Tuolla alempana keskustellaan taas maataloustuista. Olen aina silloin tällöin pannut tämän kirjoitukseni saitille, kun olen huomannut, että keskustelijat eivät tunne asiaa.
TUKIAISET
Vuonna 2002 maataloustulo muodostui seuraavasti:
(Suluissa 1000 x € tilaa kohti, aktiivitiloja oli silloin 73000)
Maatalouden tulot 3,9 miljardia € (53), joka jakaantui: markkinahintainen myynti 2,1 (29), tuet 1,8 (25), josta EU:n osuus 44 %.
Kustannukset 2,8 mrd. € (38), joka jakaantui: poistot, korot, vuokrat 1,0 (14) ja muut kustannukset 1,8 (25).
Maataloustuloksi, joka on sama kuin verotettava tulo, muodostuu viljelijälle jäävästä palkasta ja sijoitetun oman pääoman korosta, jäi siis 3.9 – 2.8 = 1,1 mrd. € (15).
Maatalouden merkitys kansantaloudelle pienenee nopeasti, vuosittain poistuu tuotannosta tuhansia tiloja. Maatalouden osuus v. 2002 bruttokansantuotteesta oli 1,2 %. Viljelijäväestön osuus aikuisväestöstä 2,3 %. Päätoimisia viljelijöitä on nyt enää n. 40000, mikä on 1,0 % aikuisväestöstä.
Suomessa maksettava tuki on asukasta kohti EU-maiden keskitasoa.
Tukien osuus EU-aikana on ratkaisevasti kasvanut, sillä varsinaiset tuottajahinnat määräytyvät pääsääntöisesti maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin unionijäsenyyden aikana viljelijöiden tulot ovat pienentyneet sen sijaan yleinen ansiotaso on noussut roimasti. Nykyään jo yli puolella maatalousyrittäjistä on lisätulon lähteenä muuta yritystoimintaa tai he tekevät palkkatyötä.
Tukia maksetaan käytännössä kaikkialla maailmassa. Se johtuu siitä, että kaikkien maiden pyrkimyksestä jonkinasteiseen omavaraisuuteen elintarviketuotannossa. Se johtaa maailmanlaajuisen ylituotantoon. Ylituotantoa yritetään hillitä maksamalla pääosin tuet viljelypinta-alojen ja kotieläinten pääluvun mukaan eikä tuotettujen määrien mukaan.
Markkinoilla myydään ylijäämäeriä millä hinnalla hyvänsä. Näin määräytyvät maailmanmarkkinahinnat pysyvät niin alhaisena, ettei niillä hinnoilla pystytä missään tuottamaan.
Jos tuista jossakin maassa luovuttaisiin, se johtaisi maatalouden loppumiseen siinä maassa. Jos tukiaisista luovuttaisiin kaikkialla, maailmanmarkkinahinnat nousisivat kannattavalle tasolle suurin piirtein niin, että tukiaiset siirtyisivät suoriin tuottajahintoihin. Kuluttaja aina joutuu maksamaan tuotantokustannuksia vastaavan hinnan. Nyt hän maksaa tukiaisina lähes puolet elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnasta.
Tukiaisiin liittyvät vielä maisemanhoito- työllisyys- ja valtakuntien asuttuna pitämiskysymykset. Viime aikoina myös kotimaisen puhtaan elintarvikkeen vaatimus on levinnyt moniin maihin. Voi myös olla, että ajatellaan nykyinen systeemi olevan sosiaalisempi, sehän alentaa kuluttajahintoja. Kaikki syövät yhtä paljon tukemisen kohteena olevia elintarvikkeiden raaka-aineita, mutta pienituloiset eivät maksa paljokaan veroja, joilla tukiaiset rahoitetaan.
Tukien lopettaminen lopettaisi myös hallitusten pyrkimykset käyttää maataloutta em. monien kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa.
