"Jokainen päivä on erilainen",sanotaan. Mutta ei tämän tytön. Kaikki on samaa päivästää toiseen,eikä kotiväki ymmärrä, miten se masentaa minua. Olen perheeni kuopus(16),sellainen isin pikku punapää. Isä on kyllä kiva,mutta toista ovat isosiskoni ja äitini. He.
Miksen minä saa olla minä? Nämä lauseet ovat liian tuttuja:
-taasko sä vaan murehdit siellä sun huoneessa?(kirjoitan päiväkirjaan)
-mitä sä taas mökötät? (olen hiljaa kahvipöydässä,koska muistelen söpöä poikaa)
-miten sä jaksat kuunnella koko ajan musiikkia?(totta kyllä,mutta päässä rupeaa jyskyttämään,josen)
-sillä on vielä murrosikä..(kaikki on sen syytä,sattuu eniten)
-miks sulla on meikkiä?!Sunnuntaina!?(eikö sais näyttää hyvältä?)
-älä ny koko ajan ajattele miehiä! ( kommenttini jostakin jalkapalloilijasta esim.)
-sä et saa lukea noita lehtiä (Cosmopolitan..hmh,"antaa väärän kuvan miten naisten tulisi elää"..)
Hmph!Heistä mun pitäis ravata niitten kanssa viattomissa koira-ja kissanäyttelyissä,mutta minkä mä sille voin ettei kiinnosta..mä oon jo harkinnu karkaavani kotoa, mutta oon malttanu mieleni koska ajattelen pääseväni pois täältä heti lukion jälkeen kahden vuoden päästä..sisko lähtee syksyllä,ehkä se helpottaa..
en mä ny tiiä..ehkä tää on vaan joku perheriidan tyyppinen mutta se on saattanut mut jo tekemään typeryyksiä mm.seurustelemaan salaa,lintsaamaan koulusta..salailemaan vakavia asioita..mutta kun mulle huudetaan jos mä kerron mun ongelmista ja ne vaan vähättelee niitä,he musertavat mun suloiset unelmat yksi toisensa jälkeen,eivät edes yritä kannustaa mua yrittämään! Je ne sais pas pourquoi..
Kiitos jos jaksoit lukea..olisko kohtalotovereita?
Miksen minä saa olla minä? Nämä lauseet ovat liian tuttuja:
-taasko sä vaan murehdit siellä sun huoneessa?(kirjoitan päiväkirjaan)
-mitä sä taas mökötät? (olen hiljaa kahvipöydässä,koska muistelen söpöä poikaa)
-miten sä jaksat kuunnella koko ajan musiikkia?(totta kyllä,mutta päässä rupeaa jyskyttämään,josen)
-sillä on vielä murrosikä..(kaikki on sen syytä,sattuu eniten)
-miks sulla on meikkiä?!Sunnuntaina!?(eikö sais näyttää hyvältä?)
-älä ny koko ajan ajattele miehiä! ( kommenttini jostakin jalkapalloilijasta esim.)
-sä et saa lukea noita lehtiä (Cosmopolitan..hmh,"antaa väärän kuvan miten naisten tulisi elää"..)
Hmph!Heistä mun pitäis ravata niitten kanssa viattomissa koira-ja kissanäyttelyissä,mutta minkä mä sille voin ettei kiinnosta..mä oon jo harkinnu karkaavani kotoa, mutta oon malttanu mieleni koska ajattelen pääseväni pois täältä heti lukion jälkeen kahden vuoden päästä..sisko lähtee syksyllä,ehkä se helpottaa..
en mä ny tiiä..ehkä tää on vaan joku perheriidan tyyppinen mutta se on saattanut mut jo tekemään typeryyksiä mm.seurustelemaan salaa,lintsaamaan koulusta..salailemaan vakavia asioita..mutta kun mulle huudetaan jos mä kerron mun ongelmista ja ne vaan vähättelee niitä,he musertavat mun suloiset unelmat yksi toisensa jälkeen,eivät edes yritä kannustaa mua yrittämään! Je ne sais pas pourquoi..
Kiitos jos jaksoit lukea..olisko kohtalotovereita?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Parin vuoden päästä helpottaa. Vois olettaa. Muista ärähtää kun v*tuttaa ettei jää sanomatta.
sinulla on menossa ihan normaali murrosikä :) ei mitään sen vakavampaa.
Koet kaikki tunteet jotenkin suurempina kuin ne ees on ja se on sulle ihan vakava asia.
Ehkö siskosi ja vanhempasi eivät näe asioita niin kuin sinä juuri nyt.Koeta vain kestää vielä muutama vuosi niin uskompa, että helpottaa ;)
..kuvaan kuuluu tuo lintsaaminen, salaa seurustelu..perheesi ei voi käsittää, että sinusta on kehkeytymässä nuori NAINEN etkä ole enää pieni tyttö joka lukee jotain lasten lehtiä.
Cosmopolitanissa on juttuja jotka alkavat jo kutkuttaa mieltäsi jota muut perheessäsi ei voi ymmärtää.
Tsemppiä elämääsi ja hymyä huuleen :) ...muutaman vuoden päästä tiedät mitä tarkoitan.