietoa, ennenkuin alkaa suunnittelijan kanssa miettiä vaihtoehtoja...
Vastaukset 41
Vanhimmat
Maalämpö soveltuu huonommon patterilämmitykseen koska patterit vaativat korkeamman vesilämpötilan kuiin lattialämmitys. Patterit voi myös mitoittaa vanhaan malliin 2" putkilla jolloin veden lämpötilaa voidaan vastaavasti laskea. Tällaiset patterit sopisivat sitäpaitsi paremmin vanhaan taloon.
Maalämpölaitteitakaan en kuitenkaan laittaisi kodinhoitohuoneeseen vaan erilliseen tekniseen tilaan. Itse olen aikeissa rakentaa autotallin yhteyteen pannuhuoneen ja lyhyellä vedolla putket taloon sisään. Jos vaan Espoon kaupunki puoltaa vanhan talon ostamista korjattavaksi.
Eikös ilmalämpöpumpuistakin tule jonkin verran ääntä samoin kuin maalämmön pumpusta -- samaa tekniikkaa kummassakin. Ilmeisesti se äänen eristys on hyvä huomioida. Jos kodinhoitohuoneen seinät on sitä samaa 6" hirttä ja tiidistetty ilmatiiviiksi, niin ei kai äänet enää liikaa kuisaa. Osa melusta välittyy _metalli_putkien kautta, mutta nekin voi vaihtaa sopivissa kohdissa muovisiksi.
Sinne ulos tehtävään erilliseen tilaan voisi myös harkita haketta -- sitä ei melun takia kannata asuinrakennukseen laittaa. Stokerissa palaa hake ja pellettiä se polttaa myös. Pelkkä pellettipoltin ei toimi hakkeella. Turvepelletin toimivuudesta en tiedä.
Jos kaksilasiseen ikkunaan lisäät yhden lasin, niin se todennäköisesti tuo saman lämmön säästön kuin että lisäisisit seinään 5cm hyvää lämmön eristettä (lambda 0,04). 2-lasia: 2,7 W/m2C; 3-lasia: 1,75 W/m2C. Tarkoittaa sitä että jos ulkona on -10C ja sisällä 20C, niin 1m2 ikkunalla lämmistystarpeen ero on n. 30W -- yksi hehkulamppu jatkuvasti palamassa. Usein ikkunat on suurempia kuin neliön.
Tuo lisälasi ei ihan heti hintaansa tienaa ellei hommaa tee itse ja saa hyödynnettyä vanhat osat.
40cm purua tarkoittaa muuten eristyksessä 0,2 W/m2C (jos puru on painunut tiiviiksi). En sanoisi sitä huonoksi eristeeksi yläpohjassa.
Talosihan on varsin huonosti eristetty ja puhutaan ihan varmasti kaksinkertaisesta energian kulutuksesta nykytaloihin verrattuna. Löytyykö markkinoilta edes niin suurta lämpöpumppua että tehot riittäisivät noin suureen vanhaan taloon ja vilä patterilämmityksellä?
Lämmitetäänhän nuita kouluja ja kerrostalojakin maalämpöpumpuilla...
maalämpöpumpulle:
- lattialämmitys ois tärkeä
- joutuisit hankkimaan ison pumpun tai jopa pari
- piha on ruvella jos ei sitä "lääniä" riitä kauemmaskin
Maakierto:
- Kuiva maa on huono lämmön lähde.
- Rinne ei ole hyvä paikka maaliuosputkelle
Toisaalta kun on iso ja energiaa tuhlaava talo niin sitä kannattavanpi ois maalämpöpumppu...
Ehkäpä ratkaisu löytyy siitä että viittitkö huoltaa pellettipoltinta riittävän usein. Pellettienergian en usko kallistuvan niin nopeaan kuin sähkö ja öljy.
Siis tiedät henkilökohtsesti kerrostaloja ja kouluja, jotka lämmitetään maalämpöpumpulla?
Olen kyllä pitänyt noita juttuja myyntimiesten puheina, kun en ole sellasista mitään "todisteita" saanut.