EU on ottanut maatalouden suoraan hoitoonsa pyrkimyksenään niin jäsenmaiden kuin sen suoraan maksamien tukien määrän tarkalla rajoittamisella hillitä ylituotantoa. Unionin pyrkimyksenä on myös edellä kuvattujen kansallisten pyrkimysten rajaaminen yhteisten sääntöjen asettamiin puitteisiin. Toisaalta koko EU:a ei olisi syntynytkään, jos elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotanto olisi päästetty säätelemättömään vapaakauppaan.
Tätä maailmanlaajuista tukiaisongelmaa yritetään ratkaista WTO:n puitteissa, mutta huonolla menestyksellä: pari vuotta sitten Seattlen kokous ajautui tässäkin suhteessa umpikujaan. Viime vuotuisessa Duhan kokouksessa päätettiin tutkia asiaa lähivuosina. Kaikkein eniten maatalousyrittäjät itse haluaisivat päästä siitä byrokraattisesta tukiaisviidakosta eroon.
Oiva Härkönen
TUKIAISET
Vuonna 2002 maataloustulo muodostui seuraavasti:
(Suluissa 1000 x € tilaa kohti, aktiivitiloja oli silloin 73000)
Maatalouden tulot 3,9 miljardia € (53), joka jakaantui: markkinahintainen myynti 2,1 (29), tuet 1,8 (25), josta EU:n osuus 44 %.
Kustannukset 2,8 mrd. € (38), joka jakaantui: poistot, korot, vuokrat 1,0 (14) ja muut kustannukset 1,8 (25).
Maataloustuloksi, joka on sama kuin verotettava tulo, muodostuu viljelijälle jäävästä palkasta ja sijoitetun oman pääoman korosta, jäi siis 3.9 – 2.8 = 1,1 mrd. € (15).
Maatalouden merkitys kansantaloudelle pienenee nopeasti, vuosittain poistuu tuotannosta tuhansia tiloja. Maatalouden osuus v. 2002 bruttokansantuotteesta oli 1,2 %. Viljelijäväestön osuus aikuisväestöstä 2,3 %. Päätoimisia viljelijöitä on nyt enää n. 40000, mikä on 1,0 % aikuisväestöstä.
Suomessa maksettava tuki on asukasta kohti EU-maiden keskitasoa.
Tukien osuus EU-aikana on ratkaisevasti kasvanut, sillä varsinaiset tuottajahinnat määräytyvät pääsääntöisesti maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin unionijäsenyyden aikana viljelijöiden tulot ovat pienentyneet sen sijaan yleinen ansiotaso on noussut roimasti. Nykyään jo yli puolella maatalousyrittäjistä on lisätulon lähteenä muuta yritystoimintaa tai he tekevät palkkatyötä.
Tukia maksetaan käytännössä kaikkialla maailmassa. Se johtuu siitä, että kaikkien maiden pyrkimyksestä jonkinasteiseen omavaraisuuteen elintarviketuotannossa. Se johtaa maailmanlaajuisen ylituotantoon. Ylituotantoa yritetään hillitä maksamalla pääosin tuet viljelypinta-alojen ja kotieläinten pääluvun mukaan eikä tuotettujen määrien mukaan.
Markkinoilla myydään ylijäämäeriä millä hinnalla hyvänsä. Näin määräytyvät maailmanmarkkinahinnat pysyvät niin alhaisena, ettei niillä hinnoilla pystytä missään tuottamaan.
Jos tuista jossakin maassa luovuttaisiin, se johtaisi maatalouden loppumiseen siinä maassa. Jos tukiaisista luovuttaisiin kaikkialla, maailmanmarkkinahinnat nousisivat kannattavalle tasolle suurin piirtein niin, että tukiaiset siirtyisivät suoriin tuottajahintoihin. Kuluttaja aina joutuu maksamaan tuotantokustannuksia vastaavan hinnan. Nyt hän maksaa tukiaisina lähes puolet elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnasta.
Tukiaisiin liittyvät vielä maisemanhoito- työllisyys- ja valtakuntien asuttuna pitämiskysymykset. Viime aikoina myös kotimaisen puhtaan elintarvikkeen vaatimus on levinnyt moniin maihin. Voi myös olla, että ajatellaan nykyinen systeemi olevan sosiaalisempi, sehän alentaa kuluttajahintoja. Kaikki syövät yhtä paljon tukemisen kohteena olevia elintarvikkeiden raaka-aineita, mutta pienituloiset eivät maksa paljokaan veroja, joilla tukiaiset rahoitetaan.
Tukien lopettaminen lopettaisi myös hallitusten pyrkimykset käyttää maataloutta em. monien kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa.
EU on ottanut maatalouden suoraan hoitoonsa pyrkimyksenään niin jäsenmaiden kuin sen suoraan maksamien tukien määrän tarkalla rajoittamisella hillitä ylituotantoa. Unionin pyrkimyksenä on myös edellä kuvattujen kansallisten pyrkimysten rajaaminen yhteisten sääntöjen asettamiin puitteisiin. Toisaalta koko EU:a ei olisi syntynytkään, jos elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotanto olisi päästetty säätelemättömään vapaakauppaan.
Tätä maailmanlaajuista tukiaisongelmaa yritetään ratkaista WTO:n puitteissa, mutta huonolla menestyksellä: pari vuotta sitten Seattlen kokous ajautui tässäkin suhteessa umpikujaan. Viime vuotuisessa Duhan kokouksessa päätettiin tutkia asiaa lähivuosina. Kaikkein eniten maatalousyrittäjät itse haluaisivat päästä siitä byrokraattisesta tukiaisviidakosta eroon.
Oiva Härkönen
Vastaukset 21
Vanhimmat
toteuttaa omaa maatalouspolitiikkaamme? Entä mitä negatiivisia puolia on maatalouden omavaraisuudessa? Mistä saadaan ruokaa jos maailmalla sattuu jotain eikä sitä viljaa enää tulekaan Suomeen?
Voimme tietenkin toteuttaa omaa maatalouspolitiikkaa. Nyt raamit siihen asettaa spåimukset, jotka on tehty EU:hun liityttäessä. Sitä ennen Suomi toteutti hyvin omaehtoista maatalouspolitiikkaa. Poliittisin päätöksin nykyiselle maatalouspolitiikalle on asetettu reunaehdot. Näitä ehtoja olivat Suomen puolesta laatimassa keskustalaisen Esko Ahon johtama hallitus. Pääneuvottelijana oli keskustalainen ulkoministeri ja MTK:n entinen puheenjohtaja Heikki Haavisto. Virkamiehistöstä keskeisessä asemassa oli nykyinen MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä. Nämä herrat olivat siis asettamassa näitä reunaehtoja. Lisäksi Keskusta puoleena asettui tukemaan EU:hun liittymistä, vaikka se oli kyllä vähällä hajottaa koko puolueen.
Maatalouden omavaraisuudessa on huomattavan paljon negatiivisia piirteitä silloin, kun maatalous ei toimi markkinaehtoisesti. Tämä tuli hyvin ilmi ennen EU-aikaa. Silloin tukipolitiikka ja omavaraisuuteen pyrkiminen merkitsi rajua ylituotantoa. Oli voi- ja munavuoria, joita sitten annettiin suomalaisen veronmaksajan tuella puoli-ilmaiseksi mm. Englantiin. Kun suomalainen sai suomalaista voita 30mk/kg, engelsmanni maksoi siitä 5mk/kg. Omavaraisuuspyrkimys johtaa heikoissa luonnonoloissa kuten Suomessa veronmaksajille eli kansalaisille kalliiseen ruokaan verrattuna muihin maihin. Me suomalaiset joudumme luonnonoloista johtuen maksamaan asumisesta paljon enemmän kuin muut. Siksi on älytöntä ottaa vielä rasitteeksi se, että maksamme myös ruokahuollostamme muita enemmän. Kansantaloudet satsaukset maatalouteen ovat tietysti pois myös jostain muusta. Tämä on aiheuttanut menneinä vuosina vääristymiä tuotantorakenteeseen. Suomen kaltaisen maan tulisi satsata vientikilpailukykyyn ja saada metsästä ja metallista sekä nykyisin elekroniikasta ne tulot, joilla menot voidaan kattaa. Onneksi on ollut kuitenkin sen verran järkeä, että teollisuutta alettiin kehittää sodan jälkeen. Tosin tässä olivat neukut apuna vaatiessaan sotakorvauksia Suomelta. Jämähtäminen maatalousvaltioksi olisi ollut tuhoisaa. Kilpailisimme nyt lähinnä Ukrainan, Valko-Venäjän ja Puolan kanssa samoissa sarjoissa, jos olisimme vielä voimakkaammin pysytelleet maatalousmaana. Ja siinä emme edes pärjäisi niille. Vaikka sota oli muuten erittäin negatiivinen asia, sen jälkeisenä aikana oli pakko ryhtyä rakennemuutoksiin, jotka koituivat siunaukseksi Suomelle.
Kriisitilanteiden varalta jonkinlainen omavaraisuus on hyvä säilyttää. Tässä nykyinen tehomaatalousmalli on kuitenkin täysin väärä. Tehomaatalous perustuu automatisaatioon ja konevoimaan. Kriisitilanteessa loppuu aina ensin löpö ja vasta sitten ruoka. Sen vuoksi maataloutemme malli pitäisi olla pienviljely, kotitarveviljely ja harrasteviljely. Näin taidot säilyisivät monilla ja maatalous olisi riippumaton polttoaineista. Hevosvoimat riittäisivät hyvin. Muuta maailmaa kohtaava ympäristökriisi voisi tietysti luoda kysyntää myös suomalaiselle maataloudelle, mutta ei mikään valtio voi sellaisen varaan rakentaa elinkeinojaan. Ympäristökriisi voi yhtä kohdata meitä kuten Tsernobilin onnettomuus vähältä osin osoitti.
Tuommoinen pienviljelysmalli tuhottiin Suomesta viimeistään EU:hun liittymisen myötä ja se hevosvetoinen hävisi ihan itsestään kaikista teollistuneista maista.
Mielipidepankin mielestä maatalous kukoistaa siis parhaiten kehitysmaissa, joissa kaikki tehdään ihmisvoimalla. Ei Mielipidepankki varmaan koskaan ole tehnyt oikeita (maatalous-) töitä, kun ehdotteleekin rattaiden kääntämistä taaksepäin 50 vuotta.
Suomalainen viljelijä saa tukea peltohehtaaria kohden vähemmän kuin ranskalainen kollegansa, koska tukea maksetaan laskennallisen hehtaarisadon mukaan. Suomessa sadot ovat pienempiä, joten tukikin on pienempi.
Kiinnostaisi tietää onko muissa EU-maissa näitä uusfasisteja, jotka sortavat agraariväestöä. Olen kuullut, että ainakin Ranskassa ihmiset ovat ylpeitä maataloudestaan ja pitävät sen puolta puoluekannasta riippumatta. Suomalaisella sosialidemokraatilla on vielä pitkä matka edessään tullakseen sivistyneeksi eurooppalaiseksi!
Maalaisliitto ja MTK tuhosivat pienviljelysmallin jo 50-luvulla. Asiasta käytiin kyllä Maalaisliiton sisällä kiistaa. Tämä kiista johti sitten Veikko Vennamon erottamiseen ja pientalonpoikien puolueen perustamiseen. Vennamon näkemys oli se, että tehomaatalous ei sovellu Suomen olosuhteisiin, koska emme millään konstilla voi pärjätä kilpailussa ulkomaalaisten kanssa. Sen vuoksi maatalousmallimme perustan olisi tullut olla pienviljelyvaltainen. Tämä olisi taannut Suomelle riittävän omavaraisuuden maataloudessa, paremmat kriisivalmiudet ja enemmän potentiaalia kannattaviin tuotantotoimiin. Olisi suosittu tehokkuutta tehottomuuden sijaan, mutta ei maataloudessa.
En ole missään yhteydessä väittänyt, että maatalous kukoistaa parhaiten kehitysmaissa, joissa ei käytetä konevoimaa. Tämä on Tertun omassa päässä syntynyt ajatus. Sellaisissa kehitysmaissa, joissa on luontaiset edellytykset maatalouden harjoittamiselle, kannattaa kyllä siirtyä harjoittamaan tehomaataloutta. Tällainen malli takaisi koko maailmaan erinomaisen elintarviketuotannon ja siitä pääsisivät hyötymään kaikki osapuolet. Kehitysavun tarve lakkaisi radikaalisti ja kehittyneet maat saisivat ruokansa nykyistä halvemmalla ja voisivat keskittyä kannattavampiin toimiin. Tätä linjaa on yritetty ajaa WTO-prosessissa ja Maailmanpankin toimesta, mutta kehittyneistä maista erityisesti EU-maat ovat torpedoineet nämä hyvät ehdotukset siirtymisestä globaaliin vapaakauppaan myös maataloudessa.
EU-maiden uusfasistit sen paremmin kuin vanhat fasistitkaan eivät sorra maatalousväestöä. Sen sijaan näiden maiden fasistit sortavat kehitysmaiden väestöä, koska omaa maatalouttaan tukemalla vääristävät kansainvälistä kilpailua, dumppaavat tuotantoa myös kehitysmaihin, riistävät kehitysmaiden halpatyövoimaa esim. Espanjan baananiviljelmille ja suojaavat omaa tuotantoaan suojatulleilla. Tämä on fasismia, ei sivistystä, Terttuseni.
Fasismia on...
...sorretun lyöminen. Mitään muuta kansanosaa kuin maanviljelijöitä ei näillä palstoilla haukuta järjestelmällisesti. Johtunee siitä, etteivät viljelijät halunneet EU:hun. EU:sta tulikin sitten tukihelvetti, jossa suomalaisia on kustu silmään monesti. Monet ovatkin huomanneet viljelijöiden hädän ja ovat tulleet lyömään lisää. Ilmeisesti kyseessä olevat henkilöt ovat samoja, jotka potkivat kadulla makaavaa mummoa käsilaukun vietyään.
...suomalaisen ruoan halveksiminen. Lähellä tuotettu ruoka on aina ekologisesti järkevintä. Suomalaisen ruoan puhtautta ja tuotantomenetelmiä pystytään valvomaan. Jokainen maanviljelijä työllistää välillisest monta työläistä teollisuudessa, pallveluissa ja tietenkin nykyään EU-byrokratian puolella.(Jokaisesta tukimarkasta menee yli 30 % byrokratian rattaisiin!)
Tulevaisuusskenaario: Silloin, kun ja jos maailmankauppa vapautuu maatalouden osalta ja kehitysmaiden maat vapautuvat globaaliin ihanuuteen, syntyy suuryrityksiä, jotka ostavat kerralla koko kehitysmaan pellot ja ryhtyvät harjoittamaan tätä Mielipidepankin toisaalla (ja toisaalla ei-) ihannoimaa tehomaataloutta. Tämä on sitä Mielipidepankin sivistystä: kehitysmaalaisilta viedään ne vähätkin alkutuotannossa olleet työpaikat. Tästä tulee uutta siirtomaakauppaa, jossa kehitysmaille jää vain rippeet tuotosta.
Ajatus. että vapaa markkinatalous pelastaisi köyhien maiden talouden on niin himmeä, että joku voi siihen jopa uskoa. Mutta niin sameaksi ei saa mennä, että sen takia kannattaa 250 000 työtöntä Suomeen lisää toivoa.
niin kerro myös muun yritystoiminnan saamista tuista. Muutakin yritystoimintaa nimittäin tuetaan massiivisesti ja nimen omaan Suomessa. Vai luuletko, että esim. matkailuelinkeino pärjäisi Suomessa ilman tukiaisia? Jos kuvittelet, että jokin etelän laskettelurinne pysyy pystyssä niillä tuloilla, jonka se saa muutaman talviviikon ajalta, niin pahasti erehdyt. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että asettaisit kaikki tukimuodot ja järjestelmät samalle viivalle ja vertaisit niitä samoin periaattein.
...sitä tukea? Terentjeffin Iso-Syöte, vai? Kerropa meille kun kerran tiedät.
Lisäksi Suomessa maatiloja lienee noin tuhatkertainen määrä rinteisiin verrattuna.
Wiljami
Entäs asumistuki, työttömyystuki, opintotuki, kodinhoidontuki...jne,jne
Sosiaalituet ovat ihan ok. Ne suo mieluusti myös maatalouselinkeinossa selätetylle. Sosiaalituessa on kyse inhimillisen elämän turvaamisesta, maataloustuessa kyse on hölmöläistouhusta. Siinä on iso ero.
matkustajalaivojen tukeminen ei ole hölmöläisten hommaa,sillä täytyyhän suuren keskiluokkaisen pikkuporvariston toki päästä silloin tällöin hurvittelemaan ja ryystämään halpaa viinaa. Esimerkiksi sellaisten kuin paperimiesten ja vastaavien. Ja tottakai telakkatuki on paikallaan, jotta maailman suuri mukavuuslippulaivasto pysyisi pinnalla. Sinähän taidatkin tehdä tukisyrjinnästä oikein taidetta.
Kaiskista markkinataloutta ja vapaata kilpailua vääristävistä tuista tulisi päästä eroon. Piste.
viesti kerrankin oikeaan osoitteeseen. Mahdatko pyörittää montaakin rinnettä? Mikäs siinä on pyöritellessä kun tuet virtaa.
Mutta oletko tosiaan sitä mieltä, että tuen kohteen suuruus tai pienuus määrää tuen perusteet? Jos tosiaan olet sitä mieltä, että pienet kohteet oikeuttavat suuria kohteita enemmän saamaan tukia, niin etkö silloin sorru melkoiseen syrjintään? Eikö sen sijaan kaikkien tukien pitäisi perustua samoihin yhteisesti sovittuihin perusperiaatteisiin?
Tukien tulisi jakautua oikeudenmukaisesti myös ryhmän sisällä. En nimittäin ole yhtään varma, että esim. maataloustuet jakautuisivat oikeudenmukaisesti kaikkien viljelijöiden kesken. Sama pätee varmaan myös teollisuuden ja muun yritystoiminnan kohdalla.
Joka tapauksessa tukipolitiikka vaatisi paljon enemmän periaatteellista keskustelua, kuin mitä nykyään harrastetaan.
mutta jos tuet ovatkin juuri seurausta niin sanotusta vapaasta markkinataloudesta ja kilpailusta. Ts. vapaa markkinatalous tuottaakin juuri erilaisia tukitoimenpiteitä vaativia vääristymiä.
Ennen markkinataloutta oli nimittäin hyvin vähän tukia ja silti pärjättiin. Esimerkiksi pientiloilla ja pienyrityksissä tultiin toimeen ihan kohtuullisesti. Nykyään jopa suurtiloja ja muita yrityksiä tuetaan, että ne kannattaisivat ja niissä työkentelevä väki tulisi toimeen.
Usko vapaan markkinatalouden ja kilpailun kaikkivoipaisuuteen perustuu puhtaaseen metafyysiseen uskoon, jota kyseisen uskon ylipapit ja papittaret levittävät maailmaan.
...edes itsekään saada selvää kirjoituksistasi. Ei mitään tolkkua. :-D
Wiljami
...vai tukisyrjintää. Minuakin syrjitään NIIN HELEVETISTI kun valtio ei osta mulle uutta autoa ja anna bensoja ilmaiseksi.
Ainoa sallittu tukimuoto suomen kommari-viljelijöille pitäisi olla laudat, nauloja ja vasara. Laudat saa hakata ikkunoiden päälle.
Mars, mars, pois perähikiältä laiskottelemasta. Menkää kaupunkeihin töihin, niin teette jotakin tämän yhteiskunnan hyväksi. Syöpäläiset!
Wiljami
tulihan se sieltä, uusfasismikin pintaan kun tarpeeksi raaputtaa. Heh hee. Joko on keskitysleirit valmiina meitä perähikiän syöpäläisiä varten?
...mars, mars, laiskurit. Elätte veronmaksajien rahoilla ja vain valitatte puutetta ja kurjuutta. :-D.
Kyllä raivaajasukupolvet häpeäisivät silmät päästään tuollaisten lorvijoiden takia. He sentään tekivät työtä! Nyt olette tuhlanneet heidän perintönsä - otitteko liikaa oppia kommunisteilta 1970-luvulla?
Ottakaa mallia eurooppalaisista maanviljelijöistä. Siellä tuotteiden laatu ja määrä on kymmenkertainen suomalaisiin nahistuneisiin nauriksiin verrattuna.
Wiljami
Ongelma tässä onkin epäoikeudenmukaisuus oikeita yrittäjiä ja palkansaajia kohtaan. Jos tuet maksettaisiin niitä oikeasti tarvitseville viljelijöille, ei tässä mitään väärää olisikaan. Mutta kun tukia maksettaessa ei käytetä minkäänlaista harkintaa, menevät suurimmat rahat niille joilla rahaa on vaikka toisille jakaa ja niille jotka osaavat käyttää eri tukimuotoja röyhkeästi hyväkseen.
Olisi kiva tietää, kuinka moni maataloustukea saavista on lisäksi myös tavallinen palkansaaja. Tukiviidakko on sellainen, ettei siitä hevillä ihan huvikseen ota selvää.
Ja oletko joskus nähnyt köyhää tai konkurssin tehnyttä maanviljelijää?
Partaa ajaessa.
Maatasloustuki ei olekaan sosiaalitukea vaan tuotantotukea. Sitä ei missään maassa jaeta sosiaalisin perustein, vaan halutaan turvata tietty omavaraisuus elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotannossa. Kun näin menetellään kaikkialla, syntyy ylituotantoa jolloin nämä ylituotantoerät markkinoilla määrävät maailmanmarkkinahinnat niin alhaisiksi, ettei niillä hinnoilla kannata missään tuottaa.
Sosiaalitukina niitä voidaan kyllä pitää, jos ymmäretään maataloustukien alentavan elintarvikkeiden kuluttajahintoja.
No entä jos maataloudessakin toimisi perinteinen kysynnän ja tarjonnan laki? Hinta muodostuisi vapailla markkinoilla "oikeaksi", kuten minkä tahansa hyödykkeen. Uskon, että loppuisi tahallinen ylituotanto ja monet muutkin ongelmat. Ja kaippa tälläisistä on olemassa esimerkkejä muualta päin maailmaa. Enkä tarkoita esimerkitsi mitään Somaliaa tai vastaavaa.
Sitä muuten eniten kritisoisin, kun tukia maksetaan täysimääräisenä myös niille viljelijöille, jotka sitä eivät todellakaan tarvitse. Käyvät palkkatöissä tilansa ulkopuolella kuin kuka tahansa palkkatyöläinen. Tähän sitä harkintaa kaipaisin.