Olen avioliitossa elävä 24 vuotias mies. Olen ikäni kuulunut lestadiolaisiin ja vaimonikin on. Olen pettänyt vaimoani toisen miehen kanssa. Nyt epäilen minulla olevan jokin sellainen tauti. Ehkä klamydia? Olen rukoillut yötäpäivää, mutta en saa sovituksi asiaa. Mitä tehdä enää?
Päättäisinkö päiväni?
Oululainen
151463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olet feikki tai aivan umpi vintti! Miksi ihmeessä olet mennyt pettämään, vaikka tiedät että se on syntiä? Ja nyt suret jotain itse hankittua vaivan palkkaa. Ja vielä miehen kanssa. Huhhuh. Onpa mielikuvitusta keksiä kaikenlaista soopaa. Sitäpaitsi miksi olet yleensäkään pettänyt vaimosi rakkauden ja sopimuksen jonka olet tehnyt Jumalan silmien edessä? Ja etkö tiedä että omankäden kautta lähtö on tie alakertaan, oppien mukaan.
Ja se, että kuulut lestadiolaisuuteen ei sinua pelasta. Hyvä vertaus sinänsä, että useat vl:ltkin vain kuuluvat seurakuntaan, mutta missä on se sydämen usko...Vain sen avulla pelastutaan.
En minäkään ole päiviäni vielä päättänyt, vaikka välillä on mieli tehnytkin. Sukupuolitaudit kyllä paranevat hoidolla, menet vain käymään iho- ja sukupuolitautilääkärillä, niin se määrää sulle rohdot.
Vaimolle pitää kertoa, jos olet tapahtuman jälkeen harrastanut seksiä vaimosi kanssa, koska silloin vaimokin on ehkä saanut tartunnan.
Ja kortsua kannattaa käyttää, jos vastaisuudessa hairahdut harrastaan avioliiton ulkopuolista seksiä...varsinkin miesten kanssa. Jos et itse pysty kertomaan, laita joku muu tekemään se puolestasi.
Tai no jos et sittenkään. Taudit on hoidettavissa, marssit sukupuolitautien poliklinikalle ja sillä hyvä.
on liian tuhti keino sinun kohdallesi. Sukupuoli-
tauteihin on hyvät lääkkeet. Hankkiudu lääkäriin.
Samalla voit keskustella seksisuuntautumisestasi.
Mikäli sinulla on tauti, juttele vaimosi kanssa.
Lapin kristillisyydessä on totuttu uskomaan anteeksi asioita. Eli tunnusta syntisi ja rukoile voimia, ettet lankea uudestaan!
intä taudin syypääksi vaimoasi kunnes hän tunnustaa. Kuitenkin hänkin on pettänyt sinua seurakunnassa ja voi hyvinkin olla saanut taudin sieltä. Kukaan ei koskaan tiedä mitään. Oikeasti on ollut tapauksia, joissa vaimo on tunnustanut haureuden tekonsa.
...itse kommenttisi mukaisesti?
niin kyllä.
...elämän ohje ja toivottavasti tällä ohjeella ei moni toimisi.
Tuollaiseen en alennu.
ja sitten kyselemään terapeuttia. Hankalin kohta on siinä, miten vaimosi kanssa menettelet. Pyydä vaimoasi miettimään ainakin viikon, ennen kuin sanoo mitään lopullista suhteenne jatkosta. Jos ero tulee, ole mies ja pidä huoli, ettei syy erosta kaadu vaimon niskaan.
Jos ero tulee, et ole sitten enää vaimollesi tilivelvollinen sun hourahtamisista miesten perään ja hankkimistasi taudeista.
homojako te vielä olette, sehän tästä puuttuikin.
tiedät että ei kannata päättää itse päiväänsä. aloitat puhumalla vaimosi kanssa ja aivan alusta. älä hyvä mies jätä asiaa tohon vaan sano se jo tänään. mikään asia ei ole liian iso puhuttavaksi ja sovittavaksi joten rohkaisen!!!
Niinhän se menee, ettei pettämisestä ole koskaan mitään hyötyä tai iloa, vaan AINA on ne huonot seuraukset paljon suuremmat. Tapahtunut, mikä tapahtunut, joten nyt kannattaa katsoa vain eteenpäin.
Rukouksessa voit sovittaa asian Jumalan kanssa, mutta kristityn velvollisuus on sovittaa asiansa myös niille, joita vastaan on loukannut. Ei kannata edes miettiä päiviensä päättämistä! Elämä jatkuu ja kävi miten kävi, niin senkin jälkeen koittaa uusia päiviä, jolloin aurinko taasen paistaa.
>>
Nyt epäilen minulla olevan jokin sellainen tauti.
>>
Eli et siis ole varma? Monesti pelko jostain asiasta voi olla paljon suurempi kuin itse asia, jos sitä edes kohdallasi on.
Sulla on nyt 3 asiaa tehtävänä!
1) Käyt lääkärissä sukupuolitautien testissä!
2) Tunnustat vaimollesi ja kerrot katuvasi tekoasi ja kärsineesi siitä itsekin.
3) Mietit / mietitte mikä tapaukseen johti ja pohdit miten sen voi estää tapahtumasta jatkossa.
Loppu on Herran hallussa. Aina emme saa mitä pyydämme, mutta usein sen mitä loppujen lopuksi tarvitsemme, vaikka emme itse sitä sillä hetkellä ymmärtäisikään.
Voimia sinulle:)
Ande
Ei sun kannata päiviä päättää missään tapauksessa. Jumala on antanut elämän lahjan, ja Jumala myös elämän lahjan ottaa ajallaan pois. Lankeemuksia tulee ja niistä pääsee eroon korjaamalla asiat. Jos sinun on vaikea puhua tästä kellekään tutulle, niin sinun kannattaa puhua tästä luotettavalle ammattiauttajalle, vaikkapa mielenterveystoimistossa, se on vielä ilmaista. Ne ovat siellä sitä varten, että ne auttavat ihmisiä arkipäivän ongelmissa. Ne ovat vaitiolovelvollisia, joten sun ei tarvitse pelätä mitään. Siellä voit alkuun prosessoida asiaa, jonka jälkeen sun on helpompi lähestyä vaimoa ja asianomaisia korjaamaat asiat.
Itsekin olen vl. ja minä mietin elämän lopettamista reilu vuosi sitten, eri asian tähden. Muutaman mielenterveystoimistossa käyntikerran jälkeen olo alkoi helpottaa, koska sai puhua sellaisista asioista ekaksi luotettavalle tuntemattomalle ihmiselle. Pelkäsin, että minut leimataan joksikin, mutta ihmiset kyllä ymmärsivät...Nyt olen normaalisti työelämässä ja elämä hymyilee.