Ei ole henk koht kokemusta.
Minulla on thermian ruotsinkielinen lehti jossa on juttua 5-10 ruotsalaisen isomman kohteen lämpöpumppukokemuksista.
Olivathan ne toki voineet raahata puolen kymmentä pumppua eri talojen kellareihin ja kytkeä putket ja letkut ihan vaan "näön vuoksi". ;-)
...ja pohjanmaalla tiedän ison kasvihuoneen lämpiävän maalämmöllä.
No etelä Ruotsissa varmaan onkin, eihän siellä juuri tarvitse rakennuksia lämmittää....
ilmoittelen paikkakunnat, kunhan löydän sen perttanan lehden...
Pari tuttua haki itse Thermien pumput ruotsista, pitää haastatella paljonko säästivät...
Laitapa tänne hintatietoa Ruottin pumpuista (eli hinta/malli). Löytyykö noita Haaparannasta vai pitääkö lähteä isompiin kaupunkeihin?
Iniön kunnassa on muun muassa vanhustenrivitalo jossa varmaan jotain 20 huoneustoa jotka lämpiää maalämmöllä. sieltä vois ehkä saada palautetta käyttökokemuksista.
Amerikassa esimerkiksi isohko sotilastukikohta lämmitetään lämpöpumpuilla.
Lämpö otetaan porakaivoista ja niiden määrä on
noin 7000. (Omakotitalon lämmittämiseen tarvitaan
yleensä yksi.)
...saattaa olla halvempi Ruotsissa mutta lopputulos harvoin paranee siitä.
Kuka asentaa pumpun? Kuka tulee säätämään sen kohdalleen?`Maalämpöratkaisu on kuitenkin sen verran ufoa useimmille putkiliikkeille että ongelmia on takuuvarmasti tiedossa.
Paras ja lopulta halvin ratkaisu on ostaa pumput, asennus JA käyttöönottoyhdeltä ja samalta asiansa osaavalta urakoitsijalta. Silloin ei tule kiistoja siitä kuka vastaamistäkin kun jokin homma ei toimi.
Maahantuojalla ei ole huoltoresursseja ja asennusliikkeet kääntävät mieluusti selkänsä heidän ohi myydyille laitteille. Ja laittavat takuulla suolatun huoltolaskun perään.
Asentajan saanee kun maksaa... ja nakkaa vielä liput kylpylään.
Haastattelen kyllä Thermiat laittaneet tuttuni, kunhan kerkiän. Infomoin sitten.
samalla voipii hakea vaikka kaljaa mikälie 2.8% FolkÖöli masoi 2 euroa sixpack (3 litraa).
7.3% bjårnebryg maksaa noin 1€/0.5L.
Lappalainen 5.2% tasi olla 1.5€/0.5L.
sitten se vasta kannattaa ;-)
Otan itsekin tarjouksen rajan takaa, ostan kuitenkin todennäköisimmin suomesta, varovainen kun olen.
Empä tiiä mitä net maalämpöpumpule kelpaavat viinat maksaa, pitää selvittää sitten sekin.
...asentajan kunhan jaksaa maksaa.
Jos asentaja ei saa provikaa pumpun myynnistä niin hän lisää sen työn hintaan. Näin voi tehdä kun työtä on enemmän kun tekijöitä.
Ja jos toiminnassa ilmenee häiriö niin aina voi syyttää jotain toista osapuolta projektissa. Vastuunkantajaa on vaikea löytää. On eri asia jos itse ymmärtää laitteiden päälle.
...taas käy hakemassa lämmityskattiloita Suomen puolelta.
pitkän harkinnan jälkeen näiden kahden välillä olen kallistumassa hakkeeseen. Investoinnin suuruudessa ei nyt kovin järisyttävää hinnaneroa ole(rakennan ulkorak.), mutta jos kompuran käyttöikä sattuu olemaan vaikka 10 v....
käyttöikä voi olla myös 25 vuotta...
mutta olen kyllä samaa mieltä. vanhaan taloon hakepoltin, varsinkin jos on omaa metsää ja viitseliäisyyttä kerätä hakeainekset.
..maalämpö hyvin vanhempaankin taloon mutta silloin pitäisi mieluiten saada se lattialämpö alhaisemman lämpötilavaatimuksensa takia.
Kuiva maaperä ei ole kovin hyvä vaihtoehto, putkea pitää olla vaan pitemmästi. Meilläkin hiekkainen ja sorainen maaperä tämän vuoksi luovuimme maalämmöstä ja päädyimme pellettiin.
Jos kallio on lähellä maanpintaa niin sitten maalämpö ja putket porakaivoon.
Olisiko jollain haarukkaa, paljon suurinpiirtein maksaa pienen ulkorakennuksen, jossa mm. tekninen tila, at, varasto ym., neliö? Ei pakettina, vaan paikalleen tehtynä. Vai onko hyviä linkkejä pakettipiharakennuksiin?
Pellettijärjestelmän tilavaatimus? Varasto?
Varaston rakennuskustannuksista en tiedä mutta pellettivaraston minimikoko olisi sellainen 7 kuutiota. Näin saat pelletin bulkkitoimituksena kotipihaasi ja varastoon jää jonkun verran pelivaraa.
Jos haluat automatisoida pellettijärjestelmän niin kannattanee tehdä pellettisiilo sen verran isoksi että sitä ei tarvitse täyttää kuin kerran enintään kaksi kertaa vuodessa. Ota selvää mitkä ovat pienimmät pellettitoimitukset säiliöautolla ja siilon koko vähintäänkin sen mukaan.
kuin minulla. Maalämpö on toiminnassa.
Jos laitat maalämmön niin puhallinpattereita suosittelen.
Huipputeho on silti ongelmallinen.
Kaikenkaikkiaan ottaisin nyt pelletin, parempi jos sen vielä saa ulkorakennukseen.
kuinka paljon neliöitä, kuutioita, eristeitä talossa on, ja minkä tehoinen pumppu ja kuinka paljon putkea. Teho ei siis riitä kovimmilla pakkasilla? Paljonko vuotuinen energiankulutus?Kiinnostaa, kun mullakin samanlainen vaiheessa, ja samaa pelletti/maalämpöasiaa työstän
kuutioita yli 800, 5" hirsi 25mm puukuitulevy, 3 kert. ikkunat, ylä ja alapohjassa n. 30cm purua. Pumppu n. 7kw ja putkea siinä 500m. Vuotuinen energia vaihtelee 20-30mwh välillä riippuen talvesta ja uunin lämmityksestä. Suoralla sähköllä menisi noin tuplat.
Kertokaa mikä on puhallinpatteri ja miten se toimii? Hyödyt? Haitat? Hinta?
THX
kovimpien pakkasten ongelmana laitteiston alimitoitus? Mun tulevaan kohteeseeni (900 m3, muutenkin aika lailla samanlainen) on useampi pumpputoimittaja laskenut huipputehon tarpeeksi noin 20 kWh, ja osatehomitoitúkseen on tarjottu 15 kW antoteholtaan olevaa pumppua ja maaputkea toimittajasta riippuen 600-1000m.
pelletti tai öljy,ei tule ongelmia,teho riittää ja lienee edullisimmat vaihtoehdot.
Onko joku viimeaikoina tehnyt pellettijärjestelmää? Jos on, niin mitä kaikkea sisältynyt ja mihin hintaan? Käyttökokemukset? Ja minkäkokoiseen kohteeseen?
pannu ja putkitus sama kun öljylämmityksessä.
poltin noin 2000e ja kokonaistarkastelussa perustamiskustanukset öljy kontra pelletti ovat samat - pelletin etuna noin 60% kustannuksia lämmityksessä verrattaessa öljyyn.
suositan pelletille kylläkun noin 2 kuutin säiliötä jotta saisit pannusta suurimman mahdollisen tehon ja pannusi pysyisi pyhtaimpama.
tutusty myös hakelämpöön a hakepolttimiin silloin alenee lämpökustannus noin puoleen pellettin verattuna ja suurin hyöty saadaan ku n lämpösäiliö käytössä .
remppa rkm
Ehdottomasti maalämpö, pelletti ei sovi ihmiselle joka haluaa nukkua valkoisissa lakanoissa !!
Öljykään ei holvaannu putkiin, pellettien laadussa eroja, toiset murenee kierukassa, pellettipolttimen teho on "ylimainostettu" eli jos hairahdat pellettiin niin valitse ainakin ylisuuri poltin!
Hiiltä lapioiva lämmitysmies ei ehkä sopisi valkoisten lakanoiden väliin. Pelletti palaa puhtaasti eikä haise, tuhkakin on kuin kevyttä pakkaslunta.
Ylisuuren polttimen valitsemalla oikein kerjätään ongelmia. Poltin toimii parhaiten kun saa käydä täydellä teholla, liian suuri poltin käy vain tyhjäkäyntiä silloin tällöin ja seurauksena epäpuhdas palaminen, kulutuksen nousu ja laitteiden nokeentuminen.
Huonolaatuinen pelletti kannattaa ehdottomasti vaihdattaa toimittajalla. Ei ole mitään syytä hyväksyä huonolaatuista toimitusta. Paitsi jos sen saa ilmaiseksi (kuten yleensä saa).
koska asuntosi on peruskunnossa niin harkitse kokonaisratkaisua jossa lattiaeristeet vaihdetaan selluvillaan ja sisäpuolelle 75 mm selluvillaa, ikkunoihin sisäkarmiin eristelasit ja karmit villotetaan uudelleen. siten pellettilämmitin ja silloinkin voidaan harkita pellettitakkoja- kustannukset samat kun patteri/pannu tahi lämpöpumppu ratkaisussa.
lisäeristys ja lattian uudelleeneristäminen säästävät lämmityskustannuksia ja ovat perusedellytys lämpörempalle.
lisäksi tulee harkittavaksi pesuhuonetilat sekä niiden sijoitus. lämpökattila/pellettivarasto ja pesu/saunatilat saadaan samaan rakennukseen ja myöhempiä kosteusharmeja ei tule esiintymään.
ja ulkopuolen rempassa voidaan lisäeristää 60mm ja tuulensulkulevyt sekä oikein asennettu ulkolaudoitus sekä oikein valittu ulkovärin laatu
remppa rkm
Alapohjan eristeitä ei ole tarkoitus vaihtaa. Työ suuri, enkä ole niin vakuuttunut sen hyödystä. Nykyinen "maatäyte" on ajan saatossa painunut kivikovaksi kerrokseksi, joten ajattelin purkaa reuna-alueet, ja täyttää pienen raon lankkujen alta sellulla. Sisäpuolelle päätetty edelleen laittaa huokoiset kuitulevyt, joko 25mm tai 50mm, en ala koolausten kanssa huoneiden muotoja oikomaan. Vanhat pinkopahvit jäävät alle tuulensuojaksi. Yläpohjaankin lisätään vain purua lisää. Talo on suojeltu, joten ulkokuoreen ei muutoksia tule, eikä niitä siihen saakaan tehdä. Vanha ulkoverhous säilytetään (huom. ilman tuuletusrakoa...). Onko suurtakaan eroa, onko seinissä 25 vai 50mm levyä? Seinien prosentuaalinen kulukkihan on melko pieni kokonaisenergiankulutuksesta?
Juuri tämän pienellä lisäeristämisen vaivan, ja sisätilojen ja rakennuksen autenttisuuden (ei kipsilevyjä ja koolattuja lisäeristyksiä, kuitulevyt jättävät sisäseinät vinoiksi ym.) filosofialla etsitään sopivaa lämmitysvaihtoehtoa. Myös talon kaiki uunit kunnossa, ja tullaan käyttämään ahkerasti sekä lisälämmöntuojana sekä tunnelman tuojana...
Hullunahan monet pitävät, kun en lähde lisäeristysrumbaan, mutta siten olisi taas yksi pilattu "pöhötalo" maisemassa lisää... Tämä on vain minun mielipiteeni.
pinkopahvin alla on konvektiorako josta suuri lämmönvirta ulospäin , siksi se rako on saatava pois, ja tarkista ikkunapielien tiiveys, luonnoneristeella -pellava - tervahamppu tms. ja kun lattiassa ei ole kunnon eristeitä niin lämmönkulutus on suuri ja lattialla ei kellitä, eikä mussukoiden ole hyvä siellä kontata. kun teet eritystyöt selluvillalla ei rakennuksen kosteuskäyttäytyminen muutu.
muutoinkin sinun tulee tutustua tarkoin rakennuksen kosteuskäyttäytymiseen ettei tule yllättäviä lahovaurioita.
lattiannosto on suuri työ mutta kannattava, ja senvuoksi suositan sillä vanhalla kovettuneella eristeellä ei ole eristearvoa juuri kiinteän rakenteensa takia, kuorma lattiassa vähenee kun vaihdat sen, selluvilla - noin 90 kg/m3 ja hiekka noin 1860kf/m3 , samalla kun eristyskerroin paranee lattiassa, seinillä kuvataan olevan pieni lämmönhukka mutta muista että kyseessä on nykytekniikalla tehdyt talot, eivät vuosisataiset halkeilleet hirret jossa runsaasti vuotoja -suoraan pinkopahvin alle.
ja kuka sanoo että seinät pitää oikoa - vanhassa ratissa seinät on liuhdalla joka on senaikainen rakennustapa. kun koolaa 60 mm hirren päälle niin liuhta jää.
ota järki käteen ja yhteyttä rakennusmestarin joka on saanut korjausrakennuskoulutuksen, näyttää siltä että olet tekemässä vitosen rempalla satasen vahingon. arvostan tosin ekologista ja maanläheistä tapaasi lähestyä rakennusta mutta älä anna suuren egosi vastustaa järkeä ja ammatitaitoa rakentamisessa.
olen tarvittaessa käytettävissä ja minut löytää länsisuomesta tarvittaessa.
rkm hg
Kiitoksia huolenpidosta. En usko, että egoni on tässä poikkiteloin muiden mielipiteiden kanssa, egoni uskoo kyllä järkipuhetta. Apuna suunnittelussa on ollut juuri vanhoihin rakennuksin erikoistunut korjausarkkitehti, ja vuosien varrella on tullut kulutettua lähes kaikki käteen saatu suomenkielinen kirjallisuus liittyen vanhan kunnostamiseen, mukaanlukien rakennusfysiikkaa kosteuskäyttäytymisineen... Tiedossa on höyrynsuluttoman talon korjaamisen vaatimukset, kastepisteet, piilohöyrysulut ym. Ja apuna on myös rakennusmestarista inssiksi lukenut henkilökin, joten en ole aivan yksin ollut projektini kanssa.
Pinkopahvi jos jää levyjen alle, ja jos levy saadaan tiukkaan pintaan lyötyä, niin eikös lähes ainoat raot ole vaakasuorat hirsien raot? Ja konvektiohan on suurinta pystysuorassa tilassa, joten vaakasuora ilmarako ei liene suurikaan ongelma. Ja hirsihän ei koskaan halkea läpi, joten suoraa ilmavuotoahan ei sitä kautta tule, jos vain tilkkeet ovat tallella ja kunnossa.
Pääpaino eristyksessä onkin parantaa talon tiiviyttä. Kaikki nurkkasalvokset, lattian ja seinien liitokset, yläpohjan liitokset, ovien ja ikkunoiden karmit ym. tullaan käymään läpi suurella huolella ilmansulkupaperilla tiivistäen. Lattiasta on vielä vääntöä, mutta en ole kaiken eristyksen poiston kannalla. Yksi ilmassa leijunut vaihtoehto on osan (esim. 10-15cm) eristyskerroksen poisto päältä ja korvaaminen esim. sellulla ja alle jäävä tiivis kerros toimisi tuulensulkuna.
Koolatusta sisäpuolisesta eristyksestä ei arkkitehtikään innostunut, koska sen vaatima pintamateriaali, esim. kipsilevy pilaa vanhan hirsitalon akustiikan. Pehmeä kuitulevy jättää hirsitalon mukavan pehmeän vaimennuksen jäljelle. Tärkeää vai ei, se on makuasia.
Muutenkin perheemme on tehnyt sen valinnan, että talomme on vanha, eikä siitä uutta vastaavaa halutakaan. Tämä tarkoittaa sitä, että emme yritäkään väen vängällä remontoida taloamme niin, että nykymittapuun mukaisella lämpimällä lattialla ilakoisivat alastomat lapset, kuten lehtien lattialämmitysmainoksissa. Talon sisäpuolinenkin autenttisuus on myös yksi syy valita vähimmän mahdollisimman mukainen asumismukavuuden lisäystapa eli eristäminen kuitulevyin ja tiivistäminen.
Myös hieman epäkäytännöllinen huonejärjestys pysyy sellaisenaan, me mukaudumme, ei talo. Taloon tulee kodinhoitohuone, johon suihkukaappi. Sauna tulee piharakennukseen juuri kosteudenhallintasyistä. Kodinhoitohuoneet ym. muutokset suunnittelee ammatti-ihminen, jolla on vanhoista taloista kokemusta.
Näitä asioita on kumminkin mietitty vuosikausia, ei tässä olla hetken huumassa ryntäämässä suin päin menneet vuosisadat silmissä kiiluen tekemään "vitosen rempalla satasen vahinkoa".
Kiitos mielipiteestäsi, asiallisesti on mukava keskustella eri vaihtoehdoista! Jos egoni olisi järkkymätön, en paljon täällä näitä asioita kyselisi!
unohdin mainita että pellettiä voit polttaa myös kakluuneissa. poltoa varten on omat poltinkorit ja toimivat hyvin. siis pellettiä pannuun ja kakluuniin - senverta että omapaineinen-ilmastointi toimii ja huoneilma pysyy hyvänä ja raikkaana - takaa hyvän yöunen.
jos kaipaat tietoa vastaa viestiini ja saat palautetta
Meillä on pellettipoltin 6 m3 varastolla ja ruuvikuljettimella. Systeemi toimii ihan ok ja kolme neljä kertaa vuodessa täytetään (varastoa ei saa kuljettimella ihan tyhjäksi).
Olen yrittänyt mittailla tuota hyötysuhdetta ihan nuohousajankohdan optimoimiseksi. Ensimmäinen vuosi meni käytännössä lähes ilman huohousta/puhdistusta, mutta oli vikatikki. Kaikken parhaalla hyötysuhteella tuntuu toimivan, kun nuohoaa parin kuukauden välein.
PS. Katso, että kuljetin saa kuljetettua tavaraa polttimelle asti. Meillä on pari kertaa jäänyt ruuvi pyörimään tyhjää ja poltin sammunut.
PPS. On tuossa pelletissä selkeästi enempi puuhasteltavaa kuin maalämmössä...
Itse pohdiskelin pitkään lämmitysmuotoa uudiskohteeseen maalämmön ja pelletin välillä. Päädyin maalämpöön sen huolettomuuden ja vähäisen tilantarpeen takia. Myös palosuoja-asiat pelletin osalta painoivat vaakakupissa. Pelletistä lähtevä pölyhän on "räjähtävää" ja siksi siilohuoneen tulee olla pölynpitävä. Lisäksi siilohuonetta ei saa käyttää varastona eikä sinne saa edes kytkeä sähköjä (palovaaran vuoksi). Palosäännöt myös muuttuvat entistä tiukemmiksi, jos pannuhuone on alle 8m päässä asuinrakennuksesta. Kannattaa käydä palopäällikön luona keskustelemassa asiasta ennen kuin teet päätöksiä suuntaan tai toiseen. Itse päätin juuri näiden seikkojen takia valita maalämmön vaikka onkin kalliimpi alkuinvestoinneiltaan